Saarnan aiheena MOT ja demonit

Ei tiennyt MOT mitä teki. Ohjelmassa (25.2.) puhutaan demoneista. Myös ensi sunnuntaina kaikissa Suomen kirkoissa saarnataan demonista, ainakin mikäli lähtökohdaksi otetaan päivän evankeliumiteksti eli Luuk. 11: 14-23 (24-26).

Evankeliumia alkaa: ”Jeesus ajoi mykästä miehestä pahan hengen.”

Kyseisen kohdan lopussa eli suluissa mainittu osuus kuuluu rajusti:

(”Kun saastainen henki lähtee ulos ihmisestä, se harhailee autioilla seuduilla ja etsii lepopaikkaa, mutta ei löydä. Silloin se päättää: ’Minä palaan kotiini, josta lähdin.’ Kun se sitten tulee ja löytää huoneensa lakaistuna ja hyvässä järjestyksessä, se hakee seitsemän vielä pahempaa henkeä, ja ne tulevat sisään ja asettuvat sinne asumaan. Näin sen ihmisen tila on lopussa pahempi kuin alussa.”)

Ei käy kateeksi saarnanvalmistajia. Maailmankuvien välillä on hankala tasapainoilla.

Voisinpa olla kärpäsenä kuuntelemassa, kuinka kirkon demoniopetus muotoutuu satojen saarnojen kuorona.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Tynkkynen:
    >>Jo nimi ”herätysliike” tarkoittaa, jotakin normikirkosta eroavaa, poikkeavaa. Tavallisuudessa ja tavanomaisuudessa ei ole mitään aineksia minkäänmoisille herätyksille>>>

    Olisi mukavaa tietää, mikä on normikirkko ja miten sana herätys on ristiriidassa sen kanssa??
    Herätysliikkeet ovat kautta aikojen olleet osa kristillistä kirkkoa, sanotaan vaikka viimeisen 1000 vuoden ajan.
    Se mitä Jeesuksen ja apostolien toimesta tapahtui ei ollut muuta kuin herätyskristilliyyttä.

    Tynkkynen ilmeisesti hiukan otti vastaan Salme Kaikusalon asiallista aja asiantuntevaa viestiä.
    Kiitos Salmelle!

  2. Muutenkaan en ole kovin innostunut lähtemään mukaan tähän paheksuvaan kuorolaulantaan, joka nostetaan pystyyn joka kerta kun media keksii taas jonkun epäkohdan kirkkomme piiristä.

    Näyttää olevan sitä herkkähipiäisyyttä oman imagon suhteen ja sitten kilvan riennetään kiillottelemaan omaa kilpeään, ei me olla tuollaisia. Kovin näyttää olevan heikolla pohjalla kirkkomme identiteetti, kun se suostuu laulamaan YLE:n tahtipuikon mukaan. Kovin alentuvaa nöyristelyä.

    Olisikohan joskus aika kantaa myös ristin häpeää eikä aina vaan tavoitella salonkikelpoisuutta?

  3. Entäpä sellaiset kastetut, joista on tullut saatananpalvojia? Ovatko hekin vapaita riivaajahengistä?

    Uskaltaisin olettaa, että jumalanpalveluksessa ollaan vähemmän vaaravyöhykkeellä kuin saatananpalveluksessa. Minä olen harrastanut vain edellisiä, jälkimmäisistä ei ole kokemuksia. Tuskin kaikki saatananpalvojat ovat automaattisesti riivattuja, mutta kannattaa varmaan ensin harkita, millä sieluansa ravitsee ja mihin kerhoon liittyy.

    Kaste on kuin lahja, josta kannattaa pitää hyvää huolta. Jos kristitty kieltää kasteensa ja hylkää sen Jumalan, jonka nimeen on kastettu, etsisin syytä ihmisestä enkä hänen kasteestaan.

  4. Jorma Ojala:

    Olisi mukavaa tietää, mikä on normikirkko ja miten sana herätys on ristiriidassa sen kanssa??

    Oletin täällä olevan sen verran valistunutta väkeä ettei tarvitse rautalangasta vääntää. Mutta ei näköjään kaikki ole. Normikirkolla tarkoitin Suomen ev.lut kirkkoa (instituutio, kansankirkko, emäkirkko ) vain korostaakseni sanaa ”herätys”. Ehkä se oli huono sanavalinta, myönnetään.
    Wikipedian mukaan:

    Uskonnollisella herätyksellä tarkoitetaan suomisanakirjan mukaan murrostilaa, jossa henkilökohtainen suhde Jumalaan tulee tärkeimmäksi asiaksi. Herätys-sanaa voidaan käyttää myös aatteellisesta valveutumisesta laajemmin.[1] Herätyksen kokemus voi olla kollektiivinen, jolloin muodostuu herätyksen kokeneiden yhteisö. Tällaisen herätysten puhkeamiselle luovat usein maaperää yhteiskunnalliset murrokset ja kirkko-instituution kykenemättömyys vastata uudenlaisiin haasteisiin. Kun herätykselle hahmottuu johtaja tai johtajisto ja säännöllinen kokoontumisrutiini, herätyksestä alkaa muodostua herätysliike.

    Tämä tästä lyhyesti Jormalle.

    Se mitä Jeesuksen ja apostolien toimesta tapahtui ei ollut muuta kuin herätyskristilliyyttä.

    Tästä olen samaa mieltä. Jeesusta vodaan luonnehtia jopa oman aikakautensa suurimmaksi radikaaliksi.

  5. Nämä keskustelut saivat minut taas kerran selailemaan C.S.Lewisin Paholaisen kirjeopistoa. (Kai olette lukeneet sen. Se kuuluu mielestäni kristillisen blogikeskustelun perussivistykseen.)
    Esipuheessaan Lewis sanoo näin (vanha Tyyni Tuulion käännös):

    On kaksi samanlaista ja vastakkaista erehdystä, joiden valtaan sukukuntamme voi joutua paholaisiin nähden. Toinen on se, ettei usko niiden olemassaoloon. Toinen on se, että uskoo ja että tuntee ylenmääräistä ja epätervettä mielenkiintoa niitä kohtaan.

  6. Kaste on kuin lahja, josta kannattaa pitää hyvää huolta. Jos kristitty kieltää kasteensa ja hylkää sen Jumalan, jonka nimeen on kastettu, etsisin syytä ihmisestä enkä hänen kasteestaan.

    Näinhän minäkin asian näen. Ja ehkä Teemu halusikin tuoda kasteen siinä merkityksessä esiin, että ihmiset tulisivat tietoisiksi siitä omasta syystään. Kaste ei varmasti aiheuta tällaista tarkoitushakuista loanheittoa kristinuskon suuntaan, jota YLE harrastaa. Kaste on pyhä ja siksi sen tehtävä on erottaa jumalattomasta menosta ja kaikesta mikä vie pois Kristuksesta.

    Miksi kaste ei ole estänyt tämänkaltaista episodia? Onko tapaus ja kirkon heikko tila osoitus kasteen heikkoudesta? En usko. Missä syy, mitä lääkkeeksi? Ei pidä laiminlyödä sanaa erottamalla se kasteesta (opetus, joka rohkaisee elämään seurakuntayhteyden ulkopuolella), ei pelätä puuttua epäkohtiin ja pistää kaste täytäntöön Jumalan sanalla. Kääntymyksessä kasteen on tarkoitus erottaa ihmissielut pois eksytyksestä ja yhdistää Kristukseen.

Olli Seppälä
Olli Seppälä
Kirjoittaja Kotimaa Oy:n palveluksessa. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat mm. kulttuuri, linnut, kellot.