Ruoka

Nehemia sanoi: ”Menkää ja syökää rasvaisia ruokia ja juokaa makeita juomia ja lähettäkää maistiaisia niille, joilla ei ole mitään valmistettuna, sillä tämä päivä on pyhitetty meidän Herrallemme. Ja älkää olko murheelliset, sillä ilo Herrassa on teidän väkevyytenne.” (Neh. 8:10)

Ruoka

Mitä Isä meidän rukouksen pyyntö: ”anna meille meidän jokapäiväinen leipämme” tarkoittaa ja miksi sitä Jumalalta pyydämme?

Miksi on oikein syödä sitä ruokaa, mitä haluaa; mitä ruoka-aine allergia vaikuttaa elämääsi?

Miksi ruokarukous tai -virsi on tärkeä?

Miksi emme saa syödä jatkuvasti liikaa tai heittää hyvää ruokaa roskiin?

Syömmekö kuollaksemme vai syömmekö elääksemme, ja miksi näin?

Mikä merkitys meille on ruualla ja muulla tarjoilulla, kun kotiimme tulee vieraita?

Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan että hän elää jokaisesta sanasta, joka Herran suusta lähtee. (5. Moos. 8b); mikä merkitys meille on Jumalan sanalla?

Jeesus sanoi: ”Kirjoita: Autuaat ne, jotka ovat kutsutut Karitsan hääaterialle!” (Ilm 19:9); ketkä kaikki ovat kutsuttu Karitsan hääaterialle ja miksi se on meille tärkeä?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

. . . . .

Seuraavat blogit:

Monta Jeesusta (17.9.2015)

Kiinnostavin henkilö Raamatussa (1.10.2015)

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Kysyt kysymyksiä, enkä tiedä odotatko vastauksia. Ovatko kysymykset retorisia?

    Kuitenkin mietin niitä: kysymys jokapäiväisestä leivästä Isä meidän rukouksen kohdalla on mielestäni myös sanan valaistuksen, ohjauksen ja ravinnon pyyntö – että ymmärtäisimme paremmin päiväämme liittyvän armon, kutsumuksen ja siunauksen. Toki hädissään nälkäänsäpyytää päivittäistä ravintoa, mutta Jeesuksen opettaman ruokarukouksen intententio on mielestäni ennen muuta päivittäisen hengen ravinnon pyytämistä.

    Sitä sopii rukoilla yhdessä yhteisen ruokapöydän – jaettujen annosten symboliikan – äärellä. Jokaisella on osansa Jumalan Sanaan. Elämän leipään. Ateria on ehtoollisen vertauskuva ja ehtoollinen on taas taivaallisen armon aterian kuva.

    Ruoka ja juoma voivat toimia yhteyden, rakkauden, läsnäolon, huolenpidon ja armon tunnusmerkkeinä ja vasataavan tunnelman luojana vierailuijen aikana. Jos tarjoiluun liittyy jokin harras elementti – rukous ennen muuta- asia käy ilmiseksi myös vieraille. Toisaalta tilanteista rippuen sanomattakin selvä rakkauden ateria, rakkaudella tarjottu ja siunattu (tarjoajan omassa mielessä), toimii yhdistävä asiana.

    Kyllä kai kaikki kastetut (blogissa saamani opetuksen mukaan) ovat kutsuttuja, mutta voivat valita tulevatko vai eivät.

    • Päivi, kiitos erinomaisesta kommentista. Kysymykset ovat niitä, joita on aihetta pohtiessani on tullut esille. Ehkä jotkut niistä auttavat kukaties jotain löytämään ajatuksia, joita haluaa jakaa. Itselläni ei paljoa viisauksia ole, joten olen iloinen kun saan lukea niitä teidän kommenteista.

      Kirjoitit hienosti jokapäiväisestä leivästä. Näin on. Ei ihminen elä pelkästä leivästä, vaan jokaisesta Jumalan sanasta.

      Herran ateria, jota yhteisissä kokoontumisissa vietämme, on tärkeää. Samoin kotona on hienoa olla vieraanvarainen ja tarjota vieraille parasta. Hyvä ateriayhteys saavutetaan kun keskinäiset riitaisuudet ratkaistaan rakentavasti.

  2. ”Syömmekö kuollaksemme vai syömmekö elääksemme” ?

    ”Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan että hän elää jokaisesta sanasta, joka Herran suusta lähtee”. (5. Moos. 8b) Herramme Jeesus vastasi kiusauksen vuorella paholaiselle, juuri nämä sanat, sen mukaan elämän tärkein asia ole suinkaan ravinto, vaan Jumalan suunnitelma ja hänen tahtonsa, jonka hän on ilmaissut sanassaan.
    Mutta sen meidän on todettava, että huolestumme toimeentulostamme Sarpatin lesksen tavoin, kun jauholaarimme on tyhjentymässä. ” tänään syödään ja huomena kuolemme”. Meillä itsellämme ei ole mitään, jonka varaan elämämme ankkuroimme. Sen tähden ainoa kiinnekohta löytyy lopulta ulkopuolelta: Jumalan sanasta. ” Jumalan antamat lupaukset ovat heikolle koko hänen toimeentulonsa” ( Luther )

    Sillä ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee”( Matt.4:4 )
    Vain ja ainostaan sellainen ihminen, joka tuntee oman huonoutensa heikkoutensa ja tulee Jumalan luokse arkana. Hän kohtaa ja tulee huomaamaan armon, suuren armon, joka Jumalan luona on ” runsas lunastus”-
    Mutta siellä missä synti on tullut suureksi, siellä on armo tullut ylenpalttiseksi.( Room. 5:20 )

    • Kiitos hyvästä kommentista, Martti. On terveellistä, kun Jumala välillä riisuu meidät pieneksi, jolloin omat voimat ovat poissa, jotta Jumala voisi meidät nostaa ja parantaa. Kaikesta voimme kiittää hyvää ja armollista Jumalaa.

  3. ”Daniel sanoi valvojalle, jonka ylieunukki oli määrännyt pitämään huolta Danielista, Hananjasta, Misaelista ja Asarjasta: ’Saisimmeko sentään koettaa kymmenen päivän ajan. Antakaa meille pelkkiä kasviksia syötäväksi ja vain vettä juotavaksi. Katsotaan sitten, miltä me näytämme ja miltä näyttävät ne pojat, jotka syövät herkkuja kuninkaan pöydästä. Tee sen jälkeen palvelijoillesi niin kuin parhaaksi näet.’ Valvoja suostui tähän ja antoi heille kymmenen päivää aikaa. Kymmenen päivän kuluttua he näyttivät paljon terveemmiltä kuin ne pojat, jotka olivat saaneet ruokansa kuninkaan pöydästä. Niin valvoja jätti pois kuninkaan pöydän herkut ja juomaksi määrätyn viinin ja antoi heille vain kasviksia.”

    • Onko tässä Danielin kirjan jaksossa kysymys Jumalan siunaamasta ruoasta vai jostakin muusta? Kenties hovissa syötiin sianlihaa. Monet adventistit ovat tietääkseni kasvissyöjiä juuri tämän tekstin takia.

    • Martti Pentti, kiitos hyvistä kommenteista. Voi olla, että siellä syötiin sianlihaa. Joka tapauksessa Jumala siunasi Danielin ja hänen toverien tekemiset. Juutalaisten säännökset ruuista voi olla yksi syy ko. tilanteessa, mutta meille kaikki ruoka on sallittua, kunhan sen nautimme kiitollisena Jumalalle.

    • Mässäily ei ole terveellistä. Emme tarvitse enempää ruokaa, mitä kulutamme. Monipuolinen ravinto on terveellistä. Vihannekset kuuluvat joka aterialle ja niitä voi syödä suruttomasti.

    • Terveyden lisäksi nykyisin monet ajattelevat ruoantuotannon oikeudenmukaisuutta. Kuka hyötyy lautasellani olevastaannoksesta,pellolla ahertava, maanomistaja, kansainvälinen yhtiö, tukkukauppa vai lähipuoti? Millaiset ympäristövaikutukset sen kasvattamisella, pakkaamisella, kuljettamisella ja säilyttämisellä on? Nämäkin ovat asioita, joista tulee ottaa vastuu.

    • Ostaisitko Israelista tällaisen viinitilan viiniä?

      Kun Isebel sai tietää, että Nabot oli kivitetty, hän sanoi Ahabille: ”Mene ottamaan haltuusi jisreeliläisen Nabotin viinitarha, jota hän kieltäytyi myymästä sinulle. Nabot ei ole enää elossa, hän on kuollut.” Kun Ahab kuuli, että Nabot oli kuollut, hän lähti Jisreeliin ottaakseen Nabotin viinitarhan haltuunsa. Mutta tisbeläiselle Elialle tuli tämä Herran sana: ”Mene tapaamaan Israelin kuningasta Ahabia, joka asuu Samarian kaupungissa. Hän on nyt Nabotin viinitarhassa, jonka hän on mennyt ottamaan haltuunsa. Sano hänelle: Näin sanoo Herra: ’Aiotko vielä periäkin tappamasi miehen?’ Ja sano hänelle vielä tämä Herran sana: ’Siinä paikassa, missä koirat nuolivat Nabotin veren, ne nuolevat myös sinun veresi.'”

    • Kiitos hyvästä kysymyksestä, Martti Pentti.

      En. Pari kertaa olen ollut Israelissa; en ostanut viiniä tällaiselta tilalta, enkä muunlaiselta tilalta, en myöskään kaupasta enkä ravintolasta.

    • Entä, jos tietäisit appelsiinien tulevan epäoikeudenmukaisesti haltuun otetusta puutarhasta? Söisitkö niitä hyvällä mielellä?

    • ”Jaffat ovat hyviä ja voin luottaa että ne ovat hyvin ja laillisesti tuotettuja.” Kaikki eiväåt voi. Laittomien siirtokuntien hedelmätarhat luovat myös vesiongelman kuluttamalla alueen rajallisia varantoja.

    • Martti Pentti, hyvä kun otit esille vesiongelman. Aika monet puu- ja kasvitarhat jopa Suomessa kiinnittää huomiota veden kulutukseen. Tämän vuoksi yhä useammassa puu- ja kasvitarhassa (jopa arabimaissa) on kastelujärjestelmä Israelista, joka tunnetusti on pitkäikäinen ja käyttää pienen vesimärän tehokkaasti eikä hukkaa tippaakaan.

    • Tutustuin netin kautta tuohon ’tihkumisjärjestelmään’. Idea on vanha kiinalainen. Israelissa kehitettiin saksalaista menetelmää ja patentoitiin joitakin toimivia ratkaisuja. Järjestelmää kehitetään myös ainakin Yhdysvalloissa.

      Oikeudenmukaisuusongelma ei kuitenkaan ole kastelujärjestelmässä, vaan veden hankkimisessa. Kuka jää ilman puhdasta vettä, kun se npumpataan appelsiinipuiden juurille?

    • Kiitos hyvästä kommentista, Seppo. Me saamme ruokaa kaikilla aisteillamme. Kuulemme asioita, jotka ovat joko Jumalan tahdon mukaisia tai vastaisia. Luemme kirjoja, lehtiä tai vaikka katsomme TV:tä. Nämä kaikki ovat meidän ruokaamme, ne joko ravitsevat tai saastuttavat meidät. Millä ruokimme itsemme?

  4. ”Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, maailman elämän puolesta.”( Joh.6:51 )

    Tämä Jeesuksen sana muistuttaa siitä, että on kahdenlaista ravintoa on ajallista jokapäiväist leipää, sitä me todella tarvitsemme. Sitten taivaallinen leipä on Jumalan lahja, lahja jota ilmaan emme pääse perille. Sitä saamme pyytää erityisesti Isä meidän rukouksessa.

    Varmasti me kaikki tiedämme, että ruisleipää nauttimalla saatamme elää pitkän elämänmatkan, mutta ei kuitenkaan iankaikkisesti. Kaikkein terveellisinkään ravinto ei tuo iankaikkista elämää.

    Kristus tuli tuomaan perisyntisille, joita me olemme iankaikkisen elämän. Jotta leipää voidaan syödä, se on murrettava nälkäisten syötäviksi. Nauti tätä leipää Jeesuksen veren evankeliumissa, tätä tarjotaan matkamiehille Herran Pyhässä ehtoollisessa, jossa Jeesuksen Pyhä ruumis murretaan ja siinä tarjotaan kaikki taivaan aarteet.

  5. ”Pankaa siis pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panettelu, ja halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen, jos ”olette maistaneet, että Herra on hyvä”. Piet.2

    Tuossa Pietari kuvaa syömisen ja juomisen kautta kasvamista pelastukseen, kuten oikein onkin, kuten pieni lapsi kasvaa ruumiillisen ravinnon mukaan, hyvää ja ravitsevaa syöden vahvaksi ja terveeksi, ja taas roskaruokaa syöden, saaden heikon vastustus kyvyn.

    Taivaallinen ruoka on toista kuin maallinen ruoka, joka on vain tämän ajallisen elämän viisautta, Taivaallinen viisaus on iankaikkiseksi elämäksi Kristuksessa.

    Himoitkaa siis Sanan väärentämätöntä maitoa, niin että saisitte sen mikä on luvattuna kaikille niille, jotka ovat saaneet rakkauden Totuuteen.

    • Ismo, kiitos hyvästä kommentista.

      Jeesus sanoi: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ette te minua sentähden etsi, että olette nähneet tunnustekoja, vaan sentähden, että saitte syödä niitä leipiä ja tulitte ravituiksi. Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy hamaan iankaikkiseen elämään ja jonka Ihmisen Poika on teille antava; sillä häneen on Isä, Jumala itse, sinettinsä painanut.” (Joh. 6:26-27)

  6. Jeesus sanoi: ”Kirjoita: Autuaat ne, jotka ovat kutsutut Karitsan hääaterialle!” (Ilm 19:9); ketkä kaikki ovat kutsuttu Karitsan hääaterialle ja miksi se on meille tärkeä?

    Kaikki Kristuksen kirkkoon kuuluvat ovat kutsutut.

    Jeesus sanoi Martalle: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?” Hän sanoi hänelle: ”Uskon, Herra; minä uskon, että sinä olet Kristus, Jumalan Poika, se, joka oli tuleva maailmaan”. (Joh. 11:25-27)

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.