Loimaan evankelisella kansanopistolla pidettiin sunnuntaina 11.10.2026 Jouni Mensalon muistoseurat. Jouni toimi opiston Toveriliiton puheenjohtajana. Oli tarkoitus viettää opistolla syysseurat, mutta puheenjohtajan siirtyminen ajasta ikuisuuteen muutti seurojen luonteen.
Kuvassa Jouni Mensalon lapset lauloivat tilaisuudessa. Kuva Jouko Siirilä.
Sunnuntai 25.10.2026
Reformaation päivä
Uskon perustus
Reformaatio osui aikakauteen, jolloin Eurooppa oli vallattu kristinuskolle. Kultainen keskiaika oli vienyt lähetystyön koko maanosaan. Kansat olivat kääntyneet kokonaisina kansoina.
Reformaatio syvensi uskon ymmärrystä. Moni asia tajuttiin selvemmin. Koko Euroopassa tapahtui muutos.
Tähän vaikuttivat monet tekijät: teologiset, poliittiset ja taloudelliset. Uudistuksen edistymisessä kuljettiin eri maissa eri tahtiin. Tämä synnytti vastakkainasetteluja, jotka lopulta johtivat Euroopan jakaantumiseen eteläiseen katoliseen ja pohjoiseen luterilaiseen kirkkoon. Siinä välissä reformoitu kirkko muodostui muutamiin maihin.
Suomen kannalta merkittävää oli Jumalan armon korostamin. Haluttiin tuoda esiin uskon vanhurskaus. Pelastumme yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden. Voimme rohkeasti sanoa: Armoa kaikki on, armoa vaan.
Toisaalta emme saa korostaa reformaatiota sen tehoa liioitellen. Kehitys meni eteenpäin hitaasti pidemmän ajan kuluessa. Esimerkiksi kun Ruotsin valtiopäivät olivat 1523 päättäneet siirtymästä puhtaan evankeliumin julistamiseen, niin Sipoon seurakunnassa sama pappi toimitti samaa liturgiaa ja saarnasi samaa evankeliumia samassa kirkossa kuin aikaisemminkin. Vasta kahdeksan vuotta valtiopäivien jälkeen tuli valtakirja, missä sanottiin papin tulleen luterilaiseksi papiksi.
Vähitellen kuitenkin koko armaassa isänmaassamme uskon vanhurskaudesta alettiin saarnata korostetummin. Jumalan armon korostus tuli selvemmin esille. Kristuksen sovintotyö pääsi vaikuttamaan laajemminkin kansan keskuudessa. Alettiin ymmärtää, että armoa kaikki on, armoa vaan.
Ruotsinkielisellä puolella Vöyristä kotoisin oleva Jöns Budde oli jo keskiaikana kääntänyt Raamattua ruotsiksi. Suomenkielisellä puolella vasta Mikael Agricolan Uuden testamentin käännös vuonna 1548 tuli merkittäväksi. Kirjaa painettiin 300 kappaletta. Sen viimeisin kappale myytiin 1700 -luvulla. Koko Raamattu saatiin käännetyksi ja painetuksi vasta kuningatar Kristiinan aikana vuonna 1642. Silloin vuosina 1627–1652 Turun piispana toimi Isaacus Rothovius, 1572-1653. Hän korosti innokaasti uskon vanhurskautta.
Nykyisin kirkkovuodessamme on erityinen reformaation päivä. Tahdomme tuoda esiin Jumalan suuren pelastustyön. Kristus on kaikki kaikessa. Hänen sovintotyönsä varassa elämme. Uskomme panee luottamuksensa häneen ja hänen hyvyyteensä: Armoa kaikki on, armoa vaan.
Toinen lukukappale eli epistola: Room. 5:1–11
Kirjeestä roomalaisille, luvusta 5
Kun nyt Jumala on tehnyt
meidät, jotka uskomme,
vanhurskaiksi,
meillä on Herramme Jeesuksen Kristuksen ansiosta
rauha Jumalan kanssa.
Kristus on avannut meille pääsyn tähän armoon,
jossa nyt lujasti pysymme.
Me riemuitsemme siitä toivosta,
että pääsemme Jumalan kirkkauteen.
Me riemuitsemme jopa ahdingosta,
sillä tiedämme, että ahdinko saa aikaan kestävyyttä,
kestävyys auttaa selviytymään koetuksesta
ja koetuksesta selviytyminen antaa toivoa.
Eikä toivo ole turha,
sillä Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme
antamalla meille Pyhän Hengen.
Meistä ei ollut itseämme auttamaan,
mutta Kristus kuoli jumalattomien puolesta,
kun aika koitti.
Tuskin kukaan haluaa kuolla
edes nuhteettoman ihmisen puolesta;
hyvän ihmisen puolesta
joku ehkä on valmis antamaan henkensä.
Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan
siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme,
kun vielä olimme syntisiä.
Kun hän nyt on vuodattamalla verensä
tehnyt meidät vanhurskaiksi,
hän vielä paljon varmemmin
pelastaa meidät tulevalta vihalta.
Jos kerran Jumalan Pojan kuolema
sovitti meidät Jumalan kanssa,
kun olimme hänen vihollisiaan,
paljon varmemmin on Jumalan Pojan elämä
pelastava meidät nyt,
kun sovinto on tehty.
Eikä siinä vielä kaikki.
Me saamme myös riemuita Jumalastamme,
kun nyt olemme vastaanottaneet
Herramme Jeesuksen Kristuksen valmistaman sovituksen.
Reformaation sunnuntain aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä:
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-25-10-2026/
Temat för söndagen presenteras samt texterna förevisas här:
https://www.kyrkoarskalendern.fi/kalendar-dag/sondag-25-10-2026/
Augsburgin tunnustus 25.6.1530 sanaa vanhurskautuksesta näin.
Suomennos:
IV Vanhurskautus
Samaten seurakuntamme opettavat, että ihmiset eivät voi tulla vanhurskautetuiksi Jumalan edessä omin voimin, ansioin tai teoin, vaan että heille annetaan vanhurskaus lahjaksi Kristuksen tähden uskon kautta, kun he uskovat, että heidät otetaan armoon ja että synnit annetaan anteeksi Kristuksen tähden, joka kuolemallaan on antanut hyvityksen synneistämme. Tämän uskon Jumala lukee edessään kelpaavaksi vanhurskaudeksi (Room. 3 ja 4). (Room. 3:21 ss; Room. 4:5)
https://tunnustuskirjat.fi/augstunn.html#Vanhurskautus
Englanniksi sama tunnustus
Article IV. Of Justification.
1 Also they teach that men cannot be justified before God by their own strength, merits, or works, but are freely justified for 2 Christ’s sake, through faith, when they believe that they are received into favor, and that their sins are forgiven for Christ’s sake, who, by His death, has made satisfaction for our sins. 3 This faith God imputes for righteousness in His sight. Rom. 3 and 4. (Source: https://bookofconcord.org/augsburg-confession/ )
https://bookofconcord.org/augsburg-confession/
Sama tunnustus vanhurskauttamisesta latinaksi
Art. IV.—De Justificatione.
Item docent, quod homines non possint justificari [Vergebung der sünde und Gerechtigkeit erlangen] coram Deo propriis viribus, meritis aut operibus, sed gratis [aus Gnaden] justificentur propter Christum per fidem, cum credunt se in gratiam recipi, et peccata remitti propter Christum, qui sua morte pro nostris peccatis satisfecit. Hanc fidem imputat Deus pro justicia coram ipso. Rom. III. et IV.8
https://www.ccel.org/ccel/schaff/creeds3.iii.ii.html
Sama kohta vanhurskauttamisesta ruotsiksi
IV. Om rättfärdiggörelsen
1] Vidare lära de, att människorna icke kunna rättfärdiggöras inför Gud genom egna krafter, egen förtjänst eller egna gärningar, utan att de rättfärdiggöras utan förskyllan för Kristi skull genom tron, 2] när de tro, att de upptagas i nåden och att synderna förlåtas för Kristi skull, vilken genom sin död åstadkommit tillfyllestgörelse för våra synder. 3] Denna tro tillräknar Gud som rättfärdighet inför honom, Rom. 3 o. 4.
https://www.svenskakyrkan.se/filer/1649574/Augsburg%20(utdrag).pdf
Sama tunnustus ranskaksi
Article 4 – DE LA JUSTIFICATION
Nous enseignons aussi que nous ne pouvons pas obtenir la rémission des péchés et la Justice devant Dieu par notre propre mérite, par nos oeuvres ou par nos satisfactions, mais que nous obtenons la rémission des péchés et que nous sommes justifiés devant Dieu par pure grâce, à cause de Jésus-Christ et par la foi, – lorsque nous croyons que Christ a souffert pour nous, et que, grâce à lui, le pardon des péchés, la Justice et la vie éternelle nous sont accordés. Car Dieu veut que cette foi nous tienne lieu de justice devant lui, il veut nous l’imputer à justice, comme l’explique saint Paul aux chapitres 3 et 4 de l’Epître aux Romains.
http://www.regard.eu.org/articles/Archeologie/TXT.complet.archeo/CDAUGSB.php
Sama tunnustus portugaliksi
ARTIGO 4: DA JUSTIFICAÇÃO
Ensina-se também que não podemos alcançar remissão do pecado e justiça diante de Deus por mérito, obra e satisfação nossos, porém que recebemos remissão do pecado e nos tornamos justos diante de Deus pela graça, por causa de Cristo, mediante a fé, quando cremos que Cristo padeceu por nós e que por sua causa os pecados nos são perdoados e nos são dadas justiça e vida eterna. Pois Deus quer considerar e atribuir essa fé como justiça diante de si, conforme diz São Paulo em Romanos 3 e 4.
https://www.monergismo.com/textos/credos/confissao_augsburgo.htm
Sama kohta norjan kielellä
Art. IV Om rettferdiggjørelsen
Like ens lærer de at menneskene ikke kan bli rettferdiggjort overfor Gud ved egne krefter, fortjenester eller gjerninger, men at de blir rettferdiggjort uten vederlag for Kristi skyld ved troen, når de tror at de blir tatt til nåde og at syndene blir forlatt for Kristi skyld, han som ved 1 sin død har gjort fyldest for våre synder. Denne tro tilregner Gud som rettferdighet for seg,
Rom 3 og 4.
https://www.kirken.no/globalassets/kirken.no/om-troen/kristen-tro/augsburgske_bekjennelse.pdf
Sama tunnustus tanskaksi
4. Om retfærdiggørelsen
Ligeledes lærer de, at vi ikke kan retfærdiggøres over for Gud ved egne kræfter, fortjenester eller gerninger. Vi retfærdiggøres derimod gratis på grund af Kristus ved tro. Nemlig når vi tror, at vi tages til nåde og får syndernes forladelse på grund af Kristus. – Han som ved sin død har gjort fyldest for vores synder. En sådan tro anser Gud for retfærdighed over for sig, Romerbrevet 3 og 4.
https://www.lutherdansk.dk/Trellix/id37.htm
Sama tunnustus espanjaksi
IV. LA JUSTIFICACIÓN
Además, se enseña que no podemos lograr el perdón y la justicia delante de Dios por nuestro mérito, obra y satisfacción, sino que obtenemos el perdón del pecado y llegamos a ser justos delante de Dios por gracia, por causa de Cristo mediante la fe, si creemos que Cristo padeció por nosotros y que por su causa se nos perdonan los pecados y se nos conceden la justicia y la vida eterna. Pues Dios ha de considerar e imputar esta fe como justicia delante de sí mismo, como dice San Pablo en Romanos 3-4.
https://iglesialuterana.cl/doctrina-luterana/libro-de-concordia/confesion-de-augsburgo-i-xxi/