Pietari Suuri ja lännen kauppa

350 vuotta sitten syntynyt Pietari Suuri peri vanhan geopolitiikan ja opetteli uuden talouspolitiikan.

Pietarin talouspolitiikka nojasi reformaation porvarilliseen kauppiasmaailmakuvaan. Se oli käynnistänyt kirkon vaikutusvallasta irtautuneiden kansallisten ruhtinasvaltioiden syntymisen. Tsaari Pietarin ja myöhemmin Ranskan Napoleonin esikuva oli Ruotsin Kustaa II Aadolf, Pohjolan Leijona ja Suomen luoja. Kaikki kolme olivat kansalaisille tyranneja mutta valtiolle uskollisia palvelijoita.

Ulkomaisia teknokraatteja oli Venäjällä ollut aina. Suuret projektit teollisuudessa aloitti kuitenkin vasta Pietari Suuri. Avattiin suuria metallitehtaita, joista ensimmäinen antoi nimensä kaupungille Petrozavodsk. Tehtaiden käynnistäjiksi oli rekrytoitu työvoimaa Englannista, Hollannista, Saksasta ja Ranskasta, joissa tsaari oli matkustellut.

Pietari kuroi umpeen välimatkaa Euroopan korkeakouluihin. Perustettiin matematiikan ja navigaation laitos, jota johti hollantilainen ja englantilainen yhdessä Leonti Magnitskin kanssa. Hän julkaisi ensimmäisen venäläisen matematiikan tietosanakirjan vuonna 1703. Perustettiin meriakatemia, polytekninen insinöörikoulu ja lääketieteellinen koulu. Tsaarin luottomies Feofan Prokopovitš avasi Pietarissa lyseon. Se oli esiaste vuonna 1724 perustetulle tiedeakatemialle, jonka käynnisti Newtonin aikalainen, saksalainen Gottfried Leibniz.

Tsaarin toinen Euroopan-matka käynnisti talousreformit, jotka tekivät Venäjästä merkantilismin suurvallan. Pietari vakuuttui matkalla jalometallien panoksesta ylijäämäisen kauppataseen saavuttamisessa. Jalometallikaivoksia perustettiin Uralille, lannoitetehtaita Kaspianmeren suistoon Astrahaniin, sahoja avattiin Vienan Karjalan metsiin ja köysitehtaita käynnistettiin Keski-Venäjän Voronežiin. Yhteensä tehtaita käynnistettiin 40. Englannin lähettiläs Witworth luonnehtikin tsaari Pietarin hovia kauppahuoneeksi.

Pietari luopui teollisuuden valtiomonopolista investointeja suosivalla veropolitiikalla. Tämä tuotti tulosta. Tsaarin kuolinvuonna 1725 valtion budjetti oli tasapainossa ja sen jälkeen 150 vuotta ylijäämäinen. Valtiomonopoli jäi vain vihannes- ja pihkakauppaan, joista jälkimmäisen tarkoitus oli metsien suojelu.

Ukrainalainen kulttuuriväki lähti mukaan Pietarin eurooppalaisuuden tuuliin. Muuttoliike Kiovasta ja muista Ukrainan suurista kaupungeista Pietariin oli mittavaa. Tieteen lingua franca oli venäjä, ukraina jäi folkloriseksi kieleksi.

Pietarin Venäjästä tuli vetovoimainen. Väestökehitys, muuttajien etninen monimuotoisuus ja väestöennuste olivat samanlaisia kuin Euroopan metropoleissa.

Pietari Suuri loi pohjan dynaamiselle talouspolitiikalle: se adaptoituu taantumiin ja etsii uusia kauppasuhteita.

3 kommenttia

  • Jari Haukka sanoo:

    Ja mihin lopulta päädyttiin?

    Kehitys osoittaa, että talous ei ole kaikki. Venäjällä muu kuin taloudellinen vapaus kiellettiin. Lopulta syntyi bolsevismi ja sen perintönä nykyinen hirmuhallinto. Molemmat on rakennettu pelkän talouden ja vallan ehdoilla, ihmiset ovat järjestelmälle pelkkää massaa, jota voi käyttää miten haluaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jyrki Härkönen sanoo:

      Kenneth Pomeranzin erinomainen kirja ”The Great Divergence” on demystifikaatio kapitalismin ylivertaisuudesta. Länsieurooppalainen vaurautemme ei perustu protestanttiseen ahkeruuteen, vaan eurosentrisen kolonialismin hankkimaan etumatkaan! Kaikki maailmanjärjestykset ovat hierarkkisia. Ei ole olemassa hyvinvointi- tai pahoinvointivaltioita. Termi ”pohjoismainen hyvinvointivaltio” on etnoekonomian diletantismia.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jari Haukka sanoo:

      Epäilemättä eurooppalaisten teknologinen ylivoima mahdollisti koko maapallon luonnonvarojen käytön ja lukuisien kansojen alistamisen.

      Luultavasti ahkeruuttakin on yhtä paljon kaikissa kansoissa, siitä vain ei ole hyötyä, jos tyranni varastaa heti kaiken liikenevän. Tässä taloudellinen ja muu vapaus on varmaankin hyödyksi. (Daron Acemoglu ja James Robinson kirja kuvaa hyvin tilanteen, https://en.wikipedia.org/wiki/Why_Nations_Fail)

      Pidän kaikesta huolimatta hyvänä järjestelmää, jossa lait edes periaatteessa suojaavat ihmisiä hallitsijoiden vallalta. Näin on loppujen lopuksi melko harvoissa paikoissa.

      Ilmoita asiaton kommentti