Anglikaanis-luterilainen Porvoon kirkkoyhteisö (www.porvoocommunion.org), joka kuuluu kirkkomme läheisimpään viiteryhmään, järjestää Porvoon julistuksen sitoumusten mukaisesti mm. konsultaatioita tärkeistä aiheista. Marraskuun lopussa pidettiin Saksan Bad Bollissa tuoreen jäsenkirkon, Latvian evankelis-luterilaisen ulkomaankirkon isännöimänä konsultaatio talouden etiikasta. Alustajissa oli mukana sekä nimekkäitä teologisen etiikan ja julkisen teologian tuntijoita että kirkolliseen elämään perehtyneitä ekonomisteja sekä myös etelän kirkkoja edustanut piispa.
Konsultaation tuloksena syntyi kirkkojen työvälineeksi tarkoitettu paperi ”Lähimmäiseni lähellä ja kaukana. Viitekehys taloudellisten ja eettisten aiheiden käsittelyyn Porvoon kirkkoyhteisössä”. Raamatullisteologisen ja taloudellisteologisen johdannon jälkeen käsitellään osiossa 1) teemoja ”Kirkot ja ihmisoikeudet” ja ”Talousjärjestelmän kanssa työskentely” sekä kutsutaan Porvoon kirkkoja ja EU:n jäsenvaltioita seuraaviin toimenpiteisiin:
– käyttämään aikaa tuoreen näkökulman saamiseksi nykyiseen taloudelliseen ja ekologiseen järjestelmään liittyviin vaikeuksiin
– edistämään oikeutta asuntoon, pääsyä terveydenhuoltoon, oikeutta tehdä työtä
– varustamaan kristittyjä nostamaan esiin kysymyksiä taloudesta ja yhteisestä hyvästä sekä toimimaan ihmisoikeuksien puolesta
– edistämään uskontojenvälistä yhteistyötä taloudellisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien kysymyksissä
Osiossa 2) käsiteltiin teemoja ”uskomme”, ”toivomme”, ”rakkautemme”, ”maailmamme”, ”riemuvuosi”, ”lähimmäinen – osa elämäämme”, ”suhteemme”, ”rahamme”. Esimerkiksi rahasta todettiin: ”Raha tulisi nähdä evankeliumin valossa. Se on julkisen hyvän väline, ei yksityinen hyödyke. Julkisen hyvän välineenä raha voi toimia asianmukaisesti monilla alueilla, kuten lääketieteellisessä tutkimuksessa tai yhteistyönä rakentuvissa kulttuurisissa saavutuksissa, mutta tämä ei tarkoita toistemme hyväksikäyttöä ahneudesta tai että talousjärjestelmien tulee edistää rahan tulemista epäjumalaksi, koska tämä rikkoo Jumalan taloutta vastaan. Myös heikoin on tärkeä ja osa kokonaisuutta.”
Kirkkoja haastetaan seuraaviin käytännön toimenpiteisiin:
– rukoilemaan yhdessä
– rohkaisemaan kristittyjä omistamaan osan ajastaan (n. 10 %) toistensa luona vierailemiseen ja pitämään huolta toistensa tarpeista
– jakamaan hyviä käytäntöjä
– luomaan uudelleen yhteyksiä paikallisyhteisöihin; vahvistamaan reilua kauppaa; ostamaan mahdollisimman paljon paikallisesti tuotettua; saattamaan äänensä kuuluviin
– ollaan tietoisia siitä, että ruokapankit ovat hyödyllisiä, mutta samanaikaisesti tulee kysyä, miksi niitä tarvitaan ja saavatko ne aikaan passivoitumista?
– Suomi on kehittänyt mallin voiton jakamiseen ilman rahaa (paikallinen vaihto- ja kauppajärjestelmä = aikapankit). On oltava varovainen, ettei järjestelmää käytetä väärin hyväksi
– tulee tutkia, miten kirkon maata voidaan käyttää yhteisökehittämiseen ja yhteisen hyvän eteen sekä kriittisesti analysoida epäasianmukaista rahan kertymistä
– kristityt haastetaan kuluttajina, koska he ovat tietoisia siitä, millainen kuluttaja kristitty on. Liike-elämän ja talouden maailmassa toimivia kristittyjä kutsutaan muutoksen agenteiksi.
– tulee kehittää vaikuttamistoiminnan ryhmiä eri tasoilla ja työskennellä ihmisten vapauttamiseksi veloista
Seuraava Porvoon kirkkojen yhteinen aktiviteetti on nuorten pyhiinvaellus Santiago de Compostelaan elokuun 2015 lopulla. Syksyn kirkonjohtajien kokouksessa ja aiemminkin on toivottu, että myös nuorta polvea osallistettaisiin enemmän ja tutustutettaisiin toisiin Porvoon kirkkojen nuoriin.
Eikö se Sarikin kuuluisi joukkoon?
Ehdotan ulkopuolisista Jeesus Nasaretilaista, Franciscusta, jossain määrin myös Juha Molaria ja Kyösti Äärelää sekä tasa-arvoista Imatran lappalaista sekä entistä kirkkoherraa.
Totisesti he ovat palkkansa jo saaneet.
Monesti ne hiljaiset ja tunnolliset Jeesuksen seuraajat eivät tässä ajassa palkkaa saa, vaan he saavat maailman vihan. Näinhän Jeesus lupasikin.
Vaikuttajia, mutta mihin suuntaan? Kaikki eivät välttämättä pidä syntynyttä vaikutusta positiivisena, toiset taas pitävät.
Kotimaa voisi kartoittaa myös ketkä henkilöt ovat kirkon piirissä edistäneet evankeliumin tunnetuksi tulemista, joka kuitenkin on kirkon ydintehtävä. Olisi mielenkiintoista nähdä kyseinen lista. Tutkimusten valossa evankeliumi ei ole mennyt kovin hyvin perille. Kirkon tutkimuskeskusen mukaan vain noin 27 % uskoo Jumalaan.
Eikö papit eniten. Hehän kohtaavat seurakuntalaisia päivittäin toisin kuin piispat ja blogistit.
No mutta olisko rakkaat ystävät sellainen hyvä idea, että kotimaa kokoaisi raadin. Sen tehtävänä olisi arvioida ja arvioinnin pohjalta listata Suomen uskovaisimmat ja raamatullisimmat henkilöt. Se vois olla hyvä. Eihän sitä voi koskaan tietää, jos vaikka Pietari taivaan portilla antaisi tälle listalle arvoa. Eikös taivaaseen pääseminen ole kuitenkin jonkin sortin ydintavoite tässä puuhastelussa? Näinhän se tulisi hoidettua. Mä vieläpä ehdotan, että raadin jäsenen tulisi olla aktiivinen kirjoittelija kookaksnelosessa. Sitten voisimme täällä porukalla ylistää kookaksnelosen journalistista linjaa, kun ovat kerrankin tehneet evankeliumin edistämisen kannalta oikean työn. Näin ei myöskään tarttis aina valittaa.
Jos toimitus innostuu ja tää idea saa tuulta purjeisiin + osoittautuu toimivaksi, niin toivoisin palkinnoksi esim aipädminin. Sen ekan version missä ei enää sovellukset kunnolla pyöri.
Älä pelottele, jos toimitus tuon vakavissaan ottaisi, niin minun olisi pakko varmuuden vuoksi poistuttava sivustolta, koska olen välillä täällä Raamattuun viitannut. Valitsijoiden määrä todennäköisesti vielä vähäisempi , kuin noissa valinnoissa. Enkä edes luottaisi heidän arviointikykyyn. Sinänsä oli viestisi hauskasti muotoillut, joten pidin sitä mukavana huumorina. :))
Monihan täällä sanoo olevansa uskovainen. Minäkin olen siihen langennut. Eihän se ole kuitenkaan ihmisen itsensä arvioitavissa.
Mitä lankeamista se Osmo on, jos sanoo uskovansa? Ihminen saa myös uskoa uskovansa. Tosin körttiläinen mentaliteetti pitää sitäkin perusasiaa itsekorostuksena, mutta pieleen menee.
Kun minä luulin ylpeyden syntiin sortuvani.
Kirkon tärkeimmät vaikuttajat ovat tietenkin ne, joiden esittämään suuntaan kirkko kulkee. Jos blokissa esitetyistä nimistä pitää valita, on aika helppo määritellä ketä ne ovat, siksi selkeä suunta kirkolla on. Jokainen näkee sen tietysti omilla silmillään ja omalla tavallaan.
Tämä 100-lista on kuin 30 vuotta vanha kirja ihmiskunnan sadasta merkittävimmästä. Siinä kirjassa merkittävin oli Muhammed….
Listan vaikuttajista olen seurannut etenkin Johanna Korhosen ajatuksia. Kaipaisin häneltä kovasti vastuulliseen vaikuttamiseen kuuluvia perusteltuja mielipiteitä ja toimintaa. Näitä ovat esimerkiksi asiapohjainen argumentointi, lukijan oman ajattelun ja hahmotuksen tueksi tietoa, ihmisoikeussopimusten noudattaminen sekä avoimuus yhteistyöhön muiden kirkon toimijoiden kanssa. Minulle jää lähes kaikista Korhosen kirjoituksista sellainen mielikuva, että hän haluaa ajatella lukijan puolesta ja tehdä tästä jonkinlaisen papukaijan toistamaan omia ajatuksiaan ja että lukijan oma ajattelu on jotenkin vaarallista.
Tämä kertoo minusta laajemminkin kirkon asiavaikuttamisen heikkouksista, ja toivoisin siihen kiinnitettävän erityistä huomioita. Näin kirkon yleinen uskottavuus voisi myös kohentua.
Valitettavasti suurin vaikuttaja on ollut Päivi Räsänen, josta nyt hänen puolueensakin haluaa eroon.
Uskon kautta Jeesukseen saa ikuisen elämän ,uskon kautta syntimme anteeksi.Homous ,lespous on kadottava synti siitä täytyy tehä parannus.Vaikka mimmoinen piispa tai pappi julistaa sanaa ohi raamatun ,ei sana ole muuttunut miksikään .Jeesus vihaa syntiä ,mutta rakastaa syntisiä ja haluaa taivaskansalaisiksi ihmiset.Sanan vapautta on saada tuoda sanoma Jeesuksesta ,jokainen meistä joudumme vastuuseen Jumalan edessä teoistamme.Kaita tie on kaita tie ,mutta se kannattaa päämäränä ikuisuus Herramme tykönä.Tässä ajassa itse valitsemme tiemme suunnan,ei Jeesus ketään väkisin vie taivaan kotiin.