Tapauskertomus
Homoparivyörytyksen suvantovaiheessa on hyvä katsahtaa viime ajan ja vähän vanhempiinkin tapahtumiin.
Ilta-Sanomat otsikoi 9.9.2016: ”Katariina Souri ja Eliya Zweygberg rekisteröivät parisuhteensa – herkkä suukko kirkon portailla.”
Tekstissä kerrotaan kuinka pari kävi ensin maistraatissa, jonka jälkeen kirkkoherra Teemu Laajasalo ”siunasi (kursiivi tämän kirjoittajan) parin noin seitsemänkymmenen lähiystävän ja perheenjäsenen edessä Vanhassa kirkossa”. Tämän jälkeen kuvataan tilaisuuden musiikkiohjelmaa ja kerrotaan Laajasalon puhuneen rakkaudesta ja kehottaneen kuulijoita iloon ja kiitollisuuteen siitä, että pari oli löytänyt toisensa.
Oma ensireaktio juttuun oli: Teemu Laajasalo on siis mennyt siunaamaan homoparin piispojen ohjeista välittämättä! Onko hän siis tullut ulos teologisesta kaapistaan tarkkaan harkitusti avioliittolakipolemiikin kuumimpaan aikaan?
Tapauksen jälkeisessä Facebook-keskustelussa Laajasalo selittää, että hän ei kommentoi ko. yksittäistapausta, mutta että katsoo vastaavissa tapauksissa toimineensa piispojen rukousohjeen mukaisesti. (Lainaus muistinvarainen)
Itse en kykene pitämään mediapersoona Laajasaloa niin taitamattomana, että hän ei olisi osannut arvioida tapauksen seurauksia julkisuudessa. Toisaalta en haluaisi uskoa, että hän tieten tahtoen olisi ollut järjestämässä provokaatiota. Positiivisena selityksenä päädyn olettamaan, että monitoimisella kirkkoherralla on vain liikaa tekemistä pitääkseen kaikki ’pelimerkit’ järjestyksessä.
Olivatpa Laajasalon motiivit mitkä tahansa, selityksissään hän siivilöi hyttysen mutta käytännössä nieli kamelin. Vetoaminen piispojen ohjeisiin on näpertelyä sen mediaefektin ja mielikuvien rinnalla, jonka tapahtuma sai aikaan.
Tapaus osoittaa, mitä voi sattua, kun toimintaperiaatteet ja -ohjeet ovat tulkinnanvaraisia. Piispojen Pastoraalinen ohje vapaamuotoisesta rukouksesta (9.2.2011) oli itsessään surkea kompromissi, jonka satoa tässä keräämme.
Joidenkin pappien mielestä ohje puolustaa Ilta-Sanomissa kuvatun kaltaista toimintaa, vaikka ohjeessa nimenomaan sanotaan, että ”tällaisessa rukouksessa ei ole kyse avioliittoon rinnastettavan parisuhteen siunaamisesta”. Vielä erikseen ohjeessa korostetaan sitä, että ”kirkon työntekijän tulee antaa rukouksesta tilanteen luonteen mukainen kuva”.
Kirkkoherra Teemu Laajasalon toiminta ei rukoustilanteessa ole tuottanut ”tilanteen luonteen mukaista kuvaa”. Jos taas Ilta-Sanomien kuvaus on oikea, parisuhderukousta ei ole toimitettu piispojen ohjeen mukaisesti. Silmien ummistaminen tosiasioilta on pahimman asteen farisealaisuutta.
Piispojen uudempi kompromissi ”Piispainkokouksen selonteko avioliittolain muutoksen johdosta” (31.8.2016), on jo myös tuottamassa ansaitsemaansa satoa. Oli arvattavissa, että esimerkiksi selonteon tulkinta siitä, että samaa sukupuolta olevia pareja seurakunnassa tulisi ”kohdella perheenä”, tulee tuottamaan ristiriitoja ja jakamaan seurakuntia. Tampereella seurakuntayhtymän sinkkutyö on alkanut järjestää deittipalvelua homoseksuaaleille. Tuomiorovasti Olli Hallikainen puolustaa käytäntöä piispojen selonteon ohjeella.
Kirkonmiehet ovat täällä ihan tuohduksissaan, että Jumalan siunausta toivotetaan ihmisille, eikä esim. kauppakeskuksille tai urheiluhalleille. Niin sitä pitää!
Seija varmaan tietää, että siunausta voidaan toivottaa ja rukoilla kaikille ihmisille – riipumatta heidän sosiaalisesta asemastaan, sukupuolestaan, iästään, lukumäärästään, ihonväristään tai seksuaalisesta suuntautumisestaan.
Sen sijaan kaikkia ihmissuhteita kirkossa ei voida siunata. Uskoakseni myös Seija vetää johonkin sen rajan. Niin tekee kirkkokin.
Tuskinpa kukaan kirkonmies itkee, kun ihmiset tulevat suurimman kirkon siunauksen lähteelle, ehtoollispöytään. Tulkaa kaikki.
Pari kävelee alttarille kirkon keskikäytävää pitkin. Kirkossa parin ystäviä ja sukulaisia. Musiikki soi. Alttarilla pappi puhuu parille ja rukoilee. Sen jälkeen pari kävelee kirkon keskikäytävää. Musiikki soi. Kirkon ovella otetaan kuvia ja huiskutetaan juhlaväelle. Anteeksi nyt vain, mutta mistä tavallinen, kirkon termeistä ja päätöksistä tietämätön ja kiinnostumaton, toimittaja voi tietää, että ei ole kyse vihkimisestä eikä kirkon toimittamasta parin siunaamisesta vaan jostakin aivan muusta.
Kun parin muodostavat kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä, niin kyllä toimittajan pitäisi ainakin vielä (ennen 1.3.17) tietää, että kyse ei ole ainakaan häistä ja vihkimisestä. Jos toimittaja ei tätä tiedä, niin hänen on aika päivittää yleissivistystietonsa avioliittoon vihkimisen osalta.
Minusta ei pidä jäädä arvioimaan vain tätä yksittäistä tilaisuutta, josta ainakaan itse en tiedä yhtään mitään muuta kuin että olen lukenut iltasanomista (vai -lehdestä?) jutun ja nähnyt kuvat.
Tarkoitan tätä: Jos pariskunta kirkon pääoven luona seisoo ja vilkuttaa juhlivalle väelle ja jos vielä samaan kuvaan saadaan (joskus, tässähän yksittäistapauksessa näin ei ollut, mutta varmasti sellaisiakin kuvia on) albaan ja stolaan pukeutunut pappi, niin mistä kukaan voi tietää, että ei suinkaan tässä vihitty tai siunattu, vaan rukoiltiin heidän kanssaan. Ja minusta tätä juuri bloggaaja tarkoitti. Nyt on avattu ovi sellaiselle toiminnalle, jossa mielikuvia muokataan.
Seija. Suren hajaannusta ja sitä mitä menetämme . Harva tuntuu välittävän mitään kirkon yhteydestä.On sydäntä raastavaa nähdä mitä kirkolle on tapahtumassa.Jakautumisessa katoaa monet toimintamahdollisuudet.
Lähinnä siis kuitenkin sydäntäsi raastaa se, että ne kirkkomme jäsenet, jotka on tähän asti vaiennettu kuoliaaksi, ovat saamassa äänensä kuuluviin. Voi voi.
Seija Rantanen: ”Kirkonmiehet ovat täällä ihan tuohduksissaan, että Jumalan siunausta toivotetaan ihmisille, eikä esim. kauppakeskuksille tai urheiluhalleille. Niin sitä pitää!”
On hyvä muisaa ja tietää, että Jumala on käskenyt julistaa myös kirousta varoitukseksi, eikä vain siunausta ja menestystä kaikille asioille ja ihmisille, lue esimerkiksi 5 Ms 27-28 luvut.
Pappisparkain pitää tallettaa tieto Jumalan määäräyksistä, sillä he ovat tehtävänsä vuoksi Herran Sebaotin sanansaattajia ja siksi heidän suustansa etsitäään oikea opetus (Mal 2:7).
Tämän vuoksi he eivät saisi esimerkiksi Seijan korvasyyhyyn puhua mieliksi omia lurputuksiaan, vaan mitä mieltä itse Jumala on asioista. Katso myös Roomalaiskirje 1. ja 2. luku!
Täällä meidän ihmisten tulee valita siunauksen ja kirouksen väliltä kaikissa asioissa.
Ei mennyt kuin pyöreästi 500 vuotta, kun Jumalan oma kansa, Israel, hävisi melkein tykkänään historian lehdiltä valitessaan kirousten tien.
On siis täysin oikeutettua ja aiheellista olla huolissaan nykyään kirkon tilasta, joka näyttää olevan kovasti tuuliajolla!
Viidennen Mooseksen kirjan sijaan meidän kristittyjen tulisi kai seurata Paavalin ohjetta Roomalaiskirjeen 12. luvussa: ”Siunatkaa niitä, jotka teitä vainoavat, siunatkaa älkääkä kirotko. Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa. Olkaa keskenänne yksimielisiä. Älkää pitäkö itseänne muita parempina, vaan asettukaa vähäosaisten rinnalle. Älkää olko omasta mielestänne viisaita. Älkää maksako kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää siihen, mikä on hyvää kaikkien silmissä.”
”Viidennen Mooseksen kirjan sijaan meidän kristittyjen tulisi kai seurata Paavalin ohjetta Roomalaiskirjeen 12. luvussa:”
Mitä hurskastelua se Pentti jälleen esittää?
Mitä Raamatun kirjoja ja missä järjestyksessä mielestäsi meidän kristittyjen tulisi seurata Raamatun ohjeita? Mitä kirjoja sieltä kenties mielestäsi tulisi jättää kokonaan pois?
Eikö edes kaikki Paavalin opetukset kelpaakaan, vaan niitäkin täytyy valikoiden seurata? Vaikka hän sanoi, ”että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmisten mukaista, enkä minä ole sitä ihmisiltä saanut, eikä sitä ole minulle opetettu, vaan Jeesus Kristus on sen minulle ilmoitanut” (Gal 1:11-12).
Eipä moni poika ole tällaista väitettä kyennyt esittämään. Toisaalta olen tehnyt kyllä sen havainnon, että on joitakin oppimattomia mökin mummoja ja pappoja, jotka näyttävät ymmärtävän ja tuntevan Kirjoitukset paremmin, kuin monet meistä itsevarmoista hurskastelijoista.
Sama Paavali kuvailee mm. noita viittaamiani viidennen Mooseksen kirjan tapahtumia 1 Kor 10:nennessä luvussa varoittavina esimerkkeinä meille kaikille (j.6). Jae 11: ”Tämä, mikä tapahtui heille, on esikuvallista ja on kirjoitettu varoitukseksi meille, joille maailmanaikojenloppukausi on tullut”.
”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja on hyödyllinen opetuseksi ja kehoitukseksi vanhurskaudessa!”
”Mitä Raamatun kirjoja ja missä järjestyksessä mielestäsi meidän kristittyjen tulisi seurata Raamatun ohjeita?”
Aina kun juurkin VT:stä siteeraatan dogmalle vaikeita ja Jumalanjopa hirviöksi näyttäviä kohtia alkaavat fundamentalistit selittää, että se on kuljetava vain uuden Liiton eli Uuden testamentin mukana. Melkoista opporturnismia vai mitä.
PS.
Jäi tuossa edellsessä toteamatta, että Paavali kehoittaa siunaamaan eikä kiroamaan vainoojiamme (Room 12). Ei siis siunailemaan niitä, joiden tekojen tähden Jumalan viha lankeaa! Taisipa Paavali jopa kirota ellaiset, jotka vääristävät Jumalan evankeliumin!
”Jumala katsoo taivaasta maan ihmisiin, hän tutkii, onko kellään ymmärrystä, onko ketään, joka etsii Jumalaa. Kaikki he ovat hylänneet hänet, kelvottomia kaikki tyynni! Ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei yhtäkään.” Sen sijaan, että kirjoitetaan: ’niitä, joiden tekojen tähden Jumalan viha lankeaa’ voisi aivan hyvin käyttää ensimmäistä persoonaa: ’meitä, joiden tekojen tähden Jumalan viha lankeaa’. Mikä voi meidät pelastaa? Kuka meidät pelastaa Jumalan vihalta? ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”
Voi Reino-parkaa. Ei ole evankeliumi kirkastunut.
Evankeliumista en tiedä, mutta olisi tietysti perin suotavaa, että tämän päivän ihmiset edes joskus ajattelisivat ihan omilla aivoillaan ilman jonkin ikivanhan, ihmisten omana aikanaan kokoon kyhänneen opuksen ohjeita ja oppeja.
Kimmo,
eikö sinun ajatusmaailmaasi vaikuta minkään elämäsi varrella kuulemasi/lukemasi/näkemäsi eepoksen tai ihmisen antamat ohjeet? Oletko keksinyt kaikki ajatuksesi ihan itse?
Salme: ”eikö sinun ajatusmaailmaasi vaikuta minkään elämäsi varrella kuulemasi/lukemasi/näkemäsi eepoksen tai ihmisen antamat ohjeet? ”
Toki, mutta en koskaan niele purematta mitään.
Salme: ”Oletko keksinyt kaikki ajatuksesi ihan itse?”
Suurimman osan olen rakentanut kiistattomien tosiasioiden varaan ihan itse.
Virheellisen uutinen tulee oikaista sekä uutisissa että netissä.
Näin Yle teki esim. eilen uutisissaan, kun se oli tiedottanut virheellisesti vastarintaliikkeen asemaukiolla tapahtuneesta potkusta ja sen tekijästä ja seurauksesta. Luin saman uutisen myös netissä.
Ehkäpä iltapäivälehtienkin tulisi korjata sekavat uutisointinsa esim. blogissa esiin tulleen naisparin siunaamisesta?
Alla yksi esimerkkitapaus JSNn antamista ohjeista koskien uutisen korjaamista.
http://www.nelonen.fi/uutiset/kotimaa/228401-jsn-virheellisen-jutun-poistaminen-netista-ei-ole-oikaisu antamista ohjeista koskien uutisen korjaamista.
Niinpä niin, me vain kierrämme ympyrää ja selvää asiaa, koska emme pidä Jeesuksen sanaa enää minkään arvoisena totuutena. Emme vain uskalla sanoa sitä ääneen ja asettua selvästi vastustamaan Jeesuksen sanomisia. Suomen kirkko on jo hajallaan ja saatana nauraa partaansa.
Kirkosta tulee kuin Baabelin sekoitus, kun totuus ja valhe sekoitetaan keskenään ja juotetaan kansalle, joka juo janoonsa saastunutta vettä, eikä tule terveeksi, vaikka kuinka juovat.
Joskus tulee mieleeni, että portot ja rehelliset roistot menevät Jumalan valtakuntaan, ennemmin kuin hyvää tarkoittavat maailman parantajat, jotka eivät tunne edes itseään ja omaa syntiään. Ihmisoppeihin perustava kirkko ei ole kuin tyhjän vertainen, silloin kun syntinen etsii autuutta.
”Sillä on niitä, jotka syntymästään, äitinsä kohdusta saakka, ovat avioon kelpaamattomia, ja on niitä, jotka ihmiset ovat tehneet avioon kelpaamattomiksi, ja niitä, jotka taivasten valtakunnan tähden ovat tehneet itsensä avioon kelpaamattomiksi. Joka voi sen itseensä sovittaa, se sovittakoon.” Matt.19:12
Ja sanoo toisaalla: ”Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan; ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa.” Matt.12:30 (Matt.12:30-36 Jeesus puhuu meille kaikille vakavia, jos uskomme mitä sanoo.)
Ismo: ”Ihmisoppeihin perustava kirkko ei ole kuin tyhjän vertainen”
Kaikki kirkot ja uskonnot perustuvat ihmisoppeihin. Raamattu on ihmisten kirjoittama, Tekstit Raamattuun on ihminen valinnut ja kirkolliskokouksissa on aina päätetty enemmistöpäätöksillä mikä on kulloinkin oikea oppi.
Eipä siinä millään henkiolennoilla sanansijaa ole ollut suuntaan eikä toiseen.
Siitä, onko Jumala olemassa, voi olla eri mieltä. Siitä, onko usko Jumalaan olemassa, ei voi olla. Sen verran todellisia asioita uskonnolliset yhteisöt ja yksittäiset uskovat ovat. Samoin uskon voimalla saavutetut asiat ovat todellisia.