Edellisessä blogimerkinnässäni mainitsin muutaman näkökulman mielestäni virheelliseen Raamatun lukemiseen. On kuitenkin ehkä kaikkein tärkeintä muistaa se myönteinen puoli: Raamattua kannattaa ehdottomasti ylipäänsä lukea ja sen lukemisessa kehittyy jatkuvasti. Tärkein ohjeeni Raamatun lukemiseen on se, että lue sitä ylipäänsä. Seuraavassa muutama syy, miksi sitä kannattaa lukea, ennen kuin kerron, kuinka Sinäkin voit lukea sitä kuin pro tai no ainakin jotain sinne päin!
- Raamattu on länsimaisen kulttuurin ja oikeastaan koko ihmiskunnan perusteoskokoelma. Ilman perehtymistä Raamattuun jää ymmärrys nykyisestä länsimaisen kulttuurin maailmasta auttamatta vajaaksi. Taidetta tai vaikkapa elokuvia on monesti mahdoton ymmärtää syvemmällä tasolla ilman Raamatun tietämystä.
- Syvällisyydestään huolimatta Raamattu on niin selkeä teos, että sitä voi ja kannattaa jokaisen lukutaitoisen lukea. Vaikka Raamattu sisältää myös vaikeita kohtia, se on kokonaisuutena helppo hahmottaa kelle tahansa lukutaitoiselle. Varhaisen kirkon paavin Gregoriuksen sanoin: Raamattu on kuin joki, jossa voivat lampaat (=tavalliset maallikot) kahlata ja norsut (=teologit) uida. Toisin sanoen se tarjoaa huikeaa hengellistä ravintoa niin ohuilla tiedoilla lukijalle kuin myös loputtoman aarreaitan teologialle omistautuneelle tutkijalle.
Raamattu on myös monelle kulttuurille konkreettinen avain myös muuhun lukemiseen. Monet kirjakielet nimittäin maailmassa (myös Suomessa) ovat syntyneet ja kehittyneet juurikin Raamatun käännöstyön seurauksena.
- Raamattu tarjoaa huikeita näkökulmia ihmiskunnan historiaan. Raamattu on täysin poikkeuksellinen uskonnollinen teoskokoelma muun muassa siksi, että se muodostaa selvän historiaan vahvasti kytkeytyvän jatkumon. Toisin sanoen Raamatun edustama uskonnollisuus on useissa kohtaa historian tapahtumiin liittyvää uskonnollisuutta.
Vaikka Raamattua ei voikaan pitää tieteen oppikirjana, toimii se mm. muinaisena lähteenä myös tiedemiehille historiallisista tapahtumista. Esimerkiksi tieteellisen tutkimuksenkin mukaan Jeesus oli historiallinen henkilö ja Raamattuun kuuluvat evankeliumit tarjoavat tärkeimpiä historiallisia näkökulmia hänen elämäänsä.
- Raamattu on hengellinen kirja. Raamatun arvo on esimerkiksi kristitylle se, että se kertoo kiehtovalla tavalla Jumalasta ja Jumalan toiminnasta maailmassa. Kun ihminen aidosti haluaa löytää Jumalan, tuskin siihen on parempaa keinoa kuin Raamatun lukeminen.
Miten lukea Raamattua kuin pro?
- Tärkeintä on säännöllisyys ja sitä kautta ylipäänsä lukuTAVAN kehittäminen. Jo Aristoteles sen tiesi: tapamme muokkaavat ja määrittävät meitä ihmisinä. Esimerkiksi oman aamuni pyrin aina aloittamaan Raamatun lukemisella. Itselleni mielekkäin tapa on lukea Raamattua alusta loppuun systemaattisesti pienin askelin esimerkiksi yksi kappale tai luku kerrallaan. Näin Raamatun lukemisen tapa on osa elämääni ja identiteettiäni.
Esimerkiksi ensimmäisen kerran luin esimerkiksi Vanhan testamentin alusta loppuun armeijassa alokasaikana. Tuo kokemus on jäänyt kerrassaan upeana mieleen. Vanha testamentti koko rikkaudessaan käsittelee kiehtovalla tavalla käsittämättömän monia ihmiselämän näkökulmia aina yli-inhimillisestä onnistumisesta karmeisiin tragedioihin. Tuo kokemus tuntui siltä kuin olisin Jumalan seurassa kulkenut ison osan ihmiskunnan historiaa läpi sen kaikessa loistossaan ja monipuolisuudessaan.
- Moni asia Raamatussa saattaa tuntua vaikealta ja tuskaiselta, mutta älä sen takia ahdistu. Monet Raamatun tekstit nimittäin jäävät arvoituksiksi myös tutkijoille. Raamattu onkin ikään kuin teoskokoelma, joka tarjoaa pieniä ikkunoita antiikin maailmaan ja toisaalta myös Jumalaan. Sen sijaan se ei sisällä systemaattista esitystä antiikin maailmasta, kaikista maailman ilmiöistä tai edes Jumalasta. Raamattu onkin upeudestaan huolimatta myös rajallinen teoskokoelma – samalla tavoin kuin jopa me Jumalan kuviksi luodut olemme rajallisia.
- Raamattu on samaan aikaan inhimillinen ja pyhä teoskokoelma. Karkeasti jaoteltuna inhimillisenä teoskokoelmana Raamattua tutkitaan yliopistossa ja hengellisenä teoskokoelmana kirkossa. Näitä kahta ei kannata hirveästi sekoittaa, vaan antaa kummallekin oma tilansa. Toisaalta nämä kaksi asiaa eivät ole täysin erillisiä saarekkeita. Esimerkiksi tieteellisen raamatuntutkimuksen tulokset voivat auttaa suuntaamaan hengellistä lukutapaa. Toisaalta tieteen piirissä tutkitaan myös sellaisia ilmiöitä kuin, miten ihmiset esimerkiksi lukevat ja tulkitsevat Raamattua.
- Kaikenlainen opiskelu on hyödyksi. Uskallan väittää, että mitä enemmän ja mitä monipuolisemmin opiskelet ylipäänsä eri asioita, sitä paremmin ymmärrät Raamattua. Erityisesti asiantuntevasti ja puolueettomasti tehdyt Raamatun kommentaarit sekä muut asiantuntijoiden laatimat julkaisut avaavat usein huikeita näkökulmia Raamattuun, sen taustaan ja syntyhistoriaan. Samalla myös historian ja oikeastaan melkein minkä tahansa asian tuntemus auttaa ymmärtämään Raamattua syvällisesti. Hyvä Raamatun lukija toisin sanoen sivistää myös muuten itseään.
- Martti Lutherin mukaan hyväksi teologiksi ei tulla vain lukemalla, vaan myös elämällä ja kuolemalla. Tämä pätee myös Raamattuun. Jos haluat kaiken irti Raamatun lukemisesta, kannattaa myös tekstien valossa pohtia omaa elämää ja ”kuolemaa”, joka tässä yhteydessä tarkoittaa ennen kaikkea vastoinkäymisiä. Olen ainakin itse huomannut vuosien varrella, miten moniin oman elämän tilanteisiin ja vaiheisiin lopulta löytyy myös vertauskohta Raamatun tarinaan.
Ehkä onkin niin, että me emme vain lue Raamattua, vaan Raamattu lukee myös meitä ja muovaa elämäämme. Toisaalta tämä on loogista. Tarkoittaahan latinankielestä johdettu sana informaatio eli informo muodon antamista jollekin. Toisin sanoen tieto muovaa meitä – niin myös Raamatusta lähtevä tieto.
- Hengellisesti Raamattua kannattaa lukea pohdiskellen eli ”ruminoiden”. Latinankielinen sana ruminatio nimittäin tarkoittaa märehtimistä. Toisin sanoen hieman samaan tapaan kuin lehmä märehtii ruohoa, kannattaa Raamatun tekstejä ”pureskella” mielessään eli meditoida. Hyvä käytännön keino tähän on esimerkiksi pieni kävelylenkki Raamatun lukemisen jälkeen.
- Martti Lutherin mukaan Kristus kannattaa ymmärtää esimerkkinä ilon päivänä ja lohdutuksena surun päivänä. Tämä pätee myös Raamatun lukemiseen hengellisesti. Kun minulla menee elämässä hyvin, voin Raamatun avulla pohtia, miten voisin tehdä muiden elämästä paremman ja siten seurata Kristuksen esimerkkiä hyvissä töissä. Sen sijaan, kun olen itse heikoilla, kannattaa huomio kiinnittää Raamatun lohdullisiin lupauksiin ja teksteihin (esim. Psalmit, Jobin kirja, Saarnaaja ja Roomalaiskirjeen luvut 5 ja 8).
En varmastikaan tässä osannut ottaa kaikkia hyödyllisiä lukemisentapoja huomioon ja voit halutessasi kommenteissa mainita esimerkiksi jonkin tästä listasta puuttuvan asian.
Raamatun tutkiminen ja sanojen alkumerkityksiin ja syvyvyyksiin kannattaa myös sukeltaa, ne yleensä ovat enemmän vahvistukseski ja selvennykseksi kuin haitaksi.
Yksi esimerkki: Suomalaisessa Raamatussa puhutaan kostavasta Jumalasta joka rankaisee väärintekijöille. Alkukielen merkitykset taas antavat ymmärtää, että Jumala jättää puhdistamatta syyllisen. Eli ajatus on, että väärintekijät saavat mitä tilaavat.
Jos joku toimii Jumalaa vastaan, niin ihminen saa elää sen mukaan. Eli Jumala ei ole kostonhimoinen ja vaadi rangaistusta, vaan tahtoo, että kaikki kääntyisivät Hänen puoleensa ja antaisivat Hänelle kunnian.
Kostonhimoinen Jumala on siis väärä käännös.
On kyllä ihan jännä miten kaiken Ari kykenet käsittämään täysin väärin. Kirjoitin juuri, että joku pappi johti nuoria harhaan , kehottamalla heitä etsimään. Nyt kysyt minulta, kuinka voi etsiä sitä minkä on jo saanut. Tästähän on juuri kyse. synnit on jo sovitettu ristillä. Ei sitä tietoa tarvitse lähteä mistään muualta etsimään. Se on vain jatkuvasti uudelleen ja uudelleen omistettava uskolla.
Syntiä kun ei sydämestä puutu. Asuuhan siellä Pyhä Henki, joka jatkuvasti osoittaa todeksi sen, että olen syntinen, mutta samalla sen, että olen Jumalalle otollinen ainoastaan Kristuksen tähden. Siksi saan omistaa itselleni syntien anteeksiantamuksen ja Jumalallisen puhtauden ja pyhyyden.
”Hengellisesti Raamattua kannattaa lukea pohdiskellen eli ”ruminoiden”.
Ruminoiden, vai noiden Rumi ?
Rumi oli persialainen runoilija.
”Etsijäpolulla viisas miehet ja typerät ovat yksi.
Hänen rakkaudessaan veljet ja muukalaiset ovat yksi.
Jatka! Juo rakastettujen viini!
Siinä uskossa muslimit ja pakanat ovat yksi. ”
Koraanin mukaan profeetta Muhammad on armo, jonka Jumala on lähettänyt Alaminille (kaikille maailmoille), mukaan lukien koko ihmiskunta. Tältä osin Rumi toteaa:
”Muhammadin valo ei hylkää zooroastrialaista tai juutalaista maailmassa. Voi hänen onnensa varjo loistaa kaikille! Hän vie kaikki harhaan johdetut tielle autiomaasta.”
Rumi kuitenkin vakuuttaa islamin ylivallan ilmoittamalla:
”Muhammadin valosta on tullut tuhat haaraa (tietämystä), tuhat, niin että sekä tämä maailma että seuraava ovat tarttuneet päästä päähän. Jos Muhammad repii verhon auki yhdestä sellaisesta haarasta, tuhannet munkit ja papit repivät väärän uskomuksen merkkijonot vyötäröstään ”.
”Jalal ad-Din Muhammad Rumi ( Persian : جلالالدین محمد رومی ), joka tunnetaan myös nimellä Jalal ad-Din Muhammad Balkhī ( جلالالدین محمد بلخى ), Mevlana / Mawlana ( مولانا , ”meidän isäntä”), Mevlevi / Mawlawī ( مولوی , ”minun mestari ”), ja yleisemmin yksinkertaisesti nimellä Rumi (30. syyskuuta 1207 – 17. joulukuuta 1273), oli 13-luvun persialainen [9] [1] [10] runoilija , faqih , islamin tutkija , teologi ja sufi mystikko, kotoisin Suur-Khorasanista. ”
https://en.wikipedia.org/wiki/Rumi
Ratkaisevaa siinä miten luen Raamattua on se miksi luen Raamattua.
Minulle Raamattu on kuin turvakaupunki johon tappoon syyllistynyt saattoi paeta turvaan. Se on myös paikka , jonka avulla osaan tehdä parannusta synneistäni. Niitähän muuten en kykene tunnistamaan, jollei Pyhä Henki niitä sanan kautta minulle osoita. Ennen kaikkea Raamatun lukeminen on minulle paikka josta etsin turvaa, sillä hyvin tiedän miten omahyväinen, laiska ja petollinen oma sisin voi olla.
Silloin kun tulisi etsiä Jumalan valtakunnan asiaa. Raamatun lukeminen on minulle rauhallinen ja tuulilta suojattu satama, johon pääsen myrskyltä suojaan.
KIitos kommenteista ja pohdinnoista. Kaikkiin kommentteihin ei varmaankaan edes toivottu reagointiani, joten vastaan muutamaan teemaan näin yhteisesti. Mitä tulee Jeesuksen historiallisuuteen, se on yleisesti tunnistettu fakta. Jopa kaikkein skeptisin tutkijaseminaari piti Jeesusta historiallisena henkilönä. Jeesuksen historiallisuudesta on maailman täynnä erilaisia tutkimuksia. Niitä pääsee katsomaan vaikkapa Helsingin yliopiston tietokannasta: esim. hakusanalla historical Jesus,
https://helka.finna.fi/Search/Results?lookfor=historical+jesus&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Mitä tulee kristilliseen Raamatun tulkintaan, on hyvä muistaa, että uskontohistoriallisesti tarkasteltuna on useita juutalaisuuden suuntauksia: rabbiininen, samarialainen, etiopialainen, kristillinen jne. Kaikki nämä ammentavat Aabrahamin perinnöstä. Sen vuoksi sanonkin usein, että oikeastaan kristillisyys on yksi juutalaisuuden muodoista.
”Sen vuoksi sanonkin usein, että oikeastaan kristillisyys on yksi juutalaisuuden muodoista.”
Paavali kamppaili erityisesti tämän tulkinnan edustajia vastaan. No, tähän ei ole tultu, vaan ajauduttu apostolien poistumisesta lähtien, kun mikään ei enää estänyt pyhän taikinan hapantumista.
Koska olin varma, ettei pappisasessori vastaa kysymyksiini tietyistä loogisista syistä johtuen, listasin kysymykset omaan blogiini. Kukaan luterilainen teologi ei ole suostunut vastaamaan. Mutta eivät vastaa myöskään helluntailaiset, mikä todistaa heidät katolisen uskonopin jatkumoksi.
https://www.kotimaa.fi/blogit/kirkkoviisaat-leijonia-vai-hiiria/
Toivottavasti saamme lukea lisää pappisasessorin parahduksista?
Jeesus sanomallaan oli ja on realistinen.
Raamatun lukeminen ja ymmärtäminen vaatii realististista elämänkatsomusta. Sen kirjoittajat, kokoajat, rakensivat sen omien tarkoitusperien mukaisesti. Esim. Määrättiin hävitettävaksi kaikki muut Jeesuksesta olevat tekstit, joita oli ainakin 20 evankeliumin verran. Tämä määräys antaa itsekullekin ajattelukyvyn omaavalle hyvän perusteen Raamatun realistisuudelle.
Tiede ja tutkimus. Markuksen kirjoittaman evankeliumin viimeinen kappale ylösnousemuksesta,. Samoin Johanneksen evankeliumi. Jne. Riittänee tähän yhteyteen.
¨Raamatun lukeminen ja ymmärtäminen vaatii realististista elämänkatsomusta.”
Raamatun ymmärtäminen vaatii laaja yleissivistystä ja etenkin hedelmällisen puolikuun muinaiskulttuurien erittäin hyvää tuntemusta ja ennenkaikkea heprealaisen kirjoitamistradition metodien-erityisesti rabbiinien ja esoterikkojen käytämien – tuntemusta. Suomessa hyvää pätevyyttä tähän on ollut eräillä Donnerska Instituten tutkijaproffilla.
Raamattu tulee syvimmältään ymmärretyksi vain uskon ja ristin kautta, joka annetaan ylhäältä armosta. Tämä ei tietenkään sulje pois ns. yleissivistystä, jota jokainen voi hankkia niin pajon kuin haluaa. Mutta ilman uskoa Jumalan sanaan se on tämän maailman viisautta, jota Paavalin mukaan ”kreikkalaiset” etsivät. Jumala kuitenkin valitsi sen, mikä on hulluutta maailmalle saattaakseen viisaat häpeään, ja mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään väkevät.
Ilmeisesti ei sitten kenelläkään ole vielä 2000 vuoteen ollut tarpeksi syvää uskoa,kun niin monen monet Raamatun tuhansista ns. kerralausutuista käsitteistä ovat yhä ymmärrystä ja siten varmasti oikeaa käännöstä vailla.
”Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä.” (Hebr11:3) Tiede selittää tämän omalla tavallaan. Tuskin kuitenkaan uskomalla. Uskolle ei ole asetettu sentään mitään ”syvyysmittaria.” Eikä ristille, josta Paavali sai maistaa oman osansa.
”Uskolle ei ole asetettu sentään mitään “syvyysmittaria.” Eikä ristille, josta Paavali sai maistaa oman osansa.”
Ja millä tavalla yo. päivää-kirvesvartta virke avaa ne tuhannet raamatunpaikat joille kukaan ei tiedä varmaa tulkintaa?
Olettaisin, että Jussi Koivisto osaa antaa sekä uskolle, että ristille oman analyyttisen tulkintansa noista raamatunpaikoista, joissa esim. Paavali kirjoittaa uskosta ja rististä.
En kaivannut selitystä uskosta ja rististä objekteina vaan miten usko ja risti selittävät subjekteinan ne tuhannet raamatunpaikat, joiden varmaa käännöstä ja tulkintaa eivät tiedä edes heprealaiset kielitieteilijät?
”Miten usko ja risti selittävät ne tuhannet raamatunpaikat.” Vastaan oman ajatukseni. Usko ’kirkastaa’ Raamatun lukijalle milloin minkäkin kohdan ylhäältä tulevana viestinä, joka rohkaisee ja lohduttaa häntä juuri kulloisessakin elämäntilanteessa. Joku sana saattaa jäädä jopa elämänikäiseksi tunnuslauseeksi. Tällaista subjektiivista oivallusta ei kuitenkaan tule sekoittaa oikeaan raamatunkäännökseen.