-Äiti, milloin ateismi syntyi?
-Eiköhän se ollut samoihin aikoihin kuin tieteellinen maailmankuva, siinä 1800-luvulla Darwinin evoluutioteorian aikoihin.
-Eivätkö tiede ja usko sitten sovi yhteen?
-Minun mielestäni sopivat oikein hyvin, ei siinä ole mitään ongelmaa. Järki on Jumalan lahja. Järkeä saa käyttää ja sitä pitää käyttää ihan niin pitkälle kuin järki riittää. Mutta ei se kuitenkaan kaikkialle yllä eikä kaikkea selitä. Aina jää jäljelle salaisuuksia ja kysymyksiä vaille vastauksia.
-Mutta meidänkin luokalla on kaksi ateistia, ja vain kaksi on minun lisäkseni sanonut uskovansa. Monet sanoivat, että joskus rukoilevat ja joskus käyvät joskus kirkossa, mutta tuntui että ei sillä tainnut olla heille paljon merkitystä.
-Harvoin kai se usko tulee kenellekään koulussa tärkeäksi. Uskonnollinen kasvatus on lapsen kasvattajien tehtävä. Jos lapsi saa hengittää uskon ilmaa, hän oppii pitämään yhteyttä Jumalaan. Yhteys pysyy paremmin auki koko elämän. Tai jos se sattuu menemään umpeen, niin avautuu taas helpommin.
-Miksi koulussa sitten opetetaan uskontoa?
-Yleissivistyksen takia, jotta opittaisiin perusasioita omasta ja toisten uskonnoista. Uskonnot vaikuttavat moniin asioihin, kuten tapoihin, juhliin ja taiteeseen. Uskonnot ovat usein myös erilaisten lakien ja ihmiskäsitysten taustalla.
-Oliko se niin, että aiemmin Suomessa uskottiin enemmän Jumalaan?
-Kyllä se taisi niin olla. Olen kuullut monien kertovan, että ainakin viime sotien aikaan kaikki rukoilivat ja pyysivät apua Jumalalta. Rukoilivat miehet rintamalla ja kotiväki kotona, rukoilivat rikkaat ja köyhät. Kun hätä oli suuri, silloin Jumala muistettiin ja Hänen apunsa kelpasi.
-Miksi nyt ei ole samalla tavalla?
-Minä vähän arvelen, että Suomessa asiat ovat olleet tavallaan liian hyvin liian pitkään. Kun maassa on rauha, ihmisten maha on täynnä ja elämä on viihtyisää, on helppoa unohtaa koko Jumala. Tulee tunne, että ihan itsehän tässä pärjätään. Ei nähdä, että kaikki nuo hyvät asiat ovat Jumalan suurta lahjaa, joista Häntä saisi kiittää.
-Äiti, tästä sinun pitää kirjoittaa kolumni!
Ristikuulustelu
Ismo Malinen, ymmärrän että ”todistat” tulleesi aikuisena ”uskoon”, milloin uudestisynnyit, milloin sait Pyhän Hengen?
Kun olin lapsi, sain kuulla kyllä Jumalasta, mutta vasta aikuisena, kun kuolin ja sain kohdata ja tuntea Isäni, joka oli lähettänyt Poikansa Jeesuksen etsimään minua.
Kyllä jo lapsena uskoin ja rukoilin iltarukoukseni, mutta eksyin maailmaan ja hukuin synteihini. Onneksi Jeesus löysi minut. Kiitos Taivaan Isä.
Vesi, Veri ja Henki pitävät yhtä.
Ismo Malinen, mitä siis lapsikaste anoi/vaikutti sinulle?
En tunne sellaista kuin lapsikaste, tiedän vain yhden kasteen, jossa ihminen saa omistaa kaiken mitä Jeesus Kristus meille omisti, antaessaan henkensä lunnaiksi meidän edestämme. Minäkin saan uskoa Jumalan ja Kaikkivaltiaan ainoan Pojan nimeen ja sovituksen Sanaan. Miten Jumalan Henki, joka asuu Sanassa lopulta vaikuttaa kussakin ihmisessä, sen tietää yksin Jumala. Se mitä Sana saa aikaan kun ihminen kastetaan, jääköön ihmisen ja Jumalan väliseksi asiaksi, minä epäile yhtään kastetta, joka on Sanan mukaan suoritettu. Täytyy muistaa, että uskoa ja kastetta ei voi erottaa toisistaan, jos kaste on Kristillinen.
Kun Henki laskeutui Jeesuksen päälle kasteessa, niin tuo sama Henki lasketaan ihmisen päälle kasteessa Kristukseen. Kuinka voisin epäillä yhtään kastetta, jossa on Sana läsnä? Ihminen syntyy uudelleen ylhäältä, ja se joka synnyttää on Taivaasta tullut Sana, Jeesus Kristus.
Häneen meidät on kaikki kastettu, jotka uskomme, eikä tässä ole yhtään poikkeusta. Älköön kukaan turhentako sitä kastetta, jonka on kerran saanut.
Jeesus tuli kutsumaan ja kutsuu yhä syntisiä parannukseen, siis KUTSUU.
Kun Jeesus kohtasi fariseuksia ja kirjanoppineita niin he eivät kuulleet tätä Jeesuksen kutsua koska he kuvittelivat olevansa VANHURSKAITA, heillä oli perusta tähän kirjoituksissa eli he luulivat olevansa ja täyttävänsä sen liiton jonka Jumala oli tehnyt Aabrahamin kanssa, MUTTA he eivät ymmärtäneet sitä mitä Jeesus heille Sanoi, että heidän isänsä olivat rikkoneet jo kauan aikaa sitten tämän liiton ja Jumala oli hyljännyt kansansa ja nyt Jeesus oli tullut KUTSUMAAN Jumalan omaa kansaa takaisin eli heidän olisi tullut kääntyä (tehdä parannaus) pois pahoilta teiltään, mutta miksi he eivät ottaneet Jeesusta ja Hänen Sanaansa vastaan:
Matt. 13:15
Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.’
Mikä on tilanne nykyisin, onko kenellä ”paatunut sydän”, onko Jumala tehnyt ”uuden liiton” jolla vauvat voidaan liittää Jumalan kansaan?
Jokaisella ihmisellä on paatunut sydän syntyessään ja vain ja ainoastaan Jeesus voi sen parantaa eli ihmisen tulee KUULLA evankeliumi ja Jeesuksen Sanat ”tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi”.
Nöyrät ottavat Jeesuksen Sanat vastaan ja TEKEVÄT niiden muaan ja Jumala antaa heille armon, mutta ylpeät esittelevät omaa vanhurskauttaan esim lapsikasteen armosta eivätkä nöyrry parannukseen, heillä on ”tunnustuskirjansa” joista he muka löytävät iankaikkisen elämän sanat, he eivät ymmärrä että niiden kirjoittajat ovat tuottaneet huonoa hedelmää jonka voi jokainen ”nähdä” esim seuraavasta kirkon omilta sivuilta löytyvästä linkistä:
http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/F0711E53DD9579D0C225776900736CBC?OpenDocument&lang=FI
Paatunut sydän ei ”NÄE” tätä vaan kuvittelee olevansa oikealla tiellä eikä ota vastaan evankeliumin Sanaa joka nuhtelisi ja saisi aikaan parannuksen ja että JEESUS PARANTAISI PAATUNEEN SYDÄMEN.