Sana tälle päivälle

Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Room. 8:33

Jeesus on alttiiksi annettu meidän syntiemme tähden ja kuolleista herätetty meidän vanhurskauttamisemme tähden. (Room. 4:25)
Sinun tähtesi Jeesus on syntynyt, sinun tähtesi alttiiksi annettu, sinun tähtesi kuollut ja ylösnoussut ja jälleen eläväksi tullut, sinulle hän kuuluu, niin kuin sinulle kuuluu myös hänen elämänsä, kärsimisensä ja kuolemansa. Kirouksen puu on muuttunut elämän puuksi, ja jokainen sen suojassa seisova rohkenee nyt riemuita: kuka voi syyttää sitä, jonka Jumala on valinnut. Jeesus on välimiehemme, sovintouhrimme, puoltajamme ja auttajamme hädässä, eikä hän anna meidän joutua turmioon. Hänen verensä puhdistaa uskon kautta sydämemme niin, ettei meissä ole mitään tahraa eikä ryppyä. Ja mikä on vielä enemmän: meidän puhtautemme, pyhyytemme ja vanhurskautemme ei ole enkelin puhtautta vaan Kristuksen puhtaus, Kristuksen pyhyys, (Hebr. 10:10, 14) Kristuksen vanhurskaus, niinpä itse Kristus.

JOHANN ARNDT, Armoa armosta, tämän päivän teksti, SLEY, 1966. Sulut ovat allekirjoittaneen lisäys.

9 kommenttia

  • Matias Roto sanoo:

    Mika

    Kiitos tekstistäsi.

    Tampereen hiippakunnan piispan Matti Revon väitöskirja käsittelee Arndtin teologiaa.

    Uskon lahja vai rakkauden päämäärä? Johann Arndtin käsitys vanhurskauttamisesta ja uniosta

    tarkastettiin Helsingin yliopistossa vuonna 1997.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Heinilä sanoo:

    Kiitos Mika. Hyvä blogi. Siunattua viikonloppua!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Vaikka nousisin taivaaseen, sinä olet siellä, vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan, sielläkin sinä olet. Ps. 139:8

    Jeesusta ei voi paeta mihinkään. Ei, vaikka kuinka yrittäisi ja kuinka luulisi siinä onnistuneensa. Voi paeta vaikka tuonelaan tai nousta taivaaseen, sielläkin Jeesus on lähellä ja kutsuu luokseen. Vaikka olisi karistanut kristinuskon jaloistaan ja löytänyt toisen totuuden tai olisi täyttänyt uskon paikan kaikella muulla, ei voi välttää kohtaamasta vielä Jeesusta. Kun Jeesus tulee takaisin toisen kerran ja hänen enkelinsä hakevat jokaisen ihmisen tuomiolle, ei ole mitään paikkaa, mihin paeta. Silloin avataan kirjat, joihin kaikki on kirjoitettu.

    On suuri armo, että Jeesusta ei voi paeta, koska silloin häntä ei voi myöskään milloinkaan lopullisesti kadottaa. Hän on lähellä ja kuulee, silloinkin kun joku luulee olevansa lopullisesti hukassa. Jeesus ei ole koskaan kaukana yhdestäkään meistä. Hän on aina vain rukouksen, tai vain huokauksen päässä.

    Juha Vähäsarja, Joka päivä Jumalan kämmenellä, tämän päivän teksti, SLEY, 2005.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä. 1. Joh. 4:16

    Jumala on rakkaus. On hyvä ja oikein ajatella, että jokaisen maahan ulottuvan auringonsäteen toisessa päässä on aurinko, ja samoin jokaisen maata koskettavan rakkauden kosketuksen toisessa päässä on Jumala.

    Mark Guy Pearse, Hiljaisiin hetkiin, Päivä, 1996.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Emme siis saa epäillä sitä, että Pyhä Henki asuu meissä, vaan meidän pitää varmasti uskoa ja tunnustaa olevamme ”Pyhän Hengen temppeli”, niin kuin Paavali sanoo (1. Kor. 6:19). Sillä jos ken tuntee rakkautta sanaa kohtaan, halusta kuuntelee Kristusta, puhuu hänestä, ajattelee häntä, opettaa ja kirjoittaa hänestä, tietäköön, että tämä ei ole inhimillisen tahdon ja järjen aikaansaannosta, vaan Pyhän Hengen lahjaa.

    Martti Luther, Galatalaiskirjeen selitys, s. 449, SLEY, 1957.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Ei oo ensi kerta, kun narkkari muuttui, jokainen sen huomas jotain ratkaisevaa puuttui tahdon löytää sen, löytää totuuden

    Hyvä omatunto, siinä salaisuus on onneen sitä pistää ei voinut kukaan piikillä mun suoneen, Jeesus antoi sen otti luokseen syntisen

    Nathanael, Hengen tuuli-levy

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Kristus yksin on elämämme, tiemme, viisautemme, voimamme, ylistyksemme ja autuutemme.

    Martti Luther, Kirkkopostilla I, s. 114, SLEY, 1941.

    Ilmoita asiaton kommentti