Perusopetuksen uskonnonopetus ja elämänkatsomustieto vuosiluokilla 7-9

Kansalaisaloitteen mukaan elämänkatsomustieto on oppiaine, joka tulisi olla kaikkien oppilaiden valittavissa. On helppo puolustaa näkemystä, jonka mukaisesti koulussa ei tulisi olla vakaumuksellisesti suljettuja oppiainevalintoja. Lakimuutoksen tekeminenkin tällaisen toiveen osalta on helppoa.

Suurin osa kyselyihin vastanneista kannattaa tätä muutosta. Suurin osa kyselyihin vastanneista kannattaa myös yhteistä katsomusainetta, jonka piirissä käsiteltäisiin maailmanuskontoja, joista kristinusko on suurin ja muita oppilaiden elämänkysymyksiin liittyviä teemoja.

Nämä kaksi katsomusta eivät käy aivan yhteen. Ongelma on siinä, että elämänkatsomustieto ja oman uskonnon opetus ovat vaihtoehtoisia.

Koulun yleissivistävän tavoitteen kannalta ehdotettu ratkaisu, elämänkatsomustiedon avaaminen kaikille, on kuitenkin jo aikaansa jäljessä.  Tämä käy parhaiten selville tarkastelemalla koulun opetussuunnitelmia ja vertaamalla oppiaineiden sisältöjä toisiinsa. Teen lyhyen koosteen asiasta tämän kirjoituksen loppuun.

Eri luokka-asteilla näissä on eroja, mutta tilan säästämiseksi esittelen perusopetuksen valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden keskeiset sisällöt niin oman uskonnon opetuksen kuin elämänkatsomustiedonkin osalta yläkoulussa eli luokka-asteilla 7-9.

Niistä käy ensinnäkin ilmi, että kaikkiin eriytyviin suunnitelmiin sisältyy runsaasti tarpeellista yleissivistävää ainesta, joka olisi perusteltua olla kaikkien koulun oppilaiden ulottuvilla, toisin kuin nyt on asianlaita.

Toiseksi, kahden oppiaineen välillä on voimakasta päällekkäisyyttä. Ei voi aivan välttyä hullunkurisuuden tunteelta ja kysymykseltä, mitä tässä palvellaan, tiedollista kulttuuria ja yleissivistystä vai pikemminkinkö  esimerkiksi vatsanpuruja?

Pieni osa elämänkatsomustiedosta on uskonnonopetusta ja pieni osa uskonnonopetuksesta elämänkatsomustiedon opetusta.

Merkittävä osa molemmista oppiaineista sisältää etiikan opetusta, joka ei ole asiallisesti sen suuremmin elämänkatsomustiedon kuin uskonnonkaan opetusta. Etiikka on vakiintunut oma oppialansa.

Olisikin  hyvä, että kouluun tuotaisiin kaikille yhteinen etiikan oppiaine. Sen piirissä voitaisiin käsitellä myös niitä yleisiä maailmankuvaan ja -katsomukseen, tietoon jne. liittyviä kysymyksiä, joita käsitellään sekä elämänkatsomustiedon että uskonnonopetuksen piirissä, onhan näet etiikka filosofian ala.

Uskonnonopetuksen osalta niiden yhteisen etiikka-aineksen lisäksi melko yhteneväistä on laaja uskonnollisten perinteiden ja maailmanuskontojen opetus. Oman uskonnon eri opetussuunnitelmissa tunnustukselliset painotukset ovat vain osittaisia ja vaihtelevat laajuudellaan eri uskonnoille osoitetuissa suunnitelmissa.

Kantani on siten se, että koulun tehtävän näkökulmasta perusopetuksessa olisi syytä luopua sekä elämänkatsomustiedon ja oman uskonnon opetuksesta. Se olisi järkevää korvata kahden uuden oppiaineen, ”etiikan ja filosofian” ja ”uskonnon ja muiden elämänkatsomusten” opetuksella.

Jos kouluun tahdotaan jättää jokin osa vakaumuksellista opiskelua, sen tulisi ainakin yläkoulussa olla tuntimäärältään sellaista, ettei se vie yllä mainittujen resursseja. Itse en pidä tällaista sen kummemmin uskonnollisten kuin uskonnottomienkaan oppilaiden välttämättömänä tarpeena nimenomaan koulussa, mutta asia lienee muidenkin kuin koulun yleissivistävän tehtävän näkökulmasta arvioitavissa. Ja asiasta keskustellaan ensisijaisesti niiden piirissä, jotka eivät tarkastele koulun tehtävää koulun näkökulmasta.

Opetuksen yleiset sisältöalueet

Opetuksen eri asteilla on eroavuuksia, mutta esittelen otoksena yläkoulun eli vuosiluokkien 7-9 uskonnon ja elämänkatsomustiedon Opetushallituksen antaman opetussuunnitelman keskeiset sisällöt.

Perusopetuksen uskonnon yleiset sisällöt ovat 1. Suhde omaan uskontoon, 2. Uskontojen maailma ja 3. Hyvä elämä. Elämänkatsomustiedon yleiset sisällöt ovat 1. Katsomus ja kulttuuri, 2. Etiikan perusteita ja 3, Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus.

Pinnallisesti katsoen uskonnonopetuksen sisältöalue 3 on etiikkaa ja elämänkatsomustiedon sisältöalueet 2 ja 3 niin muodoin myös etiikkaa.

Oman uskonnon opetusta varten on toistakymmentä eriytyvää uskonnonopetuksen suunnitelmaa, jotka seuraavat yllä olevia tavoitteita. Käyn niistä läpi vain muutamia ja vertaan niitä elämänkatsomustiedon yleisten sisältöalueiden opetussuunnitelmassa oleviin kuvauksiin, koska elämänkatsomustiedolle ei ole eri elämänkatsomusten mukaisia eriytyviä suunnitelmia. Joku voi pitää ehkä tasa-arvo-ongelmana. Miksi kaikki elämänkatsomukset eivät ole koulussa samassa asemassa kuin erilaiset uskonnot?

Sisältöalue 1 Suhde omaan uskontoon ja Katsomus ja kulttuuri

Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti

  • luterilaisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on kristinusko eri puolilla maailmaa, painottaen nykytilannetta, kristinuskon synty, leviäminen ja jakaantuminen, katolinen ja ortodoksinen kirkko sekä protestanttiset kirkot, erityisesti luterilainen kirkko, kirkkokuntien levinneisyys, keskeisiä opetuksia, Raamatun syntyhistoriaa, keskeistä sisältöä ja tulkintatapoja sekä uskonnon kulttuurivaikutuksia, kristinusko Suomessa ja sen kulttuurivaikutuksia, oma suhde luterilaisuuteen, suomalaisuuteen ja eurooppalaisuuteen.
  • ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on kristillisen kirkon synty ja kehitys ortodoksisen kirkon näkökulmasta, kirkon leviäminen ja lähetystyö sekä kristinuskon saapuminen Suomeen idästä ja lännestä, luostarilaitos opin kehittäjänä ja säilyttäjänä sekä bysanttilaiseen aikakausi kirkon hallinnollisen muotoutumisen ja kirkkotaiteen näkökulmasta, kirkon opillinen kehitys, tietämys Raamatusta kirjana ja sen syntyhistoriaa, sisältöä ja käyttöä kirkon toiminnassa.
  • islamin opetuksessa perehdytään Islamiin eri puolilla maailmaa, islamin historia profeetta Muhammedin ajoista islamilaisen valtakunnan kasvuun ja islamilaisen teologian vakiintumiseen. Iislamin monimuotoisuus, sen pääsuuntaukset, modernit islamilaiset liikkeet ja poliittinen islam, uskonnollinen rinnakkaiselo, islam ja muslimit Suomessa, Koraanin ja perimätiedon kokoamisen historia, rakenne ja tulkinnat, islamin opilliset perusteet ja uskonnollisten velvollisuuksien vaikutus elämän eri osa-alueisiin sekä islamin kulttuurivaikutus taiteessa ja tieteessä, oma suhde islamiin, suomalaisuuteen ja islamilaiseen maailmaan.
  • elämänkatsomustiedon opetuksessa perehdytään maailmankuvan ja maailmankatsomuksen käsitteisiin, käydään oppilaan elämänkatsomuksen ja identiteetin rakentamista tukevia keskusteluja. Perehdytään Unescon suojelemaan maailman kulttuuri- ja luonnonperintöön ja seurataan kulttuurin ilmenemistä muun muassa mediassa ja taiteessa, teistisiä ja ateistisia katsomuksia nykymaailmassa, esimerkiksi sekulaari humanismi, kristinusko ja islam. Tutustutaan valittuihin katsomusten historian ja niiden kohtaamisen käänteisiin sekä arvioidaan katsomusvapauden ja yhdenvertaisuuden toteutumista erilaisissa yhteiskunnissa.

Sisältoalue 2 Uskontojen maailma ja Etiikan perusteita

Luterilaisessa uskonnonopetuksessa: maailmanuskontojen levinneisyys ja perusopetukset, luonnonuskonnot ja uudet uskonnolliset liikkeet sekä uskonnottomuus, uskonnon eri ulottuvuudet, usko ja tieto, uskonnollinen kieli ja sen ero tieteelliseen kieleen, uskontokritiikki, uskonnot kulttuurin eri osa-alueilla, ekumenia ja katsomusten välinen dialogi, maailmanrauha.

Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa: uskonnollisuus inhimillisen elämän piirteenä, suomalaisten muinaisuskonto ja tämän ajan uskonnollisuus sekä uskonnottomuus elämänkatsomuksena, kirkon leviäminen, katolisuus ja luterilaisuus sekä muut  kristilliset kirkot ja yhteisöt, suuret maailmanuskonnot, uudemman ajan uskonnot ja yhteisöt, näiden suhde ortodoksisuuteen, ortodoksiset patriarkaatit, uskontojen ja ortodoksisuuden kulttuuri- ja yhteiskunnallinen vaikutus ja näkyminen sekä Suomessa että ortodoksienemmistöisissä maissa sekä uskontoihin liittyvä ajankohtainen tieto, ekumenia ja uskontodialogi.

Islamin opetuksessa:  suurten maailmanuskontojen levinneisyys, opetukset ja vaikutus, uskonnottomuus elämänkatsomuksena. Uskonnon tutkimus ja uskonnollinen ja tieteellinen kieli. Uskontojen vaikutus kulttuurin ja yhteiskunnan eri osa-alueilla, uskonnollisen erilaisuuden hyväksyminen ja uskonto osana kulttuuri-identiteettiä.

Elämänkatsomustiedossa: etiikan peruskysymykset ja pääsuunnat, totuus, hyvyys, kauneus ja oikeudenmukaisuus, teon eettisen arvioinnin näkökulmat, eettisen lähestymistavan ja käsitteistön soveltaminen nuorten arkeen, ajankohtaiset eettiset kysymykset, kulttuurin moninaisuus.

 

Sisältöalue 3: Hyvä elämä ja Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus

Luterilaisessa uskonnonopetuksessa: etiikan peruskäsitteiden tunteminen ja ymmärtäminen, kristinuskon ja muiden uskontojen etiikka, Raamatun ja etiikan suhde, YK:n Yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus ja ihmisoikeusetiikka, elämänkysymyksiin, suomalaiseen yhteiskuntaan, globaaliin vastuuseen sekä ympäristöön ja eläimiin liittyviä eettisiä kysymyksiä, eettiset kysymykset mediassa, omien valintojen eettiset ulottuvuudet

Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa: etiikan yleiset perusteet ja lähtökohdat, kristillisen etiikan ja muiden uskontojen eettisen ajattelun yleispiirteet, ortodoksisen etiikan perustana oleva ihmiskäsitys sekä kirkon opetus ja Raamatun kertomuksia, omaan elämään, yhteiskunnan jäsenyyteen, ympäristöön ja luontoon sekä globaaliin vastuuseen liittyviä kysymyksiä, eettiset kysymykset mediassa. oman eettisen toiminnan luonne ja vaikutukset, YK:n Yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus ja ihmisoikeusetiikka.

Islamin opetuksessa: islamilaisen etiikan rakenne, teot ja niiden seuraukset sekä islamilaisen lain tulkinnat yhteiskunnassa ja muslimiyhteisössä, islamilaisen lain suhde lainoppiin ja lakikoulukuntiin sekä perehdytään islamilaisiin käytöstapoihin, YK:n Ihmisoikeuksien julistus ja ihmisoikeusetiikka sekä erilaiset ajankohtaiset eettiset kysymykset, uskontodialogi yhteiskuntarauhan rakentamisessa, vastuu ympäristöstä sekä sen merkitystä ihmisille.

Elämänkatsomustiedon opetuksessa: ihmisarvo, ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus ihmisoikeusloukkaukset, ihmisen ja luonnon suhde ja sitä koskevat aatteet, kestävä tulevaisuus, ympäristöetiikka, eläinten oikeudet, vastuullinen toiminta kestävän tulevaisuuden hyväksi.

Kirjoittaja

Kirjoittajan viimeisimmät blogit

Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit