Porvoon kirkot ja talouden etiikka

Anglikaanis-luterilainen Porvoon kirkkoyhteisö (www.porvoocommunion.org), joka kuuluu kirkkomme läheisimpään viiteryhmään, järjestää Porvoon julistuksen sitoumusten mukaisesti mm. konsultaatioita tärkeistä aiheista. Marraskuun lopussa pidettiin Saksan Bad Bollissa tuoreen jäsenkirkon, Latvian evankelis-luterilaisen ulkomaankirkon isännöimänä konsultaatio talouden etiikasta. Alustajissa oli mukana sekä nimekkäitä teologisen etiikan ja julkisen teologian tuntijoita että kirkolliseen elämään perehtyneitä ekonomisteja sekä myös etelän kirkkoja edustanut piispa.

Konsultaation tuloksena syntyi kirkkojen työvälineeksi tarkoitettu paperi "Lähimmäiseni lähellä ja kaukana. Viitekehys taloudellisten ja eettisten aiheiden käsittelyyn Porvoon kirkkoyhteisössä". Raamatullisteologisen ja taloudellisteologisen johdannon jälkeen käsitellään osiossa 1) teemoja "Kirkot ja ihmisoikeudet" ja "Talousjärjestelmän kanssa työskentely" sekä kutsutaan Porvoon kirkkoja ja EU:n jäsenvaltioita seuraaviin toimenpiteisiin:
- käyttämään aikaa tuoreen näkökulman saamiseksi nykyiseen taloudelliseen ja ekologiseen järjestelmään liittyviin vaikeuksiin
- edistämään oikeutta asuntoon, pääsyä terveydenhuoltoon, oikeutta tehdä työtä
- varustamaan kristittyjä nostamaan esiin kysymyksiä taloudesta ja yhteisestä hyvästä sekä toimimaan ihmisoikeuksien puolesta
- edistämään uskontojenvälistä yhteistyötä taloudellisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien kysymyksissä

Osiossa 2) käsiteltiin teemoja "uskomme", "toivomme", "rakkautemme", "maailmamme", "riemuvuosi", "lähimmäinen - osa elämäämme", "suhteemme", "rahamme". Esimerkiksi rahasta todettiin: "Raha tulisi nähdä evankeliumin valossa. Se on julkisen hyvän väline, ei yksityinen hyödyke. Julkisen hyvän välineenä raha voi toimia asianmukaisesti monilla alueilla, kuten lääketieteellisessä tutkimuksessa tai yhteistyönä rakentuvissa kulttuurisissa saavutuksissa, mutta tämä ei tarkoita toistemme hyväksikäyttöä ahneudesta tai että talousjärjestelmien tulee edistää rahan tulemista epäjumalaksi, koska tämä rikkoo Jumalan taloutta vastaan. Myös heikoin on tärkeä ja osa kokonaisuutta."

Kirkkoja haastetaan seuraaviin käytännön toimenpiteisiin:
- rukoilemaan yhdessä
- rohkaisemaan kristittyjä omistamaan osan ajastaan (n. 10 %) toistensa luona vierailemiseen ja pitämään huolta toistensa tarpeista
- jakamaan hyviä käytäntöjä
- luomaan uudelleen yhteyksiä paikallisyhteisöihin; vahvistamaan reilua kauppaa; ostamaan mahdollisimman paljon paikallisesti tuotettua; saattamaan äänensä kuuluviin
- ollaan tietoisia siitä, että ruokapankit ovat hyödyllisiä, mutta samanaikaisesti tulee kysyä, miksi niitä tarvitaan ja saavatko ne aikaan passivoitumista?
- Suomi on kehittänyt mallin voiton jakamiseen ilman rahaa (paikallinen vaihto- ja kauppajärjestelmä = aikapankit). On oltava varovainen, ettei järjestelmää käytetä väärin hyväksi
- tulee tutkia, miten kirkon maata voidaan käyttää yhteisökehittämiseen ja yhteisen hyvän eteen sekä kriittisesti analysoida epäasianmukaista rahan kertymistä
- kristityt haastetaan kuluttajina, koska he ovat tietoisia siitä, millainen kuluttaja kristitty on. Liike-elämän ja talouden maailmassa toimivia kristittyjä kutsutaan muutoksen agenteiksi.
- tulee kehittää vaikuttamistoiminnan ryhmiä eri tasoilla ja työskennellä ihmisten vapauttamiseksi veloista

Seuraava Porvoon kirkkojen yhteinen aktiviteetti on nuorten pyhiinvaellus Santiago de Compostelaan elokuun 2015 lopulla. Syksyn kirkonjohtajien kokouksessa ja aiemminkin on toivottu, että myös nuorta polvea osallistettaisiin enemmän ja tutustutettaisiin toisiin Porvoon kirkkojen nuoriin.

Kirjoittaja

Tomi Karttunen

Minut vihittiin papiksi v. 1994 ja väittelin v. 2004 Dietrich Bonhoefferin teologiasta. Seurakuntapappivuosien ja lyhyen yliopistoperiodin jälkeen olen vuoden 2008 joulukuusta toiminut teologian ja ekumenian johtavana asiantuntijana Kirkkohallituksen ulkoasiain osastossa. Olen myös systemaattisen teologian, erityisesti ekumeniikan dosentti Itä-Suomen yliopistossa.