Pokemoneilla kirkkoon...

Luin tänään pienen kirkollisen uutisen. Kotikirkkoni Vantaalla on avannut ovensa Pokemonien virtuaalitodellisuudelle. Kännyköitten varassa juokseva kansa löytää näin avointen ovien kirkon ainakin Myyrmäessä, jossa olivat avoimet ovet myös körttikansan juhlile juuri äskettäin. Seurakunnan kansliasta luvataan tietokonepelin pelaajille akun lataamiseen tilaa ja välineitä. Näin monipuolisesti ja vastaantulevasti toimii nykyajan hermoilla elävä sekä perinnettä vaaliva seurakunta!

Olisiko tässä jo liiallisen kalastuksen makua, vaikka ihmisten kalastus kuuluikin "kirkon perustajan" Pietarin tehtäviin? Miten virtuaalinen peli on omiaan kutsumaan ketään pelaajaa muuta kuin pokemonien bongaukseen, kun tunnettu tosiasia viranomaistenkin suunnalta on ollut, etteivät pelaajat edes tunnista, missä liikkuvat kun juoksevat näyttöpäätteensä perässä. On syntynyt yhteentörmäyksiä ja pikku havereita.

Onko ajatus, että joku pelistä eksynyt "lammas" löytäisikin lohdun alttarilta? Tai palaisi myöhemmin "peliluolansa" ilmapiiriin, jos on sitä ehtinyt aistia houkutukseen asti?

En tiedä, mitä ajatella kirkon nykysterategioista. Toki sen pitää pyrkiä aikansa tasalla kohtaamaan ihmisiä ja kutsumaan heitä sanomansa ääreen. Onko virtuaalihahmojen hväksikäyttö kuitenkaan pelin hengessä kirkon sanomaa edistävä teko? Minusta se on yleisön muotitietoista kosiskelua. Kuka muistuttaaa siitä, mihin Jeesus kirkkoaan itkun ja raivon kera puhdisti: pois kaupustelusta ja torielämästä - rukouksen huoneeksi!

 

 

2 kommenttia

  • Salme Kaikusalo sanoo:

    Hyvä huomio. Minun mielestäni kyseessä on juurikin kalastelu. Enpä usko, että tällä keinolla saadaan ihmisiä taivasten valtakuntaan. Toden sanoakseni, ihmettelen mihin kaikkeen kirkko vielä suostuukaan ihmisiä miellyttääkseen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Aarnio sanoo:

    Kiitos kirjoituksesta. “En tiedä, mitä ajatella kirkon nykysterategioista.” En kyllä minäkään.

    “Kuka muistuttaaa siitä, mihin Jeesus kirkkoaan itkun ja raivon kera puhdisti: pois kaupustelusta ja torielämästä – rukouksen huoneeksi!” Niinpä.

    Kyllä minua ainakin häiritsisi, anteeksi nyt Pokemonien ystäville, jos siellä jumalanpalveluksen aikana joku nokka kännykässä hiippailisi. Ehkä etsintä on rajoitettu johonkin tiettyyn aikaan, en tiedä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Päivi Huuhtanen-Somero
    Päivi Huuhtanen-Somero

    Eläköitynyt estetiikan, kirjallisuustieteen ja taidekasvatuksen dosentti. Retriitinohjaaja. Hengellinen ohjaaja. Useita rukoukseen ja hengelliseen harjoitukseen liittyviä kirjoja ja kirjoituksia 1985-. Esseitä kristillisestä taiteesta ja kulttuurista. Runoja, aforismeja.