Naiskuoro lauloi kauniin valoisasti. SPR:n vapaaehtoiset jakoivat keittoa. Tunnelma Helsingin rautatieasemalla aamulla klo 8 oli vastaanottava. Ne noin 100 turvapaikanhakijaa, nuorta miestä,tunsivat olevansa tervetulleita. Pääministeri Sipilän viimeksi eilisessä puheessaan esittämä vetoomus hädässä olevien pakolaisten hyvästä vastaanotosta toteutui.
Arkirealismi odottaa kulman takana. Mistä lisää vastaanottotiloja, kun lisää turvapaikanhakijoita tulee kaiken aikaa? Sen jälkeen tarvitaan lisää turvapaikka-anomusten käsittelijöitä. Kunnilla on seuraavaksi pallo niiden kotouttamiseksi, jotka ovat saaneet oleskeluluvan: järjestettävänä on kielen opiskelu, koulutus, työ.
– – –
Seurasin jonkin aikaa tilannetta Päärautatieasemalla. Mies toisensa jälkeen meni naiskuorolaisten viereen ja muut ottivat heistä kuvia puhelimella. Kuvat leviävät Irakiin, missä naiset liikkuvat tavallisesti hijab tai burka yllään. Minkälaisen mielikuvan kuvat synnyttävät? Paratiisi on auki. Tämän hetken tulijoita ovat rohkaisseet jo Suomeen tulleiden ystävien viestit. Nyt Helsinkiin tulleet viestivät jälleen ystävilleen, että Suomalaiset ovat hyviä ja vastaanottavia ihmisiä.
Tilanne on ristiriitainen. Sodan jaloissa kärsineitä on autettava ja heitä halutaan auttaa. Toisaalta tulijoita voi olla jatkossa kymmeniä ja satoja tuhansia, jos päämäärä on tehty houkuttelevaksi eikä mitään estettä Suomeen tulolle ole.
– – –
Euroopan rajat ovat nyt auki. Schengen-sopimuksen mukaan tulijat olisi kirjattava Schengenin ulkorajoilla. Nyt tämä ei toteudu. Tulijat pääsevät Saksan, Tanskan ja Ruotsin kautta Tornioon. Välille ei haluta jäädä, eikä toisaalta heitä haluta estääkään jatkamasta matkaansa. Tosin maahanmuuttoystävällinen Saksakin on joutunut välillä sulkemaan rajojaan, kun turvapaikanhakijoiden paljous on johtanut kaaokseen. Yli 10 000 ihmistä Munchenin rautatieasemalla on toki enemmän kuin 100 Helsingin rautatieasemalla.
Tasavallan presidentti Niinistö totesi eilen, että pakolaiskiintiöitä olisi mahdollisuus nostaa, mutta hallitsematon maahantulo olisi saatava samalla kontrolliin. Tämä on viisas ajatus eikä se sulje pois inhimillisyyttä.
Yksi yö hätämajoituksessa kertoi todella konkreettisesti sen mihin ollaan menossa.
99%tulijoista puhuu pelkkää arbiaa. He tulevat täysin erilaisesta kulttuurista. Tulijoiden kulttuurishokki on varmaankin melkoinen. Suomalaisten kyky ottaa tätä kaikkea huomioon on hyvin rajoittunutta. Meille saunakultturiin tottuneille on vaikea käsittää, että alastomuus on näille tabu. Miehet eivät voi mennä yhdessä suihkuun.
Sinne mennään yksi kerrallaan ja joku vartioi vielä ovella, ettei kukaan vain me yhtäaikaa sinne. Naisiin suhtautuminen on sitten jo ihan eri planeetalta. Harvoin, jos koskaan olen kokenut niin suurta huomaavaisuutta ja ystävällisyyttä, kuin tuona yönä. Suurin osa heistä on ihan huipputyyppejä. Silti monet asiat tulevat yhteiskunnassamme muuttumaan ihan pian. Emmekä me ole siihen läheskään valmiita.
Toivotaan, että erilaisista kulttuureista huolimatta voimme ottaa tulijat kaltaisinamme ihmisinä huomioon. Ja että pakolaisten määrän kasvaessa suhtautuminen ei muutu vihamieliseksi. Siitä huolimatta viranomaisten suuremmalle kontrollille saattaa olla myöhemmin tarvetta.
Tällä pakolaisasiallakin on puolensa jos toinenkin – kuten kaikessa auringon alla. Jaettiinko muuten keittoa soppatykeistä?
Paavo, enpä usko, että jaettiin soppatykeistä, mielumminkin lämpöastioista.. Näin tosin ainoastaan ruokailuastioita, jotka olivat korkealaitaisia kertakäyttökuppeja. En mennyt lähemmäs, kun huomasin sotilaspukuni herättävän tulijoissa epävarmuutta ja jopa pelkoa.
Miten kenttäpiispa voi nähdä sopåatykeistä ajettavassa ruuassa jotain outoa? Näinhän armeijassakin tehdään.
Jos pakolaisten tulo lisääntyy samalla kun talviolosuhteet kiristyvät, voi muodostua humanitaarinen hätätilanteessa, johon esimerkiksi sisäministeriö pyytää virka-apua puolustusvoimilta vaikkapa joukkomuonituksen järjestämiseen. Silloin saattaisi olla soppatykeistä keittoa jaossa.
Kyllä hätämajoituksessa sentään tehtiin ruoka keittiössä ja syötiin lautaselta ihan pöydän ääressä. Ei sentään ihan niin suuri hätä vielä ole. Tuskin tuleekaan.
Pekka, näin minäkin toivon, että ruoka voidaan valmistaa ja syödä pakolaisten majoitusrakennusten keittiöissä ja ruokailutiloissa, mutta tilanteen tulevasta kehittymisestä ei ole vielä tietoa.