Rukous.
Rukous sisältyy aivan oleellisena merkittävänä uskonkohteena kirkon oppiin. Tuskin on ensimmäistäkään kirkon tilaisuutta, jossa ei kuuluisi kehoitusta " Rukoilkaamme ". Siis kirkon oppoi perustuu Jumalan läsnäoloon planeetallamme. Kun nyt ajatellaan isän ja pojan toimintaa esim. viimeisten 2000 vuoden aikana niin tulokset ovat jokaisen realistisesti todettavissa. Taikka sitten he ovat täysin kyvyttömiä toimimaan vaikka poika istuu siellä isänsä oikealla puolella ja tuomitsee mm. meitä eläviä.
Jeesuksen mukaan Jumala, taivasten valtakunta, on rakkaus, jonka me ihmiset saamme olemukseemme syntyessämme tänne maailmaan. Tämä on ollut luomakunnassamme alusta alkaen, jota nyt johtaa ihmiskunta. Planeettamme on meidän luomakunnan hallinnassa. Maailmamme ei ole rakkaus kuin minimaalisesti.
Rukouksen merkitys on oman itsensä psyykkaamisessa elämän antamaan rikkauteen. Näin toimin myös minä ja uskon sitten poislähtöni jälkeen saavan selville tai en mikä on taivasten valtakunta.
20 kommenttia
”Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras.” Jaak.5:16
Tuo harras on vähän kummallinen sana tässä yhteydessä, mutta sen voisi kääntää myös= ”kun se toimii” tai ”se on toimiva”
Rukouksesta sanotaan , että enkelit ovat viestin viejinä Isän ja lapsen välillä. Kritsitty ymmärtää, että näkymätön Voima toimii ihmisen Jumalan välisessä yhteyden pidossa ja Isä kuulee lastensa rukoukset (anomiset ja kiitokset)
Meidän, jotka elämme nykyiseen maailman aikaan, tulisi ymmärtää miten viestit kulkevat halki avaruuksien näkymättömien värähtelyjen taajudella. Onhan meidän jokaisen sydämmenlyönnitkin laskettu ensimmäisestä viimeiseen etukäteen Jumalan tahdon mukaan. Usko antaa ymmärystä näkymätömän Jumalan Voimasta.
Maailma on Jumalan luoma ja me olemme ja asumme Jumalan elämässä.
Usein porukoiden edessä rukoilevat esiintyvät hupaisasti enemmän yleisölleen kuin osoittavat aidon oikeasti sanojaan Jumalalleen. Hauskasti he usein myös rukouksessan selittelevät asioita Jumalasta ja Jumalalleen ikään kuin Jumala ei niitä selittämättä ymmärtäisi. Muotisanoja viljelläään myös ahkerasti : ‘oikein’…’niinku’ ja ‘sää’.
Näinhän se on kuten Seppo kuvaa.. Monelta on unohtunut Jeesuksen selkeät sanat:
”Ja kun rukoilette, älkää olko niinkuin ulkokullatut; sillä he mielellään seisovat ja rukoilevat synagoogissa ja katujen kulmissa, että ihmiset heidät näkisivät. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa. Vaan sinä, kun rukoilet, mene kammioosi ja sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle. Ja kun rukoilette, niin älkää tyhjiä hokeko niinkuin pakanat, jotka luulevat, että heitä heidän monisanaisuutensa tähden kuullaan. Älkää siis olko heidän kaltaisiaan; sillä teidän Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette, ennenkuin häneltä anottekaan.” Matt.6:5-8
Olen aikaisemmin kirjoittanut rukouksesta seuraavan blogin
https://www.kotimaa.fi/blogit/saannollisesta-rukoilemisesta/
Rukouksessa on luonnollisesti oltava sydän mukana ja se on kohdistettava Jeesuksen ilmoittamaa taivasten valtakuntaan. Sen kohde ei uskon käsitykseni mukaan ole kirkon opin jumalat , isä ka poika, kaksi miestä, jotka hallitsevat maailmankaikkeutta.
Reino
Olet väärin informoitu Nikean kokouksen sisällöstä.
Kirkon vanha oppi oli se että Jeesus on Jumala. Sen sijaan kokouksen aiheutti Areioksen erittämä uusi opin selityksen yritys, missä Jeesuksen täysi jumaluus kiellettiin. Tämä Areioksen keksimä harha torjuttiin Nikean kokouksessa, kun pidettiin kiinni vanhasta tunnustuksesta, että Jeesus on täysi Jumala ja täysi ihminen yhdessä persoonassa.
Saamasi virheellinen opetus siis on 180 asteen kulmassa Nikean kokouksen lähtökohdan ja päätöksen todellisuuden kanssa.
Ilmeisesti olen myös väärin informoitu tuttkijoiden tiedoista, että Konstantinopolin kirkolliskokouksessa 381 valittiin Pyhä Henki jumalaksi. Jeesus jumala ei kyennit mitenkään vaikuttamaan meidän ihmisten elämään olemassaolollaan. Mikä se sellainen jumala on ?
Suni: “Rukous sisältyy aivan oleellisena merkittävänä uskonkohteena kirkon oppiin.”
Kirjassaan “Ja ihminen loi jumalat” (WSOY 2007) amerikkalainen antropologi Pascal Boyer kirjoittaa rukoilemisesta mm. näin: “Jotkut ystävistämme menevät toisinaan tiettyyn paikkaan puhumaan näkymättömälle olennolle, joka on samanaikaisesti läsnä kaikkialla ja tiietää etukäteen, mitä he aikovat sanoa.”
Teologeilla on ollut ja on – näin uskon – melkoinen selittäminen siinä, mistä rukoilemisessa on oikein kysymys. Olisi varmaan reiluinta myöntää, että rukouksen voima on sen psykologisessa vaikutuksessa rukoilijaan itseensä, ei siinä, että rukouksen välityksellä tiedotettaisiin Jumalalle asioita tai yritettäisiin vaikuttaa hänen päätöksiinsä.
Tämä on kuitenkin teologisesti ottaen ilmeisesti hankala myöntää, koska se tekisi Jumalan tarpeettomaksi ja mikäli jumalusko onkin vain yksi ihmisen keksimä mielenhallintatekniikka, käy koko kirkkoinstituutio tarpeettomaksi.
Ilmoita asiaton kommentti