Rajansa kaikella!

Hannes ja Maukka

Ruåtsalainen rättikauppaketju Henkka ja Maukka repii auki vanhoja haavoja ja arpikudosta yrittäessään rahastaa naisia yllä kuvatulla paidankuvotuksella. On tainnut olla H&M-puljun sisäänostajalla tavallistakin huonompi päivä,  kun tuollainen tökeryys on myyntiin kelpuutettu.

Tästä on nyt aivan ehdottomasti koiduttava seuraamuksia. Anteeksipyyntö juutalaisilta ja kaikilta maailman naisilta tulee ensimmäisenä mieleen. Sitten Suomen valtio voisi lakaista kyseisen lafkan pois maastamme Suomi-neitoa kiusaamasta. Jotakin rajaa nyt sentään!

Näitä natsijuttuja on viime aikoina nähty ihan liiankin kanssa. Jos on aivan pakko mainostaa kuolemaa, niin se täytyy tehdä tyylillä, eikö vain?  Kyllä kai kuolema väistämättömänä osana jokaisen ihmisen elämää on yhteiskunnallisesti riittävän neutraali tapahtuma? Tässä ei siis nyt puhuta hautajaisista vaan kuolemisesta, omasta henkilökohtaisesta maailmanlopustamme.

Alla esimerkki siitä, miten voimme päättää päivämme säädyllisesti ja ilman, että vapaa-ajattelijat moisesta pimahtavat. Mononen on muuten legendaarinen stadilainen hautaustoimisto, joka on luvannut sitten joskus haudata Ruttopuiston Rovastin  erillisluvalla Ruttopuistoon lähelle pääporttia ja vieläpä edullisesti asevelihintaan.

 

MONONEN ON

Ruttopuisto on alkujaan käsittänyt nykyistä paljon laajemman maa-alueen. Jossakin vaiheessa vain päättäjät ruutukaavoittivat Vanhan kirkkopuiston käsittämään pienen pläntin maata rajautuen katuihin Lönkka, Yrjö, Anna ja Boulevard.  Jonkinlaista vahingoniloa blogisti tuntee siitä, että ne kuuluisat ruttoon kuolleet tai pikemminkin heidän luunsa ja pääkallonsa  majailevat Annankadulla sijaitsevan EU:n kemikaaliviraston talon alla.

Ruttopuisto ei enää pääse laajenemaan, sen rajat eivät ns. elä. Toisin on asianlaita, kun kyseessä ovat Suomi-neidon muodot. Allaolevasta kuvasta näemme, että kyseiset muodot ovat aikoinaan olleet uhkeat. Itärajamme on vuosien saatossa elänyt siten, että SF-neito on päässyt laihtumaan huolestuttavasti anorektiseen suuntaan. Toinen käsikin on reväisty irti.

Kartan vihreä rajalinja liittyy Vihreisiin vain sitä kautta, että Suomi on jakautunut kahtia koivunoksien takia. Koivunoksia on ympäri Suomea pruukattu koota kesäisin nipuiksi, jotka  kimputetaan niin ikään oksasta kierretyllä pannalla.  Sitten mennään saunaan, jossa alkaa ruumiillisen kurituksen erityismuoto, jota Suomessa ei vielä ole älytty kieltää. Ryhdytään ankaraan itseruoskintaan, johon kuuluvat niin läiskintä, ähinä ja puhina kuin myös löylyn lisääminen kiukaalle.

Tässä ei sinänsä ole mitään ongelmaa. Varsinainen trapeli tulee vasta sitten, kun pitäisi nimetä tämä kidutusväline. Onko kyse vihdasta vai vastasta? Voisiko joku vihdoin vastata tähän iäisyyskysymykseen ja antaa lopullisen tuomion? Arvelen, että tuo päätös kiinnostaisi yhtä hyvin löylynlyömää vasta-alkajaa kuin itse Vanhaa Vihtahousuakin.

 

Vastamaa

 

Olisiko muuten mahdollista hieman korjailla Suomen rajavirheitä? Ei tappelemalla, vaan esimerkiksi kansanäänestyksiä järjestämällä...?

 

Tämä uutinen sai RR:n tällä kertaa  innostumaan:

https://www.kotimaa.fi/artikkeli/hma-syytetaan-antisemitismista/

 

24 kommenttia

  • Osmo Peltonen sanoo:

    Kun jo näin pohjia raavitaan, niin oltaisko optimistisesti syklin siinä vaiheessa, että nuo rasittavat ”rock”-pääkallot vihdoin katoaisivat t-paidoista.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuire Kajasvirta sanoo:

    Hyvin voisi järjestää rajojensiirrosta kansanäänestyksen, jotta Suomi-neidosta taas tulisi kaksikätinen.

    Sen sijaan Karjala-takaisin äänestystä en kannata. Suomi-neidon helmat on sotkettu ja liattu niin pitkälle, että siitä tulisi vain harmia.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Kiuru sanoo:

      Mitäs, Tuire, tykkäisit, jos kanavoitaisiin Suomi irti naapureistaan ja tehtäisiin Suomesta saari? 😉

      PS: Laatokka olisi kyllä kiva. Testasin sen uintireissulla pari kesää sitten.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

      Tuo RR:n ehdotus on nerokas. Ajatellaan vaikka Brittein saarta. Kaksi kilometriä leveä ja 100 metriä syvä vallihauta ympäri Suomen. Samalla voitaisiin lohkaista Turku tärykalvoja puhkovine murteineen Suomesta irti.

      Siitä ruttopuistosta ei ole pitkä matka puolustusministeriöön…

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Kiuru sanoo:

      Kari-Matti: Lisäksi voisi käydä niin, että muut maat kiinnostuisivat Suomi-neidon vesiraja-aatteesta niin paljon, että ottaisivat mallia. Ja eipä aikaakaan, kun EU olisi täynnä itsenäisiä saarivaltioita.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuire Kajasvirta sanoo:

      Tuo saariajatus on todella hyvä! Tavallaan siis vallihauta itärajalle.

      Mutta kyllä minusta turkulaisetkin Suomeen mahtuisivat siinä kun tamperelaisetkin

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Kiuru sanoo:

      Tuire: Miten valtava työllistävä vaikutus vallihautojen ja kanavien rakentamisella olisikaan isänmaallemme, josta jotkut kovina aikoina näkivät ihanaa unta. He lauloivat: Finlandia, Finlandia, sinne pääsee vain sotavankina…

      Lisäksi me tarvitsemme vedenalaisen tunnelin Helsingistä Tallinnaan. Ei sitä varten, että kovan paikan tullen pääsisimme sitä kautta livahtamaan karkuun, vaan siksi, että Suomen ystävät (?) pääsisivät Kaveria ei jätetä-periaatteen velvoittamina huomaamatta meitä auttamaan. Kyse ei siis ole pakoputkesta vaan pikemminkin henkireiästä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Liisa Ahti sanoo:

    Paitsi huono päivä on sisäänostajalla historiantietämys hukassa: kalloa ympäröivä kuvio ei ilmeisesti ole hänelle mitenkään auennut. Paita on paitsi pelottava, myös kamalan ruma – mahtavatko naiset innostua tästä rätistä muuta kuin auton vahauksessa. Viime vuosilta muistan kaksi hauskaa paitaa. Toinen kertoi käyttäjän vanhempien käyneen Pyhässä Maassa eikä tuoneen lapselle sieltä muuta kuin tämän kurjan paidan. Toisen paidan teksti julisti ylpeästi paidan kantajan lukeneen kokonaan läpi Volter Kilven Alastalon salissa -romaanin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Hannu Kiuru sanoo:

    En usko, Liisa, että meidän kannattaisi edes yrittää kiillottaa kilpiämme (lue: auton peltejä) tahriutuneen menneisyyden ällöttävällä muistolla… 🙁

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuomo Hämäläinen sanoo:

    On tämä kyllä hieman törkeä. Mutta on paha sanoa onko se asiatonta. ”Kunhan emme unohda” -hengessä menee tuo vielä. Mutta rajan voi ylittää. Ja on ylitettykin. Anime/hentaikorttipeli ”Barbarossa” käynnistyi kickstartprojektia. Ja toteutui pikapikavauhtia. Peli jossa pelataan natsien puolella ja jonka kuvituksena seksikkäät natsiuniformuissa olevat tyttöset… Nimetty tavalla joka on neutraali sellaisella tavalla jolla vaikkapa holokaustissa mukanaollut voi googlata tietoa… joku on anteeksipyynnön ja selityksen velkaa jollekulle.

    PS. Mikään ei ole niin politisoitua kuin kuolema. Abortti, eutanasia jne pyörivät sen tosiasian kanssa että kuolema on kenties itsessään luonnollinen asia, mutta se on mystifioitu. ”Luonnollisen kuoleman ihanne” tulee vastaan niin sairaalahoidon kuin itsemurhankin kanssa. (Miksi suisidaalikon saama tuki tarkoittaa yritystä kääntää pää ja jos tässä ei onnistuta niin hallita ihmistä, eikä sitä että jaetaan ilmainen itsemurhapilleri tai painetaan liipasinta avuksi?)

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Kiuru sanoo:

      Tuomo: Kasva tai kuole-periaate ei koske vain yritysmaailmaa, vaan myös kansakuntia. Operaatio Barbarossan ideahan oli, että saksalaiset hankkisivat lisää elintilaa itselleen idästä, tunnetuin seurauksin.

      Viktor E Frankl, logoterapian isä, joutui pistämään natsien keskitysleirillä harjoitukseen oppinsa tarkoituksellisesta elämästä. Franklin mukaan jokaisella ihmisellä oli hirvittävissäkin olosuhteissa valinnan vapaus.

      Noissa kuolemanleireissä oli ihmisiä, jotka lohduttivat muita ja antoivat pois viimeiset leipäpalasensa. Heitä oli vähän, mutta he antavat Franklin mielestä todisteen siitä, että ihminen ei edes niissä olosuhteissa ollut vain biologisten, psykologisten ja sosiologisten ympäristötekijöiden uhri.

      Muita auttamaan kyenneet olivat kärsimyksensä mittaisia ja saavuttivat sisäisen vapauden suhtautumisessaan siihen.

      Frankl ajatteli, että jos elämällä ylipäänsä on mitään tarkoitusta, täytyy myös kärsimyksellä olla tarkoituksensa. Kun vanki menetti leirillä kokonaan uskonsa tulevaisuuteen, hän rappeutui nopeasti sekä henkisesti että fyysisesti.

      Logoterapian mukaan ei pidäkään kysyä, mitä odotamme elämältä, vaan mitä elämä odottaa meiltä. Frankl muisteli leirissä olleita kahta itsemurhakandidaattia, jotka olivat menettäneet uskonsa elämän mielekkyyteen. Lopulta heidät saatiin kuitenkin ymmärtämään, että elämä odotti heiltä vielä jotakin. Toiselle se oli hänen lapsensa, toiselle hänen tieteellinen työnsä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuomo Hämäläinen sanoo:

      Kivasti löysit aasinsillat puolestani väliin, kun en itse sellaista nyt tällä kertaa keksinyt.

      Logoterapia on niitä eksistentialisminmakuisia suuntia joihin en oikein luota. Enemmän on minulla tässä Haidtilaisia sävyjä. Hänhän esitti ”onnellisuushypoteesissa” (törkeästi karkeistaen) sitä että ihmiset jakautuvat synnynnäisiin temperamenttityyppeihin ja traumatisoituminen on sitä kun ihminen reagoi tällä tyypillään. Eli päämääräsuuntautuneisuuskeskeisen Aristoteelis-eksistentiaalisen tilanteen sijasta ne jotka eivät samoissa holokaustioloissa heittäneet pyyhettä kehään olivat tavallaan voittaneet geneettisissä arpajaisissa.

      Toiset, kuten minä, olemme sitten niitä Hamlettyyppejä. Joilla siis on paitsi edessä trauma, niin myös aivoarpajaisissa ei ole mennyt niin kovin hyvin.

      Mutta ei tästä varmaan kannata tämän enempää vääntää.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Lauri Lahtinen sanoo:

    Suomihan on jo saari! Joka on laittanut hyvät hiekkarannat joka puolelle, että ostajan on helppo rantautua ja samalla ostaa joku palanen sitä rantaviivaa, jos ei sopivaa tehdasta satu silmään.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Kiuru sanoo:

      Mitä??? Oletko sä, Lauri, jo yksin tehnyt koko homman? Eikö meillä todellakaan enää ole ollenkaan maarajaa Neuvosto-Venäjän, Ruotsin ja Norjan kanssa?

      Ai niin, aprillipäivä tänään…

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Lahtinen sanoo:

    Aivan kamala paita.

    Ajattelin tämän olevan aprillipila?

    Voiko vaatesuunnittelija/valmistaja/markkinoija todella olla näin tietämätön historiasta ja piittaamaton kanssaihmistensä tunteista?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Kiuru sanoo:

      Ari: Joo, katsoin tarkkaan, että tämä postaus ei osu aprillipäivään. Se olisi ollut liian makaaberia. Siinä on jälleen kerran yksi raja. Ja tämän rajan yli ei kannata mennä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    Niin, tämä tärykalvoja rikkova murre kuuluu Suomeen, ja siksi vallihautakin kulkisi jossain Paimionjoen, Pöytyän ja Honkilahden kulmilla. Muut alueethan ovat niitä Jaarli Birgerin ja kumppanien uushankintoja

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Kiuru sanoo:

      Sekö sitä varsinaista Suomea sitten on?

      Mitäs muuten tykkäät tuosta vasta vs. vihta-jaosta? Pitäisikö tuonkin rajan olla ikään kuin veteen piirretty viiva?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    Vasta ja vihta. Rajahan menee jetsulleen siitä, missä itäinen ja läntinen Suomi erottuvat Päijänteestä pohjoiseen. Siinä me jakaannumme kahtia itäiseen ja läntiseen homo fennicukseen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Kiuru sanoo:

      Niin, Jorma, saavatko vihtaajat siis puhuessaan muuttaa kaikki puheessa vast… vihtaan tulevat sanat vihtomiseksi?

      Ja vastoinpäin: Vastaajat muuttavat esim. Vanhan Kehnon nimen Vastahousuksi?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Lauri Lahtinen sanoo:

    Jos se raja menisi tuota vihreää linjaa, niin olisitko tällä vai vastapuolella, Hannu? Mieluummin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Ruttopuiston rovasti Hannu Kiuru

    Nimeni on Hannu Kiuru, arvoni Ruttopuiston rovasti emeritus (66 v., 113 cm, 179 kg). Kirjoitan painavaa tekstiä elämän ja kuoleman asioista pääkaupunkiseudun näkökulmasta käyttäen tajunnanvirtatekniikkaa. Blogiarkistossa meikäläinen heiluu Liberona kirkon liukkaalla kentällä: http://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121