Raamattukäräjät

Mutta kun he vetävät teitä oikeuteen, älkää huolehtiko siitä, miten tahi mitä puhuisitte, sillä teille annetaan sillä hetkellä, mitä teidän on puhuminen. Sillä ette te itse puhu, vaan teidän Isänne Henki puhuu teissä. (Matt. 10:19‭-‬20 / FB38)

Miksi on tärkeää, että kaikkivaltiaan Jumalan tahto toteutuu, valkeus voittaa pimeyden, vaikka syyttäjä syyttää?

 

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
    • Martti Pentti saanet olla vastaamatta, tulee vaan mieleen että mikä on tärkeys järjestys kun oiot kirjoitusvirheitäni mutta et ota kantaa sellaiseen asiaan kuin kuinka oli ”uskovien” tila meidänkin aikana kun he hyväksyivät homojen rangaistukset ja eivät hyväksyneet naispappeutta, olivatko sokeita?

      Siis eikö olisi tärkeää ymmärtää ja tuoda julki kuinka itse on saanut ”malan” silmästään vai onko sittenkään ja vaeltaa vaan sokeana ”voitolla” olevan massan mukana yhtyen heidän oppiinsa?

    • Väitteesi ovat kärjistyksiä. Joidenkin naispappeuden vastustajien ’vainot’ johtuvat siitä, että he kieltäytyvät noudattamasta kirkon päätöksiä ihan käytännön asioissa. Heidän vastoinkäymisensä eivät johdu pelkästään heidän mielipiteistään. Mitä joidenkin pappien uskon aitouteen tai vahvuuteen tulee, sen arvioiminen ei kuulu tähän keskusteluun.

    • Käytät sana ’vainota’ täysin yliampuvasti.
      Yliampuvuudesta ja törkeästä liitoitelusta on tullut muutenkin maassa yksi ihmisten mielten kiihottamisen väline. Kuohuksissaan olevia paljolti minättömiä ihmisiä kun on helppo rahastaa erilasin eetterikerjäyspyynnöin; ja mitä keinotekoisimpia ’yleishyödyllisiä’ yhdistyksiä milloin minkäkin kohun ympärille perustetaan. Niiden kun ei tarvitse maksaa veroja.

    • Kyllä taitaa kansankirkon piispojen mielestä pahin mahdollinen harhaoppi olla naispappeuden vastustaminen. Samanaikaisesti papit saavat rauhassa kieltää esim. Jeesuksen neitseestä syntymisen, ruumiin ylösnousemisen ja taivaankin olemassaolon.

    • ”Kyllä taitaa kansankirkon piispojen mielestä pahin mahdollinen harhaoppi olla naispappeuden vastustaminen.” ’Kansankirkon piispat’ ovat selkeästi sanoneet, että virkakysymys ei kuulu kirkon oppiperustaan. Naisten pappeutta yhä vastustavat taitavat olla toista mieltä. Tilanne on siis erikoinen.

    • Augsburgin tunnustus on kylläkin sitä mieltä, että kirkon virka kuuluu muuttumattoman opin kategoriaan. Eri mieltä ollaan siitä, kuuluko myös viran haltijan sukupuoli tuohon muuttumattomaan opilliseen puoleen. Kirkolliskokouksen perustevaliokunta totesi mietinnössään n:o 1/1986, että ”avatessaan pappisviran naisille kirkkomme ei muuta mitään perinteisestä virkakäsityksestään. Muutos koskee pelkästään kirkon ulkonaista järjestystä.” Nyt on sitten käynyt niin, että ellei viran avaamista naisille hyväksytä saa lähtöpassit pappisvirasta. Pakkohyväksyntä on huono toimintatapa. Siksi tämä asia on myös kriisiytynyt tuoreena esimerkkinä Kotimaan uutisen mukaan pappisvihkimykset Inkerin kirkossa.

    • ”Nyt on sitten käynyt niin, että ellei viran avaamista naisille hyväksytä saa lähtöpassit pappisvirasta.” Onko tässä jotain kummallista. Miten voisi toimia pappina, jos ei tunnusta työtovereittensa enemmistön pappeutta?

    • ”Eri mieltä ollaan siitä, kuuluko myös viran haltijan sukupuoli tuohon muuttumattomaan opilliseen puoleen.” Lutherin näkemyksen mukaan viran haltija on seurakunta, joka kutsuu keskuudestaan sopivan henkilön sitä virkaa hoitamaan.

    • Martti, ovatko ateistit ja agnostikot sitten sopivia henkilöitä hoitamaan kirkossa papinvirkaa? Tai ne henkilöt, jotka kieltävät monia Raamatun totuuksia.

    • Vuonna 1986 kirkolliskokous hyväksyi äänin 85-9 seuraavan ponnen:

      ”Myös niillä kirkon jäsenillä ja viranhaltijoilla, jotka suhtautuvat torjuvasti pappisviran avaamiseen naisille, tulee edelleen olla kirkossamme toiminnanvapaus ja mahdollisuus tulla vihityksi ja nimitetyksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon eri virkoihin. Kaikki kirkon jäsenet ja viranhaltijat ovat yhdessä vastuussa siitä, että muutoksen aiheuttamat vaikeudet pyritään voittamaan keskinäisen yhteistyön avulla ja kirkon ykseyttä varjellen.”

      Onko tässä nyt jotain kummallista?

      Ottamatta nyt kantaa virkaan mies / nainen eikö se ole perin kummallaista, että tilanne on se, että miespapit, joilla tulisi myös olla toiminnanvapaus heillä ei sitä kuitenkaan käytännössä ole, elleivät hens. ”nöyrry”, joka toki on hieno kristillinen tapa. Nyt nähdään se, että pakkohyväksyntä ei ole ollut oikea toimintatapa, vaan ristiidat vain syvenevät jo kirkkojen väliseksi.

    • Lisäksi. ”Virkakysymyksessä kirkon virallinen kanta on ollut alusta alkaen (1986), että kumpikaan virkanäkemys ei ole harhaoppinen.” Olisihan se toki ollut ihmeellinen näkemys, että miespapin virka olisi ollut 2000 vuotta hereettinen.

    • ”… tulee edelleen olla kirkossamme toiminnanvapaus…” Toiminnanvapaus kirkossa tarkoittaa tietysti toimintaa kirkon sääntöjen puitteissa. Se ei voi tarkoittaa säännöistä piittaamatonta tai tietoisesti niitä vastaan toimimista.

    • Niin, ”sääntöjen puitteissa.” Vaikka tuolla ponnella ei ole kirkkolain säännöksen veroista juridista statusta, se on kuitenkin kirkolliskokouksen lähes yksimielinen päätös. Mutta tuo ponsi ei enää ohjaa tätä ongelmaa, joka jo tuolloin nähtiin pakostakin olevan edessä. Se myös näkyy arkkipiispa Luoman kommentissa.

    • ”Ovatko ateistit ja agnostikot sitten sopivia henkilöitä hoitamaan kirkossa papinvirkaa?” Eivät. Miksi he siihen virkaan haluaisivatkaan? Uskonsa horjumisesta avoimesti kertovat papit ovat eri asia. Samoin ovat ne papit, jotka etsivät keskinäiseen kunnioitukseen perustuvaa keskusteluyhteyttä uskosta osattomien kanssa. Pidän heitä hyvin sopivina, kun heille löytyy kirkossa oikea työsarka.

    • Martti Pentti. Olen samaa mieltä siitä, että usko voi (tilapäisesti) horjua myös papilla. Mutta jo vuosikymmeniä on huomattu, että merkittävä osa papistosta ei usko vaikkapa neitseestäsyntymiseen. Aikanaan tehtiin myös huomio, että papistossa on pastoraalikursseillakin niitä, jotka eivät usko itsensä ulkopuoliseen Jumalaan. Svensk Pastoraltidskrift totesi yhdessä artikkelissaan, että kirkkojen suurin haaste läntisessä Euroopassa on löytää pappeja, jotka uskovat Jumalaan. Joten tässä ollaan ihan todellisen problematiikan ääressä.

    • On hyvä pitää erossa kirkon oppi ja kirkon opetukset. Edellinen on pysyvä ja yhteinen kaikille kristillisille kirkoille. Jälkimmäiset vaihtelevat aikakausien vaihtumiseen ja kulttuurien moninaisuuteen liittyen.

    • Martti Pentti mikä on ”kirkon” opetus, mihin se perustuu, perustuuko se Jeesuksen käskylle opettaa pitämään kaikki mitä Hän on käskenyt pitää?

      Eikö Jeesuksen käsky rakastaa lähimmäistä niinkuin itseään ja tehdä lähimmäiselle niinkuin haluaisi itselle tehtävän ole selkeä?

    • ”Martti Pentti, mikä on kirkon opetus? Mihin se perustuu? Perustuuko se Jeesuksen käskylle opettaa pitämään kaikki, mitä Hän on käskenyt pitää?” Jeesus ei ole laatinut kaikenkattavaa säännöstöä jokaista Hänen kirkkonsa eteen tulevaa kysymystä silmälläpitäen. Sen sijaan Hän on asettanut seuraajilleen korkean eettisen ihanteen, joka on kiteytetty rakkauden kaksoiskäskyyn. Siitä Jeesus sanoi: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat.” Kirkon opetukset ovat tämän rakkauden käskyn soveltamista eri aikoina ja eri kulttuuriympäristöissä.

    • Sanavapauden vastustajia on Heinilä vain pienen pienissä ääriliikkeissä. 99 prossaa suomalaisista asian ymmärtävistä kannatta sananvapautta. Sananvapauden väärinkäytön vastustaminen ei ole sanavapauden vastustamista, menikö perille?

    • Seppo, sinä siis kannatat rajattua sananvapautta kuten Neuvostoliitossa tai putlerin Venäjällä. Jokaisella on sananvapaus kunhan ei sano mitään väärää. Mielestäni rajattu sananvapaus ei ole sananvapautta. Toivottavasti uusi eduskunta säilyttää sanan- ja uskonnonvapauden.

    • Heinilä,äläpäs pane valheellisesti sanoja suuhuni. Sananvapautta ei ENNAKOLTA tarvitse rajata millään,mutta sananvapautta voi käyttää väärin, (herjaamiseen,solvaamiseen, panetteluun, valehteluun, petoksiin, häirintään, kiihottamisiin jne jne) ja lakeja rikkovalla väärinkäyttämisellä voi ja tulee olla rikosoikeudellisia seurauksia.

    • Heinilälle v ielä, jos vivahdetausi riittää, niin teepä ero ’väärän sanomisella’ ja väärin käyttämisellä’. Ne kun eivät ole sama asia.
      Minä voi tietämättömyyttäni sanoa montakin väärää asiaa, vaikkapa ilmoittaa väärän kellon ajan jollekin. Vaikka sekin voi olla rikos,jos teen sen tarkoituksella vahingoittaa jotakuta. Siis myös sanotun t a r k o i t u s on merkityksellinen.

    • Seppo, ei tuo mitä kerroit ole sananvapautta. Tänään kerrottu asia julkisesti voi olla meidän kaikkien mielestä ok. Mutta kymmenen vuoden päästä tulee laki, jonka perusteella nyt sanotusta jutusta voimme saada rangaistuksen. Mielestäni tuollainen sanavapaus on samanlaista kuin putlerin venäjällä. Mielestäni oikeaa sananvapautta ei saa laittaa ehdolliseksi.

    • Seppo, rasismin vastaisessa mielenosoituksessa oli juliste, jossa luki: ”Jos jotain leikataan, leikataan Petteriltä ja Riikalta pää.” A-ryhmä. Mitä ajattelet tällaisesta sananvapauden käytöstä? Eikö tämä ole vihapuhetta ja väkivaltaan yllyttämistä?

    • No Heinilä,nythän sinä jo itsekin annoit sanan vapaudelle rajoja määrittelemällä mikä on ’oikeaa’ ja mikä ei. Mikään väärin käytetty sananvapaus ei ole ’oikeaa’ eli sallittua sanavapautta. Mitkään vapautemme eivät ole kaikenkattavia. Liikkumisvapauttamme rajoittavat mm. nopeusrajoitukset,joidentarkoituksena on suojella fyysisiltä vaurioita. Sananvapauden kurissapitäminen suojelee henkisiltä vaurioilta.

    • Seppo, rajoitettu sananpaus, jossa ulkopuolinen tulkitsee santtua, kirjoittajan motiivia ja etsii mahdollisia salaliittoja, ei ole sananvapautta. Oikeassa sananvapaudessa voi ilman pelkoa sanoa mitä haluaa, vaikka se olisi ihan pöhköä jonkun mielestä tai loukkaisi jotain.

    • ”Oikeassa sananvapaudessa voi ilman pelkoa sanoa mitä haluaa, vaikka se olisi ihan pöhköä jonkun mielestä tai loukkaisi jotain.” Sananvapauteen kuuluu myös vastuu sanomisistaan. Kun loukkaa, on oltava valmis maksamaan loukkauksen seuraukset.

    • Heinilä,ulkopuolinen tarkkailija konrolloi myös sen oletko ajanut liikenteessä ylinopeutta.
      Lainvalvojat tekevät vain työtään,sinä edustat näköjään kantaa, että mikään uskovaisten sanoma tai Raamatussa siteerattu ei voi olla sananvapauden väärinkäyttöä ja laitonta.
      Viittasit minustakin selvästi hyviä tapoja rikkovaan julisteeseen. Mutta jos julisteessa olisi lukenut: ”Vanhemmilleen tottelematon poika pitää kivittää”, niin olisitko hyväksynyt julisteen,Raamatuahan siinä vain olisi silloin viitattu?

    • Rantaselle, ko juliste rikkoi selvästi hyviä tapoja ja mahdollisesti myös lakia.
      Mutta mitä itse ajattelet, jos joku kantAa julistetta, että ”Vanhemmilleen tottelematon poika pitää kivittää”,kuten Raamattu vaatii!”

    • Kristillinen kirkko ei ole katsonut Mooseksen lain säädösten velvouttavan kristittyjä. Asianomainen kyltti kertoisi siitä, että sen kantaja sekoittaa keskenään paitsi ääri-islamin ja kristinuskon myös Koraanin ja Raamatun sekä syyllistyy väkivaltaan lietsomiseen.

    • ”Seppo, rasismin vastaisessa mielenosoituksessa oli juliste, jossa luki: ’Jos jotain leikataan, leikataan Petteriltä ja Riikalta pää.’” On hyvin todennäköistä, että juliste oli tuotu tarkoitukdsella mielenosoituksen ilmapiiriä pilaamaan. Tilaisuuden järjestäjät pyrkivät poistamaan sen, mutta ehdittiinhän se jo kuvata uutisiin. Kuvaa on sitten valitettavasti levitetty kansainvälisestikin.

    • Aina tuollainen tappamaan kehoittaminen on väärin ja tuomittavaa. Riippumatta siitä, kuka sen tekee.


      Älä tapa.

    • ”Aina tuollainen tappamaan kehoittaminen on väärin ja tuomittavaa.” Sekin on väärin ja tuomittavaa, että annetaan ymmärtää, että rauhallisen mielenosoituksen järjestäjät kehoitaaisivat veritekoihin.

    • Kiitos Seppo hyvästä kysymyksestä. Eipä meillä taida olla siihen hyvää vastausta. Pitäisikö olla vastaukset kaikkeen? Sitä en tiedä. Olennaista ei tässä ole se mitä emme tiedä vaan se mitä tiedämme.

    • Seppo, aina tappamaan kehoittaminen on väärin ja tuomittavaa. Riippumatta siitä, kuka sen tekee.

      Jumaln hyvä tahto:


      Älä tapa.

    • Siis Raamattuakan ei siis saa sananvaudenkaan nimissä siteerata miten vain ja missä vain ja kenelle vain osoitettuna. Ja Raamattu sisältää paljon muitakin tänään lainvastaisia kehotuksia kuin tappokäskyt.

    • ”Seppo, sinulle se on varmaan vaikeaa muistaa.”

      Voi voi tuotakin limaista sammakkoa taas. Minä en ole ikinä siteerannut Raamattua mistään kohdasta tarkoituksena että mitään Suomen lakia pitäisi Raamatun kuvaamalla/edottamalla/vaatimalla tavalla rikkoa.

    • Seppo, Jumala on rakkaus, eikä hänessä ole mitään pahaa. Pelastus on tarjolla kaikille.

      Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
      (Joh. 3:16‭-‬17 / FB38)

    • Juha Heinilä otat Johanneksen evankeliumin kohdan 3:16, mutta et sitten jatkoa eli

      17 Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
      18 Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.
      19 Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat.
      20 Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi.

      Siis tuossa on parannukseen kutsu eli tulla valkeuteen, tämä vaan ei kelpaa monille koska heidän tekonsa ovat pahat (ja keksitään oma evankeliumi ettei tarvitse tulla valkeuteen ja nuhdeltavaksi)

    • Ari, uskovat elävät valossa.


      Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta — ja elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille — minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja meillä on yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa. Ja tämän me kirjoitamme, että meidän ilomme olisi täydellinen.
      (1. Joh. 1:1‭-‬4 / FB38)

      Ja tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka me teille julistamme: että Jumala on valkeus ja ettei hänessä ole mitään pimeyttä. Jos sanomme, että meillä on yhteys hänen kanssaan, mutta vaellamme pimeydessä, niin me valhettelemme emmekä tee totuutta. Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.
      (1. Joh. 1:5‭-‬7 / FB38)

      Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä.
      (1. Joh. 1:8‭-‬10 / FB38)

    • ”Seppo, Jumala on rakkaus, eikä hänessä ole mitään pahaa. Pelastus on tarjolla kaikille.”

      Kas kunen ole kuulutkaan…Yo viestilläsi ei vaan ollut sitten niin mitään tekemistä viestieni kanssa eli todistit jälleen kerran,että kun argumentit loppuvat niin hartauspuhe alkaa.
      Ps. Tuosta Jumalan rakkaudesta voidaan kyllä ihan Raamatun kuvaustenkin perusteella olla kyllä vahvasti eri mieltäkin maailmantapahtumista puhumattakaan.

  1. Raamatusta on helppo löytää väite minkä väitteen tueksi tahansa. Jopa sama raamatunkohta voi antaa kaksi vastakkaista näkemystä. Niin on mikäli ei oteta huomioon Raamatun tekstien kokonaisuutta ja sitäkin vielä siitä näkökulmasta, mistä UT meille kertoo.
    Joten Sepon on helppo kikkailla Raamatun teksteillä.

    Jos kunnioitamme oikeasti Jumalaa kaiken alkuun panijana ja ylläpitäjänä, niin meidän tulisi kunnioittaa Raamatun ilmoitusta Jumalan sanana. Monelle Jumala on helppo nakki, ja silloin Jumalan tahdolla ei tietenkään ole mitään todellista merkitystä. Siitä tässäkin keskustelussa on kyse tuleeko meidän luottaa Raamatun tekstiin, jossa yksiselitteisesti tuomitaan kyseinen asia.

    • Pekka olet muistaakseni joskus kirjoittanut ettei ketään voi pakottaa rakastamaan (olenko oikeassa?)

      Siis evankeliumin sanoma on rakkaus, siis kun todella rakastuu Jumalaan niin on valmis luopumaan kaikesta, se tapahtuu parannuksen ja Jumalan hengestä syntymisen kautta eli ei ole mahdollista rakastaa ellei Jeesus paranna sydäntä eli Pyhän Hengen kautta vuodatetaan Jumalan rakkaus uskovan sydämeen, niin vot onkin todellne rakkaus jolla rakastaa Jumalaa ylikaiken ja lähimmäistä niinkuinitseään, AAAMEN.

    • Mikä on Raamatun kokonaisilmoitus on sekin Pekka tulkinnanvaraista, eli pyörit koko ajan kehäpäätelmässä. Tulkinta ei ole varma peruste siitä nouseville tulkinnoille.
      Eikä edes se ole varmaa, ovatko käsite elohjim ja JHVH sekä ensimäiset epifaniat tulleet oikein tulkituksi. Eli ovatko ihmiset nähneet Jumalan tai jumalia vai vain luulleet näitä nähneensä ja todellsuudesa ovat nähnet jotain aivan muuta.

  2. Mitään Jumalan rakkauden vertaista ei maan päällä ole. Joten ei meillä ole täydellistä käsitystä Hänen rakkautensa suuruudesta. Jos olisi, niin elämä täällä ei olisi enää mahdollista.
    Tulisime niin täyteen Jumalan rakkautta, että kaikki muu menettäisi täällä merkityksensä. Siksi saamme vastaanottaa Jumalan rakkaudesta vain pieniä rippusia. Niistäkin sisin melkein pakahtuu riemusta.
    Mitkään sanat eivät kykene kuvaamaan Hänen rakkautensa suuruutta.

    • Room. 5:5
      mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.

      Noin Paavali sanoo, miten tuo näkyi Paavalin omassa elämässä, eikö hän ollut ennen ”uskonnollinen/lihallinen ” ja vainosi surakuntaa, mitä hän teki kun sai Pyhän Hengen, vaikuttiko rakkaus hänessä?

    • Pekka, kiitos hyvistä kommenteista!

      Jumalan rakkaudella meitä syntisiä kohtaa on suuri merkitys. Rakkaus saa aikaan muutoksen meissä kaikissa. Seurakunnassa opimme rakastamaan toisiamme.


      Jeesus sanoi: ”
      Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut — että tekin niin rakastatte toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.”
      (Joh. 13:34‭-‬35 / FB38)

    • Pekka tuot kyllä ”mielenkiintoista” tulkintaa Jumalan rakkaudesta, mietippä nyt omalle kohdalle, etkö antaisi kaikkea tietoa lapsellesi jos rakastaisit häntä, eikö siis Jumala anna paljon ennemmin uskoville kaikkea sitä mitä mämä tarvitsevat?

      Ajattele Paavalia, hän oli omassa uskonnollisuudessaan täyttänyt kaikki korkeimmatkin vaatimukset, siis jopa vainoihin asti, mitä tapahtui kun hän kohtasi Jeesuksen, muuttuiko hän kun hän sai Pyhän Hengen, nostiko hän enää kertaakaan kättään lähimmäistään vastaan eli tekikö hän enää väkivaltaa kenellekkään, ei tehnyt, vaan Jumalan rakkaus vaikutti hänessä.

    • Ari, hyvä kysymys. Tärkeimmät on oma vaimoni ja lapseni. Lisäksi on monia uskovaisia, joita tapaan viikoittain.

    • Juha Heinilä missä sitten menee raja Jeesuksen opetuslapsista eli heidät tunnistetaan keskinäisestä rakkaudesta?

      Olen ymmärtänyt että sinä pelastut kun olet kastettu, onko siis kaikki kastetut kuuluvia tähän ”keskinäiseen rakkauteen”?

    • Ari, voin rakastaa ainoastaa niitä, jotka tunnen. Tuntemattomille ei voi osoittaa keskinäistä rakkautta, josta Jeesus ko. kohdassa puhui.


      Saan olla lapsi Jumalan, mua suuri perhe rakastaa. Kun rakkaus meidät yhdistää, ja lämpö Herran lähentää, oon lapsi Jumalan.

    • Ari, et taida ymmärtää mitä rakkaus on. Tuntemattomia ei voi rakastaa. Vaimoni on ykkössijalla. Samoin on paljon uskovia ystäviä, joita myös rakastan.

    • Juha Heinilä ettenkö ymmärtäisi mitä on rakkaus, rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa, Jeesus on siitä esimerkki ja meidän uskovien tulee seurata Häntä.

      Siis onko sinulle mikään täällä maan päällä niin arvokasta että sen tähden olisit valmis tekemään pahaa lähimmäiselle?

    • Rakkaus on aktiivista. Se on siis hyvän tekemistä lähimmäiselle, ei ainoastaan pahan jättämistä tekemättä. Pahuuteen syypäitä ovat nekin, jotka mahdollistavat sen pysymällä syrjässä ja hiljaa.

    • Hyvä kommentti, kiitos Martti Pentti!


      Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.
      (Gal. 5:22 / FB38)

    • Pekka kyllä evankeliumi loukkaa, siis kun Jeesus julisti evankeliumia niin kuinka uskonnolliset oppineet siihen reagoivat (lihalliset) lopulta sitten antoivat Jeesuksen ristiinnaulittavaksi.

      Kysyin kuinka Paavali muuttui kun kohtasi Jeesuksen ja sai Pyhän Hengen kautta Jumalan rakkauden, ennen hän oli lihallinen korkeasti oppinut uskonnollinen joka jopa vainosi Jeesuksen seuraajia eli jopa kuolemaan asti hän hyväksyi. Mitä hän teki kun teki parannuksen ja kastettiin ja sai Pyhän Hengen, tekikö hän enää kenellekkään väkivaltaa tai pakottiko hän ketään kääntymään, ei. Entäpä kuinka hänen entiset uskonnolliset oppineet kohtasivat hänet, he vainosivat Paavalia ja yrittivät tappaa hänet.

      Mietippä nyt esim Lutheria kuinka hän antoi ns ”Raamatulliset” perusteet ns ”uudestikastajien” VAINOILLE eli tappamiselle, kertooko tämä mitään? Miksi Lutheria loukkasi niin toisuskoisten sanat?

      Yksikään Jeesuksen seuraaja ei tee väkivaltaa kenellekkään sillä rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa.

    • Ari, puhut muunnettua totuutta.

      Luther torjuu viranomaisten ankaran ja hellittämättömän uudestikastajien vainon. Lutherin mielestä jokaisen tulee antaa elää omaa uskoaan.

    • Seuraavassa lainauksessa on jumaluusopin tohtori Martti Lutherin kanta uudestikastajien vainoihin (kirjasta Von der Wiedertaufe an zwei Pfarrherrn. 1528):


      ”Ei kuitenkaan ole oikein, ja siitä minä paljon kärsin, että ihmisraukkoja noin säälimättä murhataan, poltetaan ja julmasti tapetaan. Jokainen saakoon uskoa, mitä hän itse haluaa. Jos hän on vääräuskoinen, hänellä on aivan riittävästi rangaistusta helvetin iankaikkisessa tulessa. Miksi he tarvitsisivat ajallista kidutusta, jos he erehtyvät ainoastaan uskonasioissa eivätkä sen lisäksi ryhdy kapinoimaan tai muuten vastustamaan esivaltaa. Hyvä Jumala, miten nopeasti kävikään näin, että ihmiset taas lankeavat harhaan ja perkeleen pauloihin. Heitä on vastustettava lujasti Raamatulla ja Jumalan sanalla; tulella ei saada aikaan juuri mitään.”

      Luther kirjoitti paljon kirjoja, kirjeitä ja piti puheita. En tiedä yhtään Lutherin teosta, jossa kehotettaisiin vainoamaan uudestikastajia. Minulla on kaikki Lutherin merkittävimmät teokset.

    • Juha Heinilä tuo että Luther antoi ns ”Raamatulliset” perusteet ns ”uudestikastajien” vainoille on luterilaisen maailman liiton anteeksi pyynnöstä, olivatko he väärässä?

    • Ari, hyvä kysymys. Olivat väärässä. Kotiläksyt oli tehty huonosti. Tohtori Martti Luther ei kannattanut uudestikastajien vainoa.

    • Pekka voisitko sanoa missä loukkaan sinua henkilökohtaisesti?

      Se että tuon esille esim Lutherin tekoja voi olla loukkaavaa mutta se miksi se loukkaa onkin sitten jokaisen itsensä selvitettävä vai meneekö täälläkin ”keskustelu” siihen että ”rangaistaan” jos lukija kokee ettei ole ”turvallisessa tilassa” toisen kommentin johdosta?

      Raamatussa on selkeästi vertaus ”hedelmistään puu tunnetaan” eli voitko koota orjantappuroista viinirypäleitä, siis eikö jokainen pieni lapsikin ymmärrä ettei niin voi tehdä.

      Nyt sitten onkin se ”oivallus” että puu onkin alkanut tuottamaan toisenlaisia hedelmiä eli jippii, ihminen onkin muuttanut orjantappurat tuottamaan viinirypäleitä, vai onko sittenkään?

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.