Koirat haukkuvat sellaisia ihmisiä, joita ne eivät tunne. Me ihmiset toimimme samoin. Koirat voidaan opettaa pois ennakkoluuloistaan ehdollistamalla. Ihmisiin käytetään terapiaa ja lääkkeitä, mutta meidän ennakkoluulojamme on paljon vaikeampi murtaa kuin koirien. Joku neropatti – taisi olla peräti Einstein? – sanoi omaan kokemukseensa viitaten, että on helpompi särkeä atomi kuin ihmisen ennakkoluulo.

Ennakkoluulot asuvat meissä ihmisissä sitkeästi, riippuvat meissä kiinni kuin nenä päässä. Erilaisuuden hyväksyminen kun on niin hirveänkauheankamalan vaikeaa. Helpompi olisi hyväksyä vastakkainasettelu ihmisten käyttäytymisen peruslähtökohdaksi. Ja sota ainoaksi käyttövoimaksi ihmisten välisissä suhteissa tyyliin Kaikkien sota kaikkia vastaan.

Pasifisti Hector päästää minut helpolla, kun hän sarkastiseen Sota on kaunis-biisiinsä on jo valmiiksi koonnut kattavan luettelon ihmisten perusjännitteistä:

”On sota välillä kissojen ja koirien / … heikkojen ja vahvojen / suurien ja pienien / ihmisten ja eläinten /maailman ja taivasten / teräksen ja peltojen / nälkäisen ja kylläisen /  herrojen ja narrien / likaisten ja puhtaiden / kilttien ja ilkeiden / mustien ja valkoisten / totuuden ja valheiden / tähtien ja merien / hurskaiden ja syntisten / vaimojen ja huorien / pappien ja kirkkojen / isien ja poikien / kehtojen ja hautojen / menevän ja tulevan / vasemman ja oikean / vihan sekä rakkauden / on sota välillä meidän”.

Kansojen väliset sodat – koskee varmasti myös sisällissotia! – oikeutetaan omassa porukassa kiihottamalla ennakkoluuloja toisia kansoja vastaan tai vaikkapa valkoisia / punaisia käsivarsinauhoja kohtaan.

Esimerkiksi politiikassa ja  seurakunnallisissa / kirkollisissa vaaleissa on helppo käyttää hyväksi ihmisissä asuvia ennakkoluuloja ja tehdä työtä joitakin  tiettyjä ehdokkaita vastaan vaikka kupletin juonen pitäisi olla se, että omaa ehdokasta saa kehua retostella, mutta kilpailijoita ei mollata. Ennakkoluulot ovat luottamuksen vastakohta.

Ennakkoluulollakin on perhe-elämää: Äitinä sillä on Tietämättömyys ja isänä Pelko. Tällä kombinaatiolla ei päädytä kuin yhteen ainoaan lopputulokseen: Koska ennakkoluulo pelkää muita  ihmisiä ja ihmisryhmiä, se varmuuden välttämiseksi maalaa nämä piruiksi pitkin seiniä. Ja perkelettä vastaanhan on toki taisteltava…

Ruotsissa, saksassa ja englannissa ennakkoluuloa vastaava sana suomennettuna tarkoittaa ennakkotuomiota: Toinen ihminen tai ihmisryhmä tuomitaan ennakolta, tutkimatta, ottamatta selvää asioista. Siis hutkitaan ennen tutkimista.

En millään enää jaksaisi tässä yhteydessä nimeltä mainita muuatta piispaa ja erästä häneen addiktoitunutta toimittajaa, mutta sen sanon, että kuukausitolkulla jauhettu asia on vielä tuomiotakin pahempi.

Miksi? Siksi, että tuomio voidaan kumota uudella päätöksellä tai armahduksella, mutta ennakkotuomiota, ennakkoluuloa ei kenties milloinkaan. Siihen ei näet pysty järki, ei asiallinen selitys. Maito on jo kaatunut. Rumat lööpit, pahat puheet sosiaalisessa mediassa ja ihmisten äänestäminen jaloillaan ovat pitäneet huolen siitä, että ennakkotuomio on juurtunut syvälle suuren yleisön tunnemaailmaan.

Vieläkö saadaan asia pahemmalle tolalle? Kyllä, sillä kaikkien itseään kristityksi kutsuvien on syytä nähdä, ymmärtää ja vielä muistaakin,  että ennakkoluulo eli ennakkotuomio on synti. Sillä katso: Jos sinä tuomitset toisia, niin Jumala tuomitsee sinut sillä samalla tuomiolla. Paavali kirjoittaa roomalaisille (2:1): ”Sen tähden et voi mitenkään puolustautua, ihmisparka, sinä joka tuomitset muita, kuka sitten oletkin. Tuomitessasi toisen julistat tuomion myös itsellesi, koska sinä, toisen tuomitsija, teet itse samoja tekoja”.

Kyseisessä tapauksessa piispa on pyytänyt mokiaan anteeksi, luvannut maksaa erotuksen kahdesta liian kalliista majoituksesta eikä ole syyllistynyt mihinkään anteeksiantamattomaan pahuuteen. Voisiko hän siis saada jo anteeksi?

Jos ja kun kyseinen vastenmielinen asia saadaan pois päiväjärjestyksestä, voinemme palata näitten viikkojen hengelliseen teemaan eli paastoon. Ryhtykäämme jälleen tekemään Jumalalle tiliä synneistä. Omista synneistämme, ei muiden.

Kuvateksti: Eri tavalla sokeita olemme me, kaikki tyynni.