Sakaalin kokoinen kolo Kirkkokäsikirjassa
Lukijani!
Sävähdin surullista silminnäkijäkuvausta. "Äidit, ennen hellät ja hyvät, keittivät omia lapsiaan saadakseen ruokaa hädän hetkellä." Uutinen ei ole tuore. Se löytyy Valitusvirsistä noin 2600 vuoden takaa ja on osa Jerusalemin surkeaa kohtaloa. Vihollinen oli kiitänyt pohjoisesta kumisevin sotavaunuin ja tehnyt Juudan kaupungeista sakaalien lymypaikkoja. (Jer. 10:22)
Kelvottomat papit ja profeetat olivat syynä Jumalan rangaistukseen, joka johti hirvittäviin harha-askeliin. "Sakaalitkin tarjoavat nisänsä, imettävät pentujaan. Mutta kansani tyttäret hylkäävät pienokaisensa kuin strutsi poikasensa." (Val. 4:3)
Jeremian silmissä sakaali oli yllättävän esikuvallinen. Mitä muuta Raamattu kertoo?
Sakaali sopi seuraksi Jobille, Raamatun suurelle kärsijälle: "Sakaalit ovat minun veljiäni, minun kumppaneitani kamelikurjet." (Job 30:29) Alennustila oli syvä. Ennen niin viisas neuvonantaja ja vallantäyteinen Job päätyi pilkkalaulujen aiheeksi. Hän ihmetteli syrjään suistumisessa syytä. Missä vika? Hänhän oli itkenyt kovaosaisten kanssa ja surrut köyhien osaa, kuten hurskaan kuului. Hyvää hän oli odottanut kelpo tekojensa palkaksi, mutta tuli paha ja pimeys, saapui suru ja mustui iho.
Valta-aseman menetti myös kuningas Daavid, kun hänen poikansa Absalom kapinoi. Niin Daavid pakeni autiomaahan. Mutta hän ei menettänyt toivoaan, vaan jätti kohtalonsa Jumalan käsiin. "Tuho kohtaa ne, jotka vaanivat henkeäni; he joutuvat maan syvyyksiin. Heidät annetaan miekan saaliiksi, heistä tulee sakaalien ruokaa." (Ps. 63:10-11)
Kaatuneella vastustajalla ei siis muinoin ollut ihmisarvoa. Omistakin vain kuninkaat ja kenraalit kuljetettiin kotiin sukunsa surtaviksi. Itsenäisen Suomen sotilaat eivät ole sotilasarvoihin tuijottaneet. Viimeisenä kunnianosoituksena kaatuneille asetovereilleen he saattoivat nämä kotimatkalle sankarihautaan.
Raamatun kuva sakaalista on kirjava. Edes sen hehkein helmi - Jumalan kuninkuuden kunnioitus - ei silti sopinut Kirkkokäsikirjaan. Itsenäisyyspäivän saarnateksteistä näet puuttuu yksi jae: "Villieläimetkin kunnioittavat minua, sakaalit ja strutsit, koska olen tuonut vedet autiomaahan ja joet kuivuuden keskelle antaakseni juotavaa kansalleni, valitulleni." (Jes. 43:20)
Sinun
Harmaa rovasti
10 kommenttia
Maallikko esittää kysymyksen olisiko mahdollista saada tietää, miksi se ei Kirkkokäsikirjaan päässyt? Kirkolliskokousko näistä on päättänyt vai mikä muu ev.lut. kirkon varsin rönsyilevän ja laajan rakenteen osasesta?
Toisaalta, kirkkomme toimintaa seuratessa on matkalla herännyt monta muutakin kysymystä :).
Jouni Parviainen:”Kelvottomat papit ja profeetat olivat syynä Jumalan rangaistukseen, joka johti hirvittäviin harha-askeliin.”
Kuinka nykyisin toimivat “kelvottomat papit ja profeetat”?
Rankaiseeko Jumala synnistä samalla tavalla kuin Jeremian aikaan, ei vaan odottaa syntisiä nöyrtymään parannukseen eli kutsuu omaan valtakuntaansa evankeliumin kautta.
Siis mitä tekevät “kelvottomien pappien ja profeettojen” seuraajat, he uskovat näiden valheen että kaikki on hyvin kun on kastettu ja uskoo kasteen antavan kaikki synnit anteeksi.
Mitä on tämän päivän kauheudet, esimerkiksi ihmiset omaa himoa täyttäen elävät surutta haureudessa ja kun “sattuu” tulemaan raskaaksi niin abortti on ratkaisu, tätäkö on Jumalan tahto ja tämänkö Jumala antaa anteeksi ilman että nöyrtyy parannuksen ja uskomaan evankeliumi, siis uskoen “kelvottomien pappien” valheen? Kenelle nuo syntymättömät lapset uhrataan?
Jouni Parviainen :”Sävähdin surullista silminnäkijäkuvausta.”
Niinhän yhdessä runossakin sanotaan, että “Surusta, ilosta ihmisen syli vavahtaa niin kuin sille suodaan.” Henk.koht. sävähdin tänä aamuna televisiosta tullutta vaikuttavinta kenttähartautta, jonka olen nähnyt. Kiitos järjestäjille ja kiitos sinibareteissa soittaneelle soittokunnalle. Kiitos Jumalalle ja kiitos maata puolustaneille tänä kaatuneitten muistopäivänä.
Kirjoittaja
Jouni Parviainen
Olen palvellut pääosan työurastani sotilaiden pappina. Eläkkeelle jäätyäni katselen blogissani maailmaa lyhyinä silmäyksinä (mottona "bona, bene, breviter", noin 2000 merkkiä). Teen sen milloin asiantuntemukseni pohjalta milloin pelkällä tunteella. Käytän jäsentelyn punaisena lankana teemaa Kirjeitä Harmaan rovastin hyllystä.
Mielenkiintoista pohdiskelua
Ilmoita asiaton kommentti