Mistä voi tietää, milloin joku saarna on pidetty Pyhässä Hengessä? Onko siihen olemassa jotakin mittaria, vai pitääkö luottaa subjektiiviseen tunnekokemukseen?
Perinteisen kristillisen uskonymmärryksen mukaan Pyhä Henki on aina siellä, missä julistetaan Raamatun sanaa lisäämättä sen sanomaan mitään omaa erityisoppia, tai vähentämättä Pyhästä Raamatusta mitään sen kokonaisviestiin kuuluvaa. Aina kun sananjulistus toteuttaa tätä periaatetta, kyseessä on Pyhässä Hengessä tapahtuva julistus. – Huomaa vielä, että käytän termiä julistus! – Kristinuskon sanomassa ei ole kysymys tiettyjen opillisten asioiden, tai uskomusjärjestelmien esittelemisestä, vaan nimenomaan julistuksesta. Julistus on sellaista puhetta, joka haastaa kuulijansa ottamaan kantaa. Julistusluonteisen puheen äärellä et voi jättäytyä neutraaliksi sivustaseuraajaksi. Sinun täytyy ottaa aina kuulemasi äärellä kantaa puolesta tai vastaan. Tämäkin on Pyhässä Hengessä pidetyn saarnan tunnusmerkki.
Jos minun tulisi antaa joku lähiesimerkki edellä kuvaamani saarnan suhteen, voisin pyytää sinua kuuntelemaan vaikkapa pastori Jukka Niemelän saarnan tänään 23.6.2019 Pyhän sydämen kappelilta.
Tässä saarnassa on monta ajankohtaista asiaa, jotka herättävät ottamaan kantaa Raamatun sanomaan, sen ilmoittamaan armoviestiin ja totuusilmoitukseen.
Ensimmäiseksi otetaan kantaa rahan ja uskon suhteeseen. Saamme kuulla, miten mammona vaikuttaa pelastuksemme asiaan.
Toiseksi tunnistetaan päivän saarnatekstin (Luuk.16:19-31) kirjallinen luonne, josta päästään Sanasta nouseviin johtopäätöksiin monia kristittyjä(kin) puhuttavista aiheista kuten iankaikkinen elämä versus iankaikkinen kadotus. Täälläkin Kotimaa24:n blogeissa jotkut kirjoittajat ovat esittäneet mielipiteitään iankaikkisesta rangaistuksesta. Nyt kuulemme tuoreen Raamatun sanasta nousevan sanoman kyseisestä aiheesta.
Kolmanneksi otetaan mielenkiintoisella tavalla kantaa ihmisen tahdon vapauteen, kipeään ihmisen minäkeskeisyyteen ja ihmisen persoonan muuttumattomuuteen (jopa kuoleman jälkeen).
Neljänneksi tehdään selväksi kumpi on kristitylle ensisijaisempaa näkeminen vai kuuleminen.
Viidenneksi saarnamies tekee vielä tärkeän huomion nautintokeskeisen menestysteologian ja ristin armoon ankkuroituvan uskon välisestä suhteesta.
Kaikki pastori Niemelän näkemykset nousevat nähdäkseni dynaamisella tavalla Raamatun sanasta ja palautuvat Raamatun sanaan. Lopuksi sanankuulija saa myös mahdollisuuden ottaa omalla kohdallaan kantaa kuulemaansa. – Mikä on sinun vastauksesi tämän saarnan äärellä? Älä vastaa tässä blogissa, mutta kerro vastauksesi Jumalalle.
”Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.”
(Room.10:17)
Pahoittelut, ettei linkkini heti toiminut. Nyt sen pitäisi toimia.
Kuuntelin eilen myös toisen saarnan (oman paikkakuntamme Sleyn messussa), joka sopisi myös esimerkiksi, mutta sitä ei valitettavasti tallennettu.