Piispallinen kaitsenta ei voi olla kiusaamista ja vallan väärinkäyttöä

Yön yli nukuttuani ymmärrän, ettei minulla ole vaihtoehtoja. Kapitulin päätöksestä on tehtävä valitus hallinto-oikeuteen koska kyse ei ole vain minusta vaan kaikista papeista ja koko kirkosta. Kyse on tuomiokapitulien hallintokulttuurista, piispallisesta kaitsennasta ja pappien perustuslaillisista oikeuksista. Minuun kohdistuva juridinen kaitsenta ja sanktioilla pakottaminen ei ole enää tätä päivää. Piispallisen kaitsennan tulee olla rinnalla kulkemista, tukemista, kuulemista, vuorovaikutusta, ei sitä mitä kapituli nyt tekee, eli rankaisee, kiusaa ja käyttää väärin valta-asemaansa. Piispa Irja Askola oli muuttamassa aikansa elänyttä hallintokulttuuria ja piispallista kaitsentaa parempaan suuntaan ja nyt Laajasalon myötä kelloa käännetään taaksepäin. Jos kapitulin tekemä päätös jää voimaan, sillä tulee olemaan kauaskantoisia seurauksia. Kapitulin päätös ja siihen sisältyvä linjanveto muodostaa käsittämättömän tulkinnan piispallisesta kaitsennasta ja rajoittaa papiston perustuslaillisia oikeuksia, sanan- ja ilmaisunvapautta, vakavalla tavalla. Tämä on  taistelun arvoinen asia.  Olen mielelläni tässä(kin) taistelussa keihäänkärkenä. Tervetuloa mukaan rintamaan päivittämäätn kirkon hallintokulttuuria.

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/tuomiokapituli-hylkasi-pappi-kai-sadinmaan-oikaisuvaatimuksen-voi-olla-etta-tama-on-osaltani-nyt-tassa-han-sanoo?fbclid=IwAR36i4DR4nOLAhraPWFCfIezGpX8KOdLaHj0StRkmY1Lkf6h4mXzqc2PvwA#6d0c8f1c

  1. Piispojen arvostelu ei ole kiellettyä, mutta yllyttäminen pappislupauksen rikkomiseen ja piispojen arvovallan ja oikeuksien mitätöinti on kiellettyä toimintaa.
    Nyt kun Helsingin tuomiokapituli on ottanut ryhtiliikkeen, odotan pikaisesti, että myös nettisivulla sateenkaaripapit.wordpress.com olevat Helsingin hiippakunnan papit saavat saman rangaistuksen. Muuten tuomiokapituli ei toimi puolueettomasti eikä noudata Kirkkolakia ja kirkkojärjestystä.
    Samoin odotan, että tuomikapituli rankaisee Jumalan luomistyön mitätöineitä pappeja, jotka ovat julkisesti julistautuneet ”muunsukupuolisiksi”. Myös piispa, joka kieltäytyy Kirkkolain velvollisuuksista ja piispanlupauksensa noudattamisesta, tulee saattaa takaisin lupaustensa noudattajaksi!
    Tuomiokapitulin tulee täyttää Kirkkolaissa mainitut velvollisuutensa tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti, jotta jokaista asiaa ei tarvitse viedä hallinto-oikeuden päätettäväksi, joka joutuu aina toteamaan mikä on kirkkomme julistus ja oppi.

    • Erkki O Auranen Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli erotti Kai Sadinmaan määräajaksi pappisvirastaan täysin eri perusteella, kuin se syy mistä hän sai parisen vuotta sitten vakavat moitteet.

      Kysymys yllyttämisestä toimimaan vastoin pappisviran velvollisuuksia näyttäytyy sateenkaaripapit.wordpress.com sivustolla tietonsa julkaisseiden pappien kohdalla eri tavalla, kuin mistä Kai Sadinmaan osalta on ollut kyse. Jokaisen papin kohdalla asiaa on puitava erikseen.

    • > Kysymys yllyttämisestä toimimaan vastoin pappisviran velvollisuuksia näyttäytyy sateenkaaripapit.wordpress.com sivustolla tietonsa julkaisseiden pappien kohdalla eri tavalla…

      Verrattuna Sadinmaan saamiin moitteisiin, tilanne on Helsingin hiippakunnassa muuttunut. Piispa Laajasalo on linjannut, että Helsingin hiippakunnassa siirrytään käytäntöön, jossa papit voivat halutessaan vihkiä myös samaa sukupuolta olevat parit. Jos muistan numeron oikein, tämä on piispainkokouksen pohtimista vaihtoehdoista numero kolme.

      Tässä valossa sateenkaaripappien rankaiseminen Aurasen esittämällä tavalla olisi epäjohdonmukaista sen kanssa, miten piispa Laajasalo on pappejaan asiassa kaitsenut. Tilanne kirkossa näyttää ylipäätään siltä, että homoparien vihkimisestä rankaisemisen aika on ohitse.

      Jos uudistukset kirkossa ovat tuskallisen hitaita, väittäisin että kellon kääntäminen taaksepäin on vielä vaikeampaa. En pidättelisi hengitystä odottaessani Aurasen toiveiden toteutumista.

    • Auranen: ”odotan pikaisesti, että myös nettisivulla sateenkaaripapit.wordpress.com olevat Helsingin hiippakunnan papit saavat saman rangaistuksen.”

      Odottele sinä poika vaan ihan rauhassa. Voipi olla, että saat odotella siihen niin paljon mainostettuun tuomiopäivään asti ja sitten vielä perään sen taivaallisen ikuisuudenkin, joka on tiettävästi suht. pitkä aika.

      Ennen sitä taitavat kaikki Telluksella tallustelevat homoparitkin olla jo vihitty.

  2. ”Samoin odotan, että tuomikapituli rankaisee Jumalan luomistyön mitätöineitä pappeja, jotka ovat julkisesti julistautuneet “muunsukupuolisiksi”.”

    Jos ei Erkki Auranen satu tietämään, niin ’muunsukupuolisten’ ominaisuudet on saatu jo sikiöön kohdussa ja Raamatun mukaan jokainen kohdun hedelmä on Jumalan luomistyön tulos. Joten olisi hyvä ettei Auranen mitätöisi tietämättömyyttään Raamatun tekstiä:

    ”Kun sinä mittasit(qanit) munuaiseni, ja minut vaatetettiin äitini kohdussa (13)
    Eivät olleet sinulta kätkössä luuni, jotka oli valmistettu salassa ja viimeistelty maan alimassa (tachtiot) paikassa(15)
    Sinun silmäsi näkivät minun alkioni(galemi) Ja kehittymisensä päivinä ne kaikki, ei yksi niistä, olivat sinun numeroinesi (sifrekaa) kirjoitetut.” (Ps: 139 :16)

  3. Koska maalliset oikeusasteet eivät ratkaise tällaisia kysymyksiä, vaan näpertelevät vain lakipykäliensä kanssa, ehdotan inkvisitiota. Niissä syyttäjä ja tuomari olivat usein samassa persoonassa. Sillä säästetään rahaa ja aikaa. Mutta kuka kaitsee tai valvoo piispoja ? Onko käännettävä katse taivaalle, jos sieltä tulisi syyte /tuomio ? Vai riittääkö keppi ja porkkana -systeemi, joka on tehokas tapa aaseille.

    • Valituksen hallinto-oikeuteen voi sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä
      järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Hallinto-oikeus ei voi ottaa kantaa teologisiin kysymyksiin eikä arvioida onko päätös ollut tarkoituksenmukainen.

    • Oikeusvaltiossa mikään joukko ei voi asettua maallisen tuomioistuimen yläpuolelle ja soveltaa omia sääntöjä.

      Opillisiin kysymyksiin tuomioistuimet eivät ole ottaneet kantaa vaikka jotkut ovatkin tulkinneet, että pastori Árpád Kovácsin tapauksessa KHO olisi päättänyt kirkon avioliittokäsityksen. Se päätös kuuluu kirkolliskokoukselle eikä tuomioistuimelle.

    • Kun samoilla huulilla tutkitaan ja sanktiot annetaan eikö kirkon järjestykseen ja lakiin katsoen ole hyvä olla olemassa instanssi joka kysyttäessä arvioi tuliko päätöstä tehdessä nieltyä välillä.

      Uskontokuntana tämäkin olisi kirkolta pois vaivaa aiheuttamassa sen konjenktuurissa.

    • ’Pekka Väisänen’ ei ole oikea henkilö vaan venäläinen käännöskone.

      Kukaan suomalainen ei tee tuollaisia kielivirheitä.

      Mutta jos osaa venäjää, on helppo jäljittää alkuperäinen käännöskoneen kieli.

      Ei tarvitse olla edes mikään salaliittoteorioiden friikki, että tajuaa, mistä P.V. on peräisin.

    • Sahama: ”Mahdollisuus valittaa tuomiokapitulin kirkkokurin alaan kuuluvasta päätöksestä maalliseen tuomioistuimeen on yksi viimeisiä valtiokirkollisuuden jäänteitä. Se on uskonnonvapautta rajoittava ja pitäisi kumota.”

      Se on se laki semmoinen. Ja Suomessa eletään Suomen lakien mukaan.

      Kuka sen kumoaisi? Tuskinpa Suomen kansanedustuslaitos kuitenkaan. Eivät kristillisdemokraattien rahkeet taida yksin riittää. Demokratia ja teokratia ovat kaksi eri asiaa.

  4. ”Älkää tehkö mitään ilman piispaa, säilyttäkää ruumiinne Jumalan temppelinä, rakastakaa yhteyttä, välttäkää hajaannusta, olkaa Jeesuksen Kristuksen seuraajia niin kuin hänkin on Isänsä seuraaja.” (Fil. 7:2) ”Se joka kunnioittaa piispaa, nauttii kunnioitusta Jumalan puolelta. Se joka panee jotain toimeen piispalta salassa, osoittaa palveluksensa Perkeleelle.” (Smyr. 9:1 ).

    Ihme kun vielä usea tohtii tämmösen laitoksen jäsenyydessä pysyä.

    • Kun kyselyssä puolet naispapeista ja 68.n rosenttia miespapapeista kertoi uskovansa Jeesuksen syntyneen Neitseestä ei asia aiheuttanut mitään Tunnustuksenkaan ymmärtämisessä mutta syyhän on järkevyys kirkkopolitiikan huomaamisessa.

      Oliko miehillä paremmat tiedot vai naiset rehellisempiä en tiedä.

      Kai Sadinmaa on tuonut julkiseksi kysymyksiä liittyen kirkkolaitokseen. Eikö mitään voisi huomata asiassa lähentämässä kirkkoa jäseniinsä suostumalla keskusteluun kirkon korkeimmilla portailla sijaan katsoa kysyjä Jumalan tahtoa vastaan toimijaksi vaikka selvästi on kysymys Jeesuksen seuraamisesta sanassa ja esimerkissä.

      Voiko Perkele todella olla lähempänä arvioinnissa. Tähän en haluaisi uskoa.

    • ’Pekka Väisänen’ ei ole oikea henkilö vaan venäläinen käännöskone.

      Kukaan suomalainen ei tee tuollaisia kielivirheitä.

      Mutta jos osaa venäjää, on helppo jäljittää alkuperäinen käännöskoneen kieli.

      Ei tarvitse olla edes mikään salaliittoteorioiden friikki, että tajuaa, mistä P.V. on peräisin.

  5. Pekka Väisänen. Noiden ”rosenttilukujen” pitäisi neitseestäsyntymiseen tunustautuvien kuitenkin olla jossakin 99 ja 100 prosentin paikkeilla.

    Vanhan kirkollisen perinteen mukaan piispojen julkinen arvostelu kirkossa on teologian tohtoreille kuuluva asia. En tiedä, milloin tämä periaate on tuotu esiin, mutta ajatus olisi kieltämättä noudattamisen arvoinen tänäkin aikana. Sen verran paljon papistoa ja piispoja on eri asioista arvosteltu asiattomasti aikojen saatossa. Lainrikkomukset ja akateeminen keskustelu on asia erikseen: jo keskiajalta alkaen on ajateltu, että katederi ja saarnastuoli ovat kaksi eri asiaa eikä ketään saa kohdella lainvastaisesti. Sometus on tietysti tuonut myös kokonaan uuden ulottuvuuden mukanaan.

    Eräältä virkaveljeltä kysyttiin, minkä laista on toimia pienen seurakunnan ainoana pappina. Hän vastasi: Lue kirkkoisä Krysostomoksen kuvaus papinviran arjesta kirjassa Viisi kirjaa pappeudesta.

    Myönteistä tässä kaikessa on ainakin se, että juristeilla ja toimittajilla riittää töitä.

    • En ota tuota vain teologian tohtoreille kuuluvana.

      Kyllä Ignatiuksen todistamaa asiaa vanhasta aina nykyiseen saa huomaten haluta ymmätää aikalaisten myös.

      ”Koska synti ei vahingoita pelkästään suhdetta Jumalaan vaan myös kirkkoa, Ignatius liittää katumukseen myös paluun kirkon yhteyteen. Ignatius ei kehota yksinkertaisesti henkilökohtaiseen synnintunnustukseen, vaan vaatii paluuta piispan yhteyteen syntien anteeksisaamiseksi. Tämä vastaa täysin katolista parannuksen sakramentin teologiaa: ”Mutta kaikille, jotka muuttavat mielensä, Herra antaa anteeksi, jos he kääntyvät palaten Jumalan yhteyteen ja piispan neuvoston turviin.” (Fil. 8:1)

      Ei seurakuntalaisilta saa uskonkaan varjolla ottaa saati viedä pois lukuhaluja. Kun edellinen on uskonnon vastaista mikä sitten on oikea uskonnonharjoitus. Eihän nytkään maksavia kirkon rivijäseniä moitita alttariyhteyden surkeasta hoidosta. Tämä on myös kirkkopolitiikkaa.

    • ’Pekka Väisänen’ ei ole oikea henkilö vaan venäläinen käännöskone.

      Kukaan suomalainen ei tee tuollaisia kielivirheitä.

      Mutta jos osaa venäjää, on helppo jäljittää alkuperäinen käännöskoneen kieli.

      Ei tarvitse olla edes mikään salaliittoteorioiden friikki, että tajuaa, mistä P.V. on peräisin.

  6. Charlotta Lindforsin kommentissa viittaus inkvisitioon on asiaa mutta harvoille tunnettu tänä päivänä.

    Asiassahan tutkinta ja sanktiot tulevat samoilta huulilta. Tosin yhteisymmärrystä maallisen kanssa on harjoitettu vuosisatoja sitten jottei keljuimmat käännytysyritykset suoraan tulisi kirkkolaitoksen nieltäviksi katumuksen kuulemiseksi.

    Pienellä tulella lämmittäminen on yksi vaikuttavimmista tavoista tuoda Ihminen oikealle tielle, ja takaisin kirkon yhteyteen. Tällä menetelmällä ymmärrettiin jäävän enemmän aikaa katumuksen tekoon.

    Olisikohan nytkin järkevällä kirkkopolitiikalla Pastori Sadinmaan asia hoidettu paremmin vaikka sitten tinkimällä hitunen arvovallan semantiikasta Helsingin Tuomiokapitulissa.

    • ’Pekka Väisänen’ ei ole oikea henkilö vaan venäläinen käännöskone.

      Kukaan suomalainen ei tee tuollaisia kielivirheitä.

      Mutta jos osaa venäjää, on helppo jäljittää alkuperäinen käännöskoneen kieli.

      Ei tarvitse olla edes mikään salaliittoteorioiden friikki, että tajuaa, mistä P.V. on peräisin.

    • Kirkollisessa hallintokulttuurissa on paljon parannettavaa. Vallankäytössä on ihan oikeasti mielivallan ja kiusaamisen mahdollistavia elementtejä. Kuitenkaan kaikki, mitä populistisesti väitetään mielivallaksi, alistaviksi rituaaleiksi ja kiusaamiseksi, ei sitä ole. Papin viran keskeinen idea ei esimerkiksi ole oman itsensä toteuttaminen ja erilaisten radikaalien näkemysten provokatiivinen soveltaminen vaan seurakuntalaisten palveleminen sanan ja sakramenttien kautta. Sekä tietysti muutakin.

    • Marko Sjöblom kuinkas seuraavan Jeesuksen sanan sovitat omaan oppiisi:

      25 Mutta Jeesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi: ”Te tiedätte, että kansojen ruhtinaat herroina niitä hallitsevat, ja että mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan.
      26 Näin älköön olko teillä keskenänne, vaan joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne,
      27 ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon teidän orjanne;
      28 niinkuin ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä.”(Matt.20)

      Voiko rakkautta hallita pakottamisella ja rangaistuksilla, jos tätä et ole ymmärtänyt niin sanasi on kuin kilisevä kulkunen tai helisevä vaski?

    • ’Pekka Väisänen’ ei ole oikea henkilö vaan venäläinen käännöskone.

      Kukaan suomalainen ei tee tuollaisia kielivirheitä.

      Mutta jos osaa venäjää, on helppo jäljittää alkuperäinen käännöskoneen kieli.

      Ei tarvitse olla edes mikään salaliittoteorioiden friikki, että tajuaa, mistä P.V. on peräisin (Россия Путина).

    • Ismo Malinen eikö siis ”herroina hallitsemaan”?

      Mistä sitten on lähtöisin kaikkinainen pakko ja rangaistukset?

    • Sen selvittäminen kumpi on kiusaaja ja kumpi kiusattu on vaikein osuus kiusaamistelanteiden selvittelyissä. Yksi tehokkaimmista keinoista sekoittaa nämä kaksi asiaa on syyttää vastakkaista osapuolta kiusaamisesta. Se on yksi ovelimmista keinoista jatkaa kiusaamista, että syyttää siitä muita. Selvittäjän huomio voi silloin kiinnittyä oletetun kiusaajan toimiin ja löytääkin siitä helposti jotain. Sillä silloin kun kiusaaminen on jo jatkunut jonkin aikaa, niin kiusattu on myös joutunut muuttamaan omaa käytöstään. Johon kiusaaminen on hänet pakottanut. Tätä käytöksen muutosta voi selvittäjä helposti erehtyä uskomaan kisaamiseksi. Jolloin selvittäjällä on suuri vaara mennä kiusaajan puolelle ja tehdä kiusatun elämästä vielä paljon hankalampaa, kuin mitä se oli tähän asti.

Kirjoittaja