Pitkänperjantain aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä

https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/perjantai-3-4-2026/

Suomen Pipliaseuran sivustolta

Galatalaiskirjeen lukua kuusi voi lukea suomeksi täältä

vuosien 2020, 1992, 1548, 1973 ja 1938 käännöksinä:

https://www.raamattu.fi/raamattu/UT2020,KR92,AGUT,UTNS73,KR38/GAL.6

Panen tässä näkyviin viitteet ruotsinnokseen 2000 sekä käännöksiin vienankarjalaksi 2011, synodalikäännökseen venäjäksi, englanniksi KJV käännökseen ja pohjoissaameksi 2019
https://www.raamattu.fi/raamattu/B2000,KAR11,SYNOD,ENGKJV,Biibbal/GAL.6

Suomeksi voi äänikirjana kuunnella Raamattua Tule uskoon Ääni Raamattu -sivustolta.
Soveltuu esimerkiksi autolla ajaessa, kun muutoin pitää keskittyä tien ja sen läheisyyden tarkasteluun ajamisen varmistamiseksi.

Tässä viite käsittelemääni epistolaan

https://tuleuskoon.fi/aaniraamattu/?testament=ut&order=9&chapter=1096&time=0&skipConfirmation=true

Toisella kotimaisella eli ruotsiksi Raamattua voi kuunnella äänikirjana Ljudbibeln -sivustolta.
Soveltuu esimerkiksi autolla ajaessa, kun muutoin pitää keskittyä tien ja sen läheisyyden tarkasteluun ajamisen varmistamiseksi.

Tässä viite käsittelemääni epistolaan

https://www.ljudbibeln.com/

Finnbible.net -sivustolla on useampi vanhempi suomennos luettavissa.

Panen viitteen vuoden 1642 käännökseen

https://www.finbible.net/Biblia1642/UT/galata_6.htm

Tällä sivustolla on myös hyvä kooste useammasta käännöksestä

https://www.finbible.net/kooste-l/Galata/Galata6.htm

Ruotsin Pipliaseuran, Svenska Bibelsällskapet, sivustolla voi
Galattalaiskirjeen lukua kuusi lukea täältä.

Tässä olen pannut näkyviin ruotsinnokset 2000 ja 1917, suomennos 1992 ja käännös pohjoissaameksi 2019.
https://www.bibeln.se/bibel/B2000,B1917,F1992,NS2019/GAL.6

Käännöstä Luulajansaamen kielelle, Ådå testamännta, voi lukea täältä,

https://www.xn--bibelsllskapet-bib.se/wp-content/uploads/2026/02/ada-testamannta.pdf

Jeesuksen tuomioistuin ei noudattanut niitä 8 kohtaa jotka Roomalaisessa oikeuskäytännössä piti toteutua . STI: lla yksi luento jossa professori Knuuttila puhuu tästä ja on kirjoittanut kirjankin aiheesta . Jeesuksen yksi tuomitsemispykälä oikeuden toteutumisessa oli yllättävästi sama mikä meillä edelleen että syytetty on syytön kunnes toisin todistetaan ja tätäkään ei tehty . Siellä paikka ja aika oli määritelty missä tuomioistuin kokoontuu ja sen piti olla temppelissä ja todistajia ei ollut mm. mikään ei pitänyt paikkaansa eli edellytyksiä ei pitänyt olla toimittaa oikeuden jakamista . Ja surkea oikeuden palvelija Pilatus kun omatunto todisti Jeesuksen syyttömyyttä ja keksi mukamas vaihtoehdon selvitä kun ruoskitti Jeesuksen että kansa hiljenisi mutta eihän se riittänyt . Kuitenkin ajatus siinäkin oli : hänen täytyi mennä ristille sovittamaan koko maailman synnit .

Suomen sana ’risti’ ei tule latinan teloitusvälinettä tarkoittavasta sanasta ’crux’ vaan Kristuksesta. Kielitieteilijä Janne Saarikivi piti tästä puheen viime kesän herättäjäjuhlilla. Risti ei siis ole sama kuin ruksi.

Ristin tapahtumiin ja pääsiäiskertomuksiin liittyy monia kiistanalaisuuksia ja kysymysmerkkejä. Juutalaiset eivät voineet tuomita ketään kuolemaan ja jumalanpilkka ei riittänyt kuolemantuomioon roomalaisessa oikeudessa. Millä perusteella Jeesus tuomittiin ristille naulittavaksi? Voiko Jumala tai kirjaimellinen Jumalan Poika kuolla ristillä? Ei voi, koska Jumala on kuolematon. Jos Jeesus oli pelkkä ihminen, ei yhden ihmisen kuolema voi sovittaa muiden ihmisten syntejä. Jokainen on vastuussa omista synneistään. Paavalin teologia on Paavalin yksityisajattelua, ei mitään Jumalan ilmoitusta. Jotkut katsovat, että Ristin tapahtumat olivat puhdas myyttinen teologinen kertomus vailla historiallista pohjaa. On myös esitetty, että Jumala pelasti Jeesuksen ristiinnaulitsemiselta ja otti hänet suoraan Taivaaseen. Ristin tapahtumat (ristiinnaulitseminen ja tyhjä hauta) ovat tarpeettomia, mikäli Jeesusta pidetään Jumalan lähettiläänä.

On hyvä huomata, että kukaan Jeesuksen aikana elänyt ei kerro mitään Ristin tapahtumista. Jos Jeesuksen elämän viimeiset vaiheet olisivat olleet oman aikansa mediatapauksia, niistä olisi kirjoitettu sekä juutalaisissa että roomalaisissa asiakirjoissa. Kukaan ei tiedä tarkkaa Jeesuksen kuolinpäivämäärää eikä tyhjän haudan paikkaa. Voisi kuvvitella, että jos kannattajat olisivat pitäneet Jeesusta oikeana Jumalana, hänen hautansa olisi ollut merkittävä pyhiinvaelluspaikka alusta alkaen. Ensimmäiset tarinat on kirjoitettu vasta vuosikymmenten päästä Jeesuksen elämästä. Siksi on mahdollista, että kirkko lisäsi Ristin tapahtumat teologisena tulkintana kristilliseen perimätietoon. Paavali lainasi ajatuksen Jeesuksen uhrikuolemasta ja ylösnousemuksesta antiikin uskonnoista.

”Antiikin uskonnoissa ihmiset nousevat kuolleista ja palaavat elävien kirjoihin. Ajatus ihmisten nousemisesta kuolleista (ylösnousemus) esiintyi useissa muinaisissa uskonnoissa ja mytologioissa, vaikkakin eri muodoissa ja merkityksissä kuin nykyaikaisissa uskonnoissa.
Tässä on joitakin esimerkkejä:

Muinaisen Egyptin uskonto: Yksi tunnetuimmista esimerkeistä on jumala Osiris. Hänet murhattiin, mutta hänen puolisonsa Isis herätti hänet henkiin tuonpuoleisen hallitsijaksi. Faaraoiden ja muiden egyptiläisten uskottiin voivan saavuttaa kuolemattomuuden ja eräänlaisen ylösnousemuksen tuonpuoleisessa maailmassa, jos hautausrituaalit suoritettiin oikein.
Kreikkalainen mytologia: Kreikkalaisessa mytologiassa ei ollut yleistä uskoa kaikkien ihmisten fyysisestä ylösnousemuksesta, mutta oli kertomuksia yksittäisistä hahmoista, jotka heräsivät kuolleista tai välttyivät pysyvältä kuolemalta. Esimerkiksi jumala Asklepios (lääkintätaidon jumala) pystyi herättämään ihmisiä henkiin, kunnes Zeus surmasi hänet salamalla. Myös Herakles nousi Olympos-vuorelle kuolemansa jälkeen ja saavutti kuolemattomuuden.
Eleusiin mysteerit: Nämä muinaiset kreikkalaiset mysteerikultit keskittyivät Demeterin ja Persefonen myyttiin, jossa Persefone palaa maan pinnalle kuolleista valtakunnasta osan vuotta. Kultin jäsenille luvattiin onnellisempi elämä tuonpuoleisessa, mikä liittyi symbolisesti kuoleman voittamiseen.
Zarathustralaisuus: Muinaisessa Persiassa kehittyneessä zarathustralaisuudessa on selkeä oppi lopullisesta ylösnousemuksesta (frashokereti), jossa kaikkien kuolleiden ruumiit herätetään henkiin viimeisellä tuomiolla. Tällä uskolla oli merkittävä vaikutus myöhempiin uskontokuntiin.

Nämä esimerkit osoittavat, että toivo kuoleman jälkeisestä elämästä tai paluusta elävien kirjoihin oli yleinen teema monissa muinaisissa kulttuureissa.” Lähde: Google AI

Ristin tapahtumat jäävät lopulta kiistanalaisiksi. Kirkko saattoi lisätä Ristin tapahtmat kristilliseen perimätietoon uskon tulkintana. Näin Ristin tapahtumista tuli osa Jeesuksen tarinaa. Koraanin mukaan Jumala pelasti Jeesuksen ristiltä ja otti ylös Taivaaseen.

Ristin tapahtumat eivät vaikuta historiallisen Jeesuksen sanomaan. Riippumatta Ristin tapahtumista historiallisen Jeesuksen sanoma pysyy ja säilyy: Usko yhteen Jumalaan ja tee hyvää elämässä. Jeesus opetti myös syntien anteeksisaamista, ikuista elämää kuoleman jälkeen Taivaassa ja kehotti noudattamaan rakkauden kaksoiskäskyä ja rakastamaan lähimmäistä kuin itseä.

Olivatko Ristin tapahtumat totta vai tarua? Nämä ovat kiistanalaisia asioita ja raamatuntutkijoiden näkemykset vaihtelevat laidasta laitaan.

Kristillisen perimätiedon mukaan Jeesus kuoli ristillä ja nousi kuolleista.

Juutalaisten Talmudissa kerrotaan Jeesuksen joutuneen teloitetuksi noituuden harjoituksesta ja Israelin eksyttämisestä. Wikipedia kertoo lisäksi, että tämä Jeesus oli juutalaisen naisen ja Pantera nimisen roomalaisen sotilaan avioton lapsi.

”Juutalaisen historioitsijan Josefuksen (Flavius Josephus) käsitys Jeesuksesta on ollut laajan historiallisen ja tieteellisen keskustelun kohteena. Josefuksen omissa aidoissa kirjoituksissa ei todennäköisesti ollut myönteistä, kristillisten oppien mukaista kuvausta Jeesuksesta, vaan hän mainitsi Jeesuksen todennäköisesti maallisempana, viisaana opettajana ja ihmeidentekijänä, joka sai suuren seuraajajoukon.
Kaksi pääkohtaa Josefuksen teoksissa. Jeesus mainitaan Josefuksen pääteoksessa, Juutalaisten muinaisajat (Antiquitates Judaicae), kahdessa kohdassa:

Testimonium Flavianum (Kirja 18, luku 3, jae 3): Tämä on tunnetuin ja kiistanalaisin kohta. Nykyisissä säilyneissä käsikirjoituksissa kohta kuvaa Jeesusta ”viisaana miehenä, jos häntä saa edes mieheksi kutsua”, ”ihmeellisten tekojen tekijänä”, ”Messiaana” (Kristuksena) ja mainitsee hänen ylösnousemuksensa kolmantena päivänä.

Tutkijoiden konsensus: Valtaosa tutkijoista on yhtä mieltä siitä, että alkuperäinen katkelma on aito, mutta kristityt kopioijat ovat myöhemmin lisänneet tai muokanneet siihen kristinuskon kannalta merkittäviä kohtia (ns. interpolointi), kuten väitteen Jeesuksen messiaanisuudesta ja ylösnousemuksesta. Josephus pysyi juutalaisena koko elämänsä ajan, joten on epätodennäköistä, että hän olisi itse uskonut Jeesuksen olleen Messias.

Alkuperäinen sisältö (tutkijoiden arvio): Alkuperäisessä, neutraalimmassa versiossa Josephus todennäköisesti kuvaili Jeesusta viisaana miehenä ja opettajana, jolla oli laaja seuraajakunta ja joka ristiinnaulittiin Pontius Pilatuksen käskystä juutalaisten johtomiesten syytöksestä.

Jaakobia koskeva maininta (Kirja 20, luku 9, jae 1): Tämä lyhyempi maininta on yleisesti hyväksytty aidoksi. Siinä Josephus viittaa ”Jaakobiin, Jeesuksen veljeen, jota kutsuttiin Kristukseksi” (tai Messiaaksi). Tämä vahvistaa, että Josephus piti Jeesusta historiallisena henkilönä, joka tunnettiin nimellä ”Kristus” (messias), mutta ei välttämättä, että Josephus itse uskoi häneen Messiaana.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Josephus tunnusti Jeesuksen historiallisen olemassaolon ja merkityksen aikansa juutalaisessa yhteisössä, mutta hänen oma käsityksensä oli luultavasti neutraali tai varautunut, ei uskonnollisesti tunnustuksellinen. ” Lähde: Google AI

Miksi Jumalan pitäisi tappaa itsensä tai Jumalan Poika voidakseen tehdä sovinnon ihmiskunnan kanssa? Oikea Jumala ei tarvitse myöskään mitään uhria antaakseen syntejä anteeksi ihmiskunnalle. Oikea Jumala voi tehdä sovinnon ihmiskunnan kanssa ilman verenvuodatusta ja antaa synnit anteeksi jokaiselle yksin Armosta. Jokainen, joka huutaa avuksi Jumalaa, pääsee ikuiseen elämään kuoleman jälkeen Taivaassa. Kirkossa ei pitäisi rukoilla Jeesusta, vaan Jumalaa eli Allahia.

Historiallinen raamatuntutkimus on osoittanut, miten varhaiskristityt muokkasivat vapaasti Jeesuksen sanoja ja sepittivät niitä lisää omien tulkintojen mukaan. Näin Jeesuksen sanomaan tehtiin lisäyksiä tai muutoksia myöhemmin. Moni pitää tätä Raamatun turmelemisena. Jos Jeesusta olisi pidetty Jumalana kristillisessä perimätiedossa, kukaan ei olisi muokannut vapaasti Jeesuksen sanoja, mutta näin kuitenkin tapahtui, mikä todistaa, että kirkossa pidetiiin Jeesusta pelkkänä ihmisenä ja Jumalan lähettiläänä.

Ristin tapahtumiin ja pääsiäiskertomuksiin liittyyy monia kiistanalaisuuksia ja kysymysmerkkejä. Juutalaiset eivät voineet tuomita ketään kuolemaan ja jumalanpilkka ei riittänyt kuolemantuomioon roomalaisessa oikeudessa. Millä perusteella Jeesus tuomittiin ristille naulittavaksi? Voiko Jumala tai kirjaimellinen Jumalan Poika kuolla ristillä? Ei voi, koska Jumala on kuolematon. Jos Jeesus oli pelkkä ihminen, ei yhden ihmisen kuolema voi sovittaa muiden ihmisten syntejä. Jokainen on vastuussa omista synneistään. Paavalin teologia on Paavalin yksityisajattelua, ei mitään Jumalan ilmoitusta. Jotkut katsovat, että Ristin tapahtumat olivat puhdas myyttinen teologinen kertomus vailla historiallista pohjaa. On myös esitetty, että Jumala pelasti Jeesuksen ristiinnaulitsemiselta ja otti hänet suoraan Taivaaseen. Ristin tapahtumat (ristiinnaulitseminen ja tyhjä hauta) ovat tarpeettomia, mikäli Jeesusta pidetään Jumalan lähettiläänä.

On hyvä huomata, että kukaan Jeesuksen aikana elänyt ei kerro mitään Ristin tapahtumista. Jos Jeesuksen elämän viimeiset vaiheet olisivat olleet oman aikansa mediatapauksia, niistä olisi kirjoitettu sekä juutalaisissa että roomalaisissa asiakirjoissa. Kukaan ei tiedä tarkkaa Jeesuksen kuolinpäivämäärää eikä tyhjän haudan paikkaa. Voisi kuvvitella, että jos kannattajat olisivat pitäneet Jeesusta oikeana Jumalana, hänen hautansa olisi ollut merkittävä pyhiinvaelluspaikka alusta alkaen. Ensimmäiset tarinat on kirjoitettu vasta vuosikymmenten päästä Jeesuksen elämästä. Siksi on mahdollista, että kirkko lisäsi Ristin tapahtumat teologisena tulkintana kristilliseen perimätietoon. Paavali lainasi ajatuksen Jeesuksen uhrikuolemasta ja ylösnousemuksesta antiikin uskonnoista.

”Antiikin uskonnoissa ihmiset nousevat kuolleista ja palaavat elävien kirjoihin. Ajatus ihmisten nousemisesta kuolleista (ylösnousemus) esiintyi useissa muinaisissa uskonnoissa ja mytologioissa, vaikkakin eri muodoissa ja merkityksissä kuin nykyaikaisissa uskonnoissa.
Tässä on joitakin esimerkkejä:

Muinaisen Egyptin uskonto: Yksi tunnetuimmista esimerkeistä on jumala Osiris. Hänet murhattiin, mutta hänen puolisonsa Isis herätti hänet henkiin tuonpuoleisen hallitsijaksi. Faaraoiden ja muiden egyptiläisten uskottiin voivan saavuttaa kuolemattomuuden ja eräänlaisen ylösnousemuksen tuonpuoleisessa maailmassa, jos hautausrituaalit suoritettiin oikein.
Kreikkalainen mytologia: Kreikkalaisessa mytologiassa ei ollut yleistä uskoa kaikkien ihmisten fyysisestä ylösnousemuksesta, mutta oli kertomuksia yksittäisistä hahmoista, jotka heräsivät kuolleista tai välttyivät pysyvältä kuolemalta. Esimerkiksi jumala Asklepios (lääkintätaidon jumala) pystyi herättämään ihmisiä henkiin, kunnes Zeus surmasi hänet salamalla. Myös Herakles nousi Olympos-vuorelle kuolemansa jälkeen ja saavutti kuolemattomuuden.
Eleusiin mysteerit: Nämä muinaiset kreikkalaiset mysteerikultit keskittyivät Demeterin ja Persefonen myyttiin, jossa Persefone palaa maan pinnalle kuolleista valtakunnasta osan vuotta. Kultin jäsenille luvattiin onnellisempi elämä tuonpuoleisessa, mikä liittyi symbolisesti kuoleman voittamiseen.
Zarathustralaisuus: Muinaisessa Persiassa kehittyneessä zarathustralaisuudessa on selkeä oppi lopullisesta ylösnousemuksesta (frashokereti), jossa kaikkien kuolleiden ruumiit herätetään henkiin viimeisellä tuomiolla. Tällä uskolla oli merkittävä vaikutus myöhempiin uskontokuntiin.

Nämä esimerkit osoittavat, että toivo kuoleman jälkeisestä elämästä tai paluusta elävien kirjoihin oli yleinen teema monissa muinaisissa kulttuureissa.” Lähde: Google AI

Ristin tapahtumat jäävät lopulta kiistanalaisiksi. Kirkko saattoi lisätä Ristin tapahtmat kristilliseen perimätietoon uskon tulkintana. Näin Ristin tapahtumista tuli osa Jeesuksen tarinaa. Koraanin mukaan Jumala pelasti Jeesuksen ristiltä ja otti ylös Taivaaseen.

Ristin tapahtumat eivät vaikuta historiallisen Jeesuksen sanomaan. Riippumatta Ristin tapahtumista historiallisen Jeesuksen sanoma pysyy ja säilyy: Usko yhteen Jumalaan ja tee hyvää elämässä. Jeesus opetti myös syntien anteeksisaamista, ikuista elämää kuoleman jälkeen Taivaassa ja kehotti noudattamaan rakkauden kaksoiskäskyä ja rakastamaan lähimmäistä kuin itseä.