Poliisi: Laajasalo ohjasi yrityksensä tuloja suoraan omalle tililleen

Tein 30.6.2019 rikosilmoituksen, joka koski erästä Teemu Laajasalon yrityksen TL Opetus Oy:n lähettämään laskuun merkittyä tilinumeroa. Kallion kirkkoherrana toiminut Laajasalo oli laskuttanut vajaat 10 000 euroa oman osakeyhtiönsä nimissä seurakuntavaalitilaisuuksien järjestämisestä. Maksaja oli kirkon keskusrahasto/kirkkohallitus/kirkon tiedotuskeskus.

Olin pannut merkille, että laskussa ollut tilinumero poikkesi TL Opetus Oy:n muihin laskuihin merkitystä tilinumerosta. Havainto tuki tulkintaa, että osakeyhtiön tuloja oli ohjattu jonnekin muualle kuin osakeyhtiön tilille, ja näin ollen niitä oli siirtynyt tilikirjanpidon ulottumattomiin.

Tein rikosilmoituksen, koska osakeyhtiön tulojen ohjaaminen laskulla jonnekin muualle kuin yhtiöön on käsitykseni mukaan lainvastaista toimintaa. Muissa yhteyksissä sitä on kutsuttu pimeäksi myynniksi ja harmaaksi taloudeksi. Tuloja, joita ei merkitä kirjanpitoon, ei esimerkiksi voida verottaa. Jos yrityksellä on velkoja (niin kuin TL Opetuksella taseen mukaan oli), varojen ohjaaminen pois yrityksestä voi olla myös velkojien välttelyä ja harhaanjohtamista yrityksen taloudellisesta tilanteesta.

Poliisin rikostarkastaja Sampsa Marttila antoi 17.12.2020 päätöksen, jonka mukaan poliisi ei epäile asiassa rikosta eikä siitä aloiteta esitutkintaa.

Poliisin selvityksistä käy ilmi, että tilinumeroa koskeva epäily oli oikea: tili ei kuulunut TL Opetus Oy:lle, vaan oli Laajasalon henkilökohtainen tilinumero, hänen oma tilinsä. Poliisin mukaan Laajasalo oli ohjannut sinne yrityksen tuloja laskulla. Poliisi kirjoittaa:

”Laajasalon mukaan kyseinen laskusuoritus on ohjattu väliaikaisesti toiselle tilille yhtiön pankkitiliin liittyneen erääntyneen limiitin vuoksi. Tuolloin yhtiön pankkitilille tulleet varat eivät olisi olleet käytettävissä yhtiön välttämättömien menojen maksuun ennen uuden limiittisopimuksen tekemistä.”

Tämä ”toinen tili” oli poliisin mukaan ”Laajasalon hallinnoima” eli hänen oma tilinsä.

Poliisin selostus tarkoittaa, että TL Opetus Oy:n tili oli miinuksella, ja pankki edellytti, että TL Opetus Oy maksaa tililuoton pankille tai lyhentää sitä. Yritys voi pienentää sen käytössä olevaa tililuottoa (limiittiä) asiakkaiden maksamilla suorituksilla, jolloin ”miinus” eli yrityksen tilivelka pankille pienenee. Laajasalo ei kuitenkaan halunnut käyttää rahaa erääntyneen tililuoton maksamiseen, vaan oman harkintansa mukaan muihin tarkoituksiin. Siksi hän ei antanut rahojen mennä yrityksen tilille, vaan hän laskutti rahat suoraan henkilökohtaiselle tililleen.

Miksi poliisi ei aloita esitutkintaa?

Poliisi Marttila kirjoittaa, että ”laskuun liittyvä myynti ja siihen liittynyt arvonlisävero on kirjattu yhtiön kirjanpitoon ja laskuun liittyvät verot on ilmoitettu ja myös maksettu”. Tällä perusteella poliisi ei näe Laajasalon menettelyssä syytä epäillä rikosta.

Poliisi ei selvityksessään mainitse, milloin mainitulla laskulla saadut tulot on merkitty kirjanpitoon ja niistä on maksettu vero. Laskutus omalle tilille tapahtui lokakuussa 2014. Tilikaudelta 2014—15 TL Opetus Oy:ssä ei tehty edes kirjanpitoa/tilinpäätöstä, mistä Laajasalo saikin 2019 kirjanpitorikostuomion. Laajasalo ryhtyi tekemään kausien 2014—15, 2015—16 ja 2016—17 kirjanpitoja ja tilinpäätöksiä vasta sen jälkeen, kun tieto hänen yrityksensä olemassaolosta oli tullut julkisuuteen elokuussa 2017, pian Laajasalon piispaksi valitsemisen jälkeen. Laajasalo toimitti tilinpäätökset kaupparekisteriin ja maksoi aiempien vuosien verot vasta kolme vuotta määräajan jälkeen, joulukuussa 2017.

Poliisi ei selvityksen mukaan pitänyt ongelmana sitä, että henkilö laskuttaa osakeyhtiön rahaa suoraan omalle tililleen ja merkitsee tulot kirjanpitoon vasta kolme vuotta myöhemmin jäätyään kiinni taloushallinnon laiminlyömisestä. Poliisin mukaan tällainen menettely ei näytä olevan myöskään verottajan edun vastainen.

Poliisi sivuuttaa selvityksessään sen seikan, että rikos tapahtuu sillä hetkellä, kun se tapahtuu – esimerkiksi sillä hetkellä, kun henkilö maksajaa harhauttaakseen ja omaa ”pelivaraansa” lisätäkseen merkitsee yrityksen laskuun jonkin muun kuin yrityksen tilinumeron (lokakuu 2014). Tätä tekoa ei poista se, että se on kolme vuotta myöhemmin (joulukuu 2017) korjattu kirjanpitoon.

Miksi laskunmaksajan ja pankin harhaanjohtamista ei tutkita petoksena

Mainitsin rikosilmoituksessani sanan petos, ja poliisi Marttila ilmoittaa tutkineensa asiaa petoksen näkökulmasta. ”Petosrikoksissa on kyse erehdyttämistarkoituksesta. Petoksessa on kyse siitä, että henkilö tahallisesti erehdyttää toista osapuolta tarkoituksenaan hankkia itselleen tai jollekulle muulle oikeudetonta taloudellista etua”, poliisi kirjoittaa.

Poliisi ei kuitenkaan pidä erehdyttämisenä Laajasalon toimintaa eli sitä, että Laajasalo antoi laskun maksajalle yrityksen tilinumeron sijaan oman henkilökohtaisen tilinumeronsa.

Maksaja (kirkon keskusrahasto) on otaksunut maksavansa summan laskuun merkitylle laskuttajalle TL Opetus Oy:lle, mutta raha onkin päätynyt Teemu Laajasalon henkilökohtaiselle tilille. Maksaja ei kaiketi ole tiennyt, että y-tunnuksisen (ennakkoperintärekisterissä olevan) yrityksen sijaan rahat ovatkin päätyneet suoraan yksityishenkilön (jolla ei ole laskutusoikeutta) omalle tilille. (Kirkon keskusrahasto ei olisi ylipäätään saanut maksaa yksityishenkilön lähettämää ”laskua” sellaisenaan, vaan palkkiosta olisi pitänyt ottaa ennakonpidätys ja hoitaa muut työnantajavelvoitteet.)

Laajasalon toiminta liittyy poliisin selvityksen mukaan siihen, että hän tililuoton suorittamisen sijaan halusi käyttää rahat jollain muulla harkitsemallaan tavalla. Poliisin mukaan minun tekemässäni tutkintapyynnössä ei kuitenkaan ole ”toimitettu riittävää selvitystä konkreettisesta tahallisesta erehdyttämisteosta esimerkiksi velkojien suuntaan”. Poliisi ei oma-aloitteisesti pidä esimerkiksi tililuoton myöntäneen pankin erehdyttämistä tällaisena tekona. Koska minä en ole tätä mahdollisuutta rikosilmoituksessani ennalta maininnut, esitutkinnan aloittamiselle ei poliisin mukaan ole perustetta.

Laajasalon poliisille antaman selvityksen mukaan hänen omalle tililleen tulleita varoja on käytetty TL Opetus Oy:n kuluihin ja esimerkiksi ulosottovelkojen maksuun. Poliisin mukaan yrityksellä on siis ollut ulosottovelkoja. Koska minä tutkintapyynnössäni en ollut erikseen esittänyt ”konkreettista selvitystä” siitä, että yritys ”olisi ollut ulosottomenettelyssä” tai ”salannut omaisuuttaan” ulosotolta, poliisi on päättänyt olla aloittamatta esitutkintaa siitä, onko Laajasalo voinut syyllistyä velallisen petokseen suhteessa ulosottoviranomaisiin.

Poliisi ei perustele, miksi juuri rikosilmoituksen tekijän (minun) olisi ennalta pitänyt hankkia ”konkreettinen” näyttö niistä seikoista, jotka poliisi on selvityksessään sittemmin saanut tietoonsa. Koska minä en ollut osannut näitä seikkoja jo ennalta konkreettisesti täsmentää, poliisi on päättänyt, että se ei aloita esitutkintaa näistä esiselvityksessä tietoonsa tulleista seikoista.

Lain mukaan esitutkinnan aloittamiseksi ei riitä pelkkä rikosilmoituksen tekijän väite, vaan ennen kuin esitutkintaa voidaan aloittaa, väitteen tukena on oltava ”konkreettinen selvitys” epäilyksen perusteeksi. Lain mukaan tämän ”konkreettisen selvityksen” tekeminen ei kuitenkaan kuulu rikosilmoituksen tekijälle, vaan esiselvitystä tekevälle poliisille. Poliisin ei tulisi voida kieltäytyä selvityksen tekemisestä sillä perusteella, että rikosilmoituksen tekijä ei ole tätä selvitystä jo tehnyt. Esiselvitysten tekeminen kuuluu poliisille juuri sen tähden, että yksityishenkilöillä ei ole tällaiseen työhön valtuuksia eikä keinoja.

Poliisin päätöksen voi lukea tästä.

Vantaalla 30.12.2020

Johanna Korhonen

 

 

1 kommentti

  • Pekka Väisänen sanoo:

    Onhan tämä mielenkiintonen asia katsottavaksi.

    Tutkintapyynnön sanamuoto voi näin aiheuttaa kiinnottomuutta katsoa asiaa lähempää.

    Kapitiulin rahankäyttöasia tutkinnassa tulee johtopäätökseen säännösten olevan tulkinnanvaraisia määrin ettei moitetta voida osoittaa nykyisissä kapitulin rahankäyttöoikeutta koskevissa säännöksissä katsoa tarkemmin menoja ja tuloja mitkä kapituli oikeudekseen katsoo hyväksyvänsä, taikka muuttaa jo ennalta ilmoitettua sittemmin toteutuneeksi.

    Kirkkohallituksen täytyy olla tässä mukana, eihän näin muuten tapahtuisi.

    Huikaisevaa eriarvoisuutta kapitulien käytännöissä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Johanna Korhonen
    Johanna Korhonen

    Journalisti, kirkkolaulaja Vox Silentii -yhtyeessä. Kirkon luottamushenkilö 2010--2020.