Pappisasessorin parahdus: Milloin ihmisestä tuli ihminen?
Ihmislajin kehityshistoria on pitkä. Tämän hetken tietojen mukaan lajimme alkoi erikoistua noin 6–7 miljoonaa vuotta sitten simpanssista. Vielä 100 000 vuotta sitten maan päällä eli noin viisi eri ihmislajia. Kokonaisuudessaan kyse on ollut erittäin monimutkaisesta ja pitkäikäisestä prosessista ja onkin tarkkaan vaikea sanoa, missä vaiheessa ihmisestä tuli ihminen.
Asialla voi spekuloida monesta eri näkökulmasta. Oma teoriani on se, että ihminen muuttui eläimistä erottuvaksi lajiksi siinä vaiheessa, kun hän alkoi uskoa Jumalaan, jumaliin tai johonkin korkeampaan ja hyvin abstraktiin voimaan. Ehkäpä siinä vaiheessa ihmisestä tuli Jumalan kuva.
152 kommenttia
Pekka: ”Kaikkivaltiuden merkitys tulee siinä, että Hänelle on mahdollista se, mikä meille on mahdotonta.”
Juu, tämä on kyllä ihan selvää. Minullekin on mahdotonta luoda kivi jota en pysty nostamaan ja tästä seuraa sinun teoriasi mukaan mm. se, että jos Jumala olisi kaikkivoipa kaikkivaltias, niin hänen pitäisi pystyä luomaan sellainen kivi, jota ei pysty itse nostamaan. Jos hän siihen pystyy, hän ei voi nostaa sitä ja kääntäen. Molemmissa tapauksissa on olemassa teko, jota hän ei voi tehdä, joten hän ei ole kaikkivoipa – kuten en minäkään.
Entä pystyykö kaikkivoipa olento toimimaan siten, että se rajoittaa hänen kaikkivoipaisuuttaan. Pystyi olento siihen tai ei, kaikkivoipaisuus voidaan kyseenalaistaa molemmissa tapauksissa. Jumala on rajoittanut kaikkivoipaisuuttaan antaessaan ihmiselle ”vapaan tahdon”, joten jos ihmisellä on vapaa tahto, Jumala ei pysty ihmisen oman tahdon alaisiin asioihin puuttumaan. Joten hän ei ole kaikkivoipa kaikkivaltias.
Mitä mieltä muuten olet Pekka, pystyykö Jumala tukistamaan kaljua miestä? Minulle se on mahdotonta, mutta jos kaikkivaltiuden merkitys – kuten sanot – tulee siitä, että Hänelle on mahdollista se, mikä meille on mahdotonta, niin siinä tapauksessa Jumalan pitäisi pystyä tukistamaan kaljua miestä.
Pekka: ” On suuri ilo tietää, että rukoukset kuullaan ja niihin vastataan.”
Väitetään, että Jumala on kaikkialla maailmankaikkeudessa samanaikaisesti läsnä, hiuskarvakaan ei päästämme putoa niin, ettei hän sitä tietäisi, hän tietää kaikki tarpeemme ja tyydyttää ne ja pitää meistä muutoinkin kaikin puolin huolta – kuin taivaan linnuista ja kedon kukkasista.
Jos tuo pitää paikkansa ja Jumala on kaikkitietävä ja kaikkivoipa, niin silloinhan on ilman muuta myös selvää, että hän tietää etukäteen tarkalleen mitä rukoilija hänelle tulee sanomaan.
Miksi ihmeessä siis pitäisi rukoilla?
Rukouksesta on monia vääriä käsityksiä. Yksi niistä on se, että pitää siinä kertoa Jumalalle jotain mitä Hän ei tiedä ja jopa neuvoa, miten tulee asioita hoitaa. Ei kaikkien rukouksiakaan ole luvattu kuunnella ja niihin vastata. On paljon rukouksen nimissä kulkevaa puuhailua, mutta se ei useinkaan täytä rukouksen kuulemisen ehtoja.
Rukoilla pitää siksi että siihen on kehotettu. Jopa tekemään sitä lakkamatta. Sitä miksi meitä siihen on kehotettu, ei kukaan varmasti täysin käsitä. Rukousaiheet myös usein annetaan, niitä ei noin vain valita, kuin apteekin hyllyltä.
Kimmo Wallentin seuraavassa on lohduttava evankeliumin kohta:
30 Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan; ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa. 31 Sentähden minä sanon teille: jokainen synti ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen pilkkaamista ei anteeksi anneta. 32 Ja jos joku sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, niin hänelle annetaan anteeksi(Matt.12)
Siis vaikka kuinka epäilisi Jumalaa niin kun sitten itse joutuu niin suuren kiven alle ettei pysty sitä nostamaan niin voi huutaa Jumalalta apua ja Hän auttaa. Jumala antaa armon nöyrille.
Olisihan tosi hoopo jos meidän pitäisi auttaa Jumalaa, että hän kykenisi vastaamaan rukouksiin. Typerää olisi myös rukoilla, jos ei ole varma, että se myös kuullaan ja siihen vastataan. Jurri rukousvastausten ihmeellisyys tekee uskon elämästä mielekästä. Muutoinhan se olisi juuri niin typerää, kuin mitä Kimmo tämän kaiken kuvaa.
Todella typerää on noin ajatella Jumalasta. Olet Kimmo täysin oikeassa.
Miksi sinun aina pitää ajatella muiden tarkoittavan juuri sinua? Moni muukin ajattelee juuri noin. Et varmaankaan ole sitä itse keksinyt, että kaikkitietävää ja kaikkivaltiasta Jumalaa pitäisi holhota, jotta selviää tehtävistään. Jos olet kuunnellut rukouksia, niin todennäköisesti olet kuullut jotain tuon kaltaista. Se on typerää, jos mikä. Tuskin sinä.
Ennemmin semmoista voisi luonnehtia rukouksen esittämiseksi kuulijoille. Jumalaa itseään siinä tuskin on kovin paljon edes ajateltu. Saatikka ihan oikeasti puhuteltu Jumalaa henkilökohtaisesti.
Kun minä katselen Hublen kuvia avaruudesta, niin Jumalan habitus näyttäytyy käsittämättömänä. Sama tilanne tulee vastaan kun näen mikroskooppikuvia soluista. Hänen habituksensa tulee siinä kaikessa esiin. Kaikki on hienosti viritetty. Jumala joka tuon kaiken on luonut, ei tarvitse meidän neuvojamme mihinkään. Silti Hän välittää meistä. Joten Hän on antanut rukouksen meille, jonka kautta voimme olla yhteydessä Häneen.
Raapustus raapustaa, että kysymys kivestä on irrationalinen koskapa moista kiveä ei voi misäsänolosuhteissa ola olemasa eikäsellaisat v oida luoda. Eikä Jumala voi olla ristiriitainen ja jatkaa: ”Ei. Jos ihmiset haluavat ylipäänsä puhua Jumalasta ja hänen ominaisuuksistaan, kielen on oltava ihmiskielen sääntöjen mukaista. Jumalan ei tarvitse kyetä järjettömiin tekoihin, jotka on määritelty sisällöttömissä lauseissa sisäisesti ristiriitaisin käsittein.” Mahtavatko raapustajat olla hoksaneet että koko kristinuskon alkuasetelma on samoin järjetön ja sisältää ratkaisemattoman ristiriidan. Eli Jumala loi k a i k e n hyväksi ja kuitenkin tuosta hyvästä Saatana saattoi omaksua pahan, jota ei ennen sen omaksumista ollut olemassa…eli Saatana kykeni toisin sanoen ottamaan mustan paperin pöydältä jolla oli vain valkoisia papereita… literaaliteologien onni on siinä, että useimmat kolehtikerholaisensa ja raapustelijat tuskin edes ymmärtävät koko ongelmaa.
Kerholainen on havainnut sen, ettei hänelle ole tarpeen edes kaikkea kertoa. Monta palaa puuttuu palapelistä, mutta jos luottaa ketojaan, niin siitä ei tee ongelmaa itselleen.
Kirjoittaja
Jussi Koivisto
Luterilaisuutta, monipuolisuutta, sivistystä, hyvyyttä, tiedettä, kauneutta, taidetta ja urheilua arvostava kappalainen, pappisasessori, tiedemies (TT), fitnessvalmentaja ja -urheilija. Motto: "Kristus vie helvetin kautta taivaaseen." Instagram: @fitsisu
Pekka jos todella tapahtuisi uskosi mukaan kun rukoilet niin miksi et rukoile että Jumala vapauttaa sinut synnin orjuudesta eli perisynnistä? Eikö sitten olisi helppo rakastaa lähimmäisiä myös niitä kaikkein vaikeimpiakin ja omaa vaimoa kun tämä ei tee niinkuin itse haluaisi hänen tekevän?
Ilmoita asiaton kommentti