
Loimaan evankelisella kansanopistolla pidettiin sunnuntaina 11.10.2026 Jouni Mensalon muistoseurat. Jouni toimi opiston Toveriliiton puheenjohtajana. Oli tarkoitus viettää opistolla syysseurat, mutta puheenjohtajan siirtyminen ajasta ikuisuuteen muutti seurojen luonteen.
Kuvassa Jouni Mensalon lapset lauloivat tilaisuudessa. Kuva Jouko Siirilä.
Sunnuntai 25.10.2026
Reformaation päivä
Uskon perustus
Reformaatio osui aikakauteen, jolloin Eurooppa oli vallattu kristinuskolle. Kultainen keskiaika oli vienyt lähetystyön koko maanosaan. Kansat olivat kääntyneet kokonaisina kansoina.
Reformaatio syvensi uskon ymmärrystä. Moni asia tajuttiin selvemmin. Koko Euroopassa tapahtui muutos.
Tähän vaikuttivat monet tekijät: teologiset, poliittiset ja taloudelliset. Uudistuksen edistymisessä kuljettiin eri maissa eri tahtiin. Tämä synnytti vastakkainasetteluja, jotka lopulta johtivat Euroopan jakaantumiseen eteläiseen katoliseen ja pohjoiseen luterilaiseen kirkkoon. Siinä välissä reformoitu kirkko muodostui muutamiin maihin.
Suomen kannalta merkittävää oli Jumalan armon korostamin. Haluttiin tuoda esiin uskon vanhurskaus. Pelastumme yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden. Voimme rohkeasti sanoa: Armoa kaikki on, armoa vaan.
Toisaalta emme saa korostaa reformaatiota sen tehoa liioitellen. Kehitys meni eteenpäin hitaasti pidemmän ajan kuluessa. Esimerkiksi kun Ruotsin valtiopäivät olivat 1523 päättäneet siirtymästä puhtaan evankeliumin julistamiseen, niin Sipoon seurakunnassa sama pappi toimitti samaa liturgiaa ja saarnasi samaa evankeliumia samassa kirkossa kuin aikaisemminkin. Vasta kahdeksan vuotta valtiopäivien jälkeen tuli valtakirja, missä sanottiin papin tulleen luterilaiseksi papiksi.
Vähitellen kuitenkin koko armaassa isänmaassamme uskon vanhurskaudesta alettiin saarnata korostetummin. Jumalan armon korostus tuli selvemmin esille. Kristuksen sovintotyö pääsi vaikuttamaan laajemminkin kansan keskuudessa. Alettiin ymmärtää, että armoa kaikki on, armoa vaan.
Ruotsinkielisellä puolella Vöyristä kotoisin oleva Jöns Budde oli jo keskiaikana kääntänyt Raamattua ruotsiksi. Suomenkielisellä puolella vasta Mikael Agricolan Uuden testamentin käännös vuonna 1548 tuli merkittäväksi. Kirjaa painettiin 300 kappaletta. Sen viimeisin kappale myytiin 1700 -luvulla. Koko Raamattu saatiin käännetyksi ja painetuksi vasta kuningatar Kristiinan aikana vuonna 1642. Silloin vuosina 1627–1652 Turun piispana toimi Isaacus Rothovius, 1572-1653. Hän korosti innokaasti uskon vanhurskautta.
Nykyisin kirkkovuodessamme on erityinen reformaation päivä. Tahdomme tuoda esiin Jumalan suuren pelastustyön. Kristus on kaikki kaikessa. Hänen sovintotyönsä varassa elämme. Uskomme panee luottamuksensa häneen ja hänen hyvyyteensä: Armoa kaikki on, armoa vaan.
Toinen lukukappale eli epistola: Room. 5:1–11
Kirjeestä roomalaisille, luvusta 5
Kun nyt Jumala on tehnyt
meidät, jotka uskomme,
vanhurskaiksi,
meillä on Herramme Jeesuksen Kristuksen ansiosta
rauha Jumalan kanssa.
Kristus on avannut meille pääsyn tähän armoon,
jossa nyt lujasti pysymme.
Me riemuitsemme siitä toivosta,
että pääsemme Jumalan kirkkauteen.
Me riemuitsemme jopa ahdingosta,
sillä tiedämme, että ahdinko saa aikaan kestävyyttä,
kestävyys auttaa selviytymään koetuksesta
ja koetuksesta selviytyminen antaa toivoa.
Eikä toivo ole turha,
sillä Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme
antamalla meille Pyhän Hengen.
Meistä ei ollut itseämme auttamaan,
mutta Kristus kuoli jumalattomien puolesta,
kun aika koitti.
Tuskin kukaan haluaa kuolla
edes nuhteettoman ihmisen puolesta;
hyvän ihmisen puolesta
joku ehkä on valmis antamaan henkensä.
Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan
siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme,
kun vielä olimme syntisiä.
Kun hän nyt on vuodattamalla verensä
tehnyt meidät vanhurskaiksi,
hän vielä paljon varmemmin
pelastaa meidät tulevalta vihalta.
Jos kerran Jumalan Pojan kuolema
sovitti meidät Jumalan kanssa,
kun olimme hänen vihollisiaan,
paljon varmemmin on Jumalan Pojan elämä
pelastava meidät nyt,
kun sovinto on tehty.
Eikä siinä vielä kaikki.
Me saamme myös riemuita Jumalastamme,
kun nyt olemme vastaanottaneet
Herramme Jeesuksen Kristuksen valmistaman sovituksen.


Kuuntelin
Roomalaiskirjeen luvun viisi
Ljudbibel äänikirjana
https://www.bible.com/sv/audio-bible/160/ROM.5.SFB98
Se, että Jumala meitä rakastaa ja pitää lapsinaan, on niin suuri kunnia ja ilo, ettemme sitä vaihtaisi Rooman keisarikuntaan emmekä mihinkään maallisiin tavaroihin, vaikka meillä niitä yltäkyllin olisikin.
Stefan Prätorius, Uskovaisten Hengellinen Aarreaitta, s. 51, SLEY, 1957.
Mika
Kiitos aivan suurenmoisesta Prätoriuksen tekstistä!
Entäpä tämä kotimaamme suomi, olisiko siinä oiva vaihtokauppa?
Ari
Vastauksena kysymykseesi Prätoriuksen ajatusta voitaisiin ajankohtaistaa ja sopeuttaa armaan kotomaamme nykytilanteeseen, vaikkapa seuraavin sanoin:
”Se, että Jumala meitä rakastaa ja pitää lapsinaan, on niin suuri kunnia ja ilo, ettemme sitä vaihtaisi” edes armaan kotomaamme parhaisiin ajallisiin aarteisiin.
Tästä puolestaan voimme jatkaa voimakasta esirukousta maamme puolesta esimerkiksi kirkkokäsikirjan esirukouksen sanoin:
Käsikirjan ensimmäinen esirukousmalli
”Kiitämme sinua isänmaasta. Siunaa tasavallan presidenttiä, hallitusta,
eduskuntaa ja oikeuslaitosta. Anna päättäjille vastuuntuntoa, niin että he
edistävät oikeudenmukaisuutta. Ohjaa heitä toimimaan erityisesti niiden
parhaaksi, jotka ovat heikoimmassa asemassa. Siunaa niitä, jotka rakentavat tätä
maata perustamalla ja hoitamalla yrityksiä ja järjestävät monille työtä. Auta
meitä jakamaan lahjojasi niin, että kaikilla olisi kohtuullinen toimeentulo ja
ihmisarvoinen elämä. Poista meistä keskinäinen kateus, ja opeta meitä suhtautu
maan toisiimme kunnioittavasti.
Varjele maatamme sodalta ja onnettomuuksilta. Opeta meitä tuntemaan
vastuumme luonnosta, ettemme ahneudessamme tuhoa ja saastuta sitä. Taivuta
meidät katumukseen ja kääntymykseen, kun etäännymme sinusta ja alamme
suosia syntiä elämässämme.”
Toinen rukous
”Rukoilemme kansamme ja koko maailman puolesta. Anna rauhan,
oikeudenmukaisuuden ja vapauden voittaa. Siunaa kansojen johtajia.”
Kolmas rukous
”Rukoilemme sinua maamme ja kansamme puolesta.
Rukoilemme tasavallan presidentin ja hallituksen,
eduskunnan ja kaiken julkisen vallankäytön puolesta.
Anna viisautta ja oikeudentuntoa.
Rohkaise meitä kaikkia rakentamaan yhteiskuntaa,
jossa jokaista kohdellaan inhimillisesti ja jossa on turvallista elää. ”
Tai edelleen vaihtoehtoja yli puolentoistakymmentä mallia,
Näistä vielä yksi malli.
”Taivaan Isä, kiitos tästä hyvästä maasta, Suomesta. Kiitos sen kauniista
luonnosta, kiitos rauhasta ja kaikesta hyvästä, mitä olet antanut meille. Siunaa
tasavallan presidenttiä ja kaikkia niitä, jotka päättävät Suomen asioista. ”
Joten Ari
Rukoile sinäkin paljon ja ahkerasti armaan isänmaamme puolesta!
Matias Roto mikä on minun Isänmaa, se on Jumalan valtakunta!!!
Ari
Isänmaamme on Suomi.
Jumalan valtakunta kirkko.
Lähetystyö on Valtakunnan evankeliumin saattamista koko maailmaan, kaikille kansoille ja väestöryhmille, kaikille kielille ja kaikkien kulttuurien keskuuteen.
Eikö silloin ”isänmaa” ole tärkeämpi/rakkaampi kuin Jumalan valtakunta kun kahden eri maan jäsenet sotivat keskenään ja ovat muka molemmat ns ”kristittyjä” ja veljiä??
Ari
Olet itse vannonut sotilasvalan.
Olet siis Jumalan edessä luvannut puolustaa kotomaatamme, jos vihollinen hyökkää sitä vastaan.
Puolustusvoimat estävät pahan vallan riistävän vapautemme.
Sinäkään et keskustelisi tässä kanssamme, mikäli aikaisempi sukupolvi ei oli taistellut kansamme vapauden puolesta. Vain Lontoo, Helsinki ja Moskova jäivät valtaamatta toisen maailmansodan valtaan joutuneiden Euroopan valtioiden pääkaupungeista. Tämän saivat aikaan urheat veteraanimme, jotka nuorina ihmisinä palvelivat rintamalla.