Paavi, Luther ja teologinen paskan jauhanta!

luther-teesit

 

(HUOMIO: Tämä teksti ei sovi helposti mielensä pahoittaville  tosikoille eikä heikkohermoisille kaunosieluille!)

Paavi Franciscus antoi kuluvan viikon keskiviikkona (7.12.16) belgialaislehdelle räväkän haastattelun, jossa hän piti keltaisen lehdistön  harrastamaa skandaaleilla mässäämistä syntinä. Jatkuva skandaaleilla elostelu on samaa kuin jos  koko ajan heiteltäisiin paskaa lukijoitten naamalle. Sitä paskaa on jatkuvasti niin paljon, että väkisinkin lukijoista tulee ulosteitten syöjiä.   Skandaaleihin keskittyvät ja poliitikkoja valeuutisia levittämällä mustamaalaavat viestintävälineet ovat paavin näkemyksen mukaan vaarassa muuttua kuin ihmisiksi, jotka ovat sairaalloisen kiinnostuneita ulosteista. Vastenmielisellä ilmiöllä on sievistelevä nimi: koprofilia.  Koprofiilit saavat seksuaalista nautintoa ulosteilla leikkimisestä

Luther ei aikanaan tainnut tietää koprofiliasta  tai koprofagiasta (ulosteitten syönti) termeinä tuon taivaallista ja skandaalilehdistöstä vielä vähemmän, sillä kirjapainotaito oli vielä tuolloin aivan tuore tapaus ja tiedonvälitys hoidettiin naulaamalla tiedotuksia tuonaikaisille ilmoitustauluille eli kirkkojen oviin. Sähköpostia ei ollut, mutta sähkötön postilaitos sentään taisi viedä kirjeitä perille varmemmin kuin tämä Suomen nykyinen postinhukkauslaitos. Kyllä Lutherin aikaisessa Saksassa varsin hyvin tiedettiin, kuka julkesi kutsua silloista kirkon päämiestä paskapaaviksi.

En ole seurannut, onko kansainvälinen media jo alkanut kutsua Franciscusta Lutherin tavoin paskapaaviksi vai onko media vain ollut hiljaa ja pyrkinyt ottamaan opiksi ojennuksesta. Harkittu juttu tuo paavin karhea / karkea kielenkäyttö tiedotusvälineisiin päin varmasti on. Sen sijaan Lutherin paskapuheita meikäläisen on ollut ikään kuin vaikeampi niellä, kun en näihin asti ole oikein sisäistänyt niitten pääviestiä.

Ovatko Lutherin paskapuheet jonkinlaista kakkahuumoria? Jos  malttaa olla mielikuvatasolla loukkaantumatta ulosteviestien vastenmielisyydestä, voi sieltä kaiken sonnan alta paljastua sentään jonkinlainen kupletin juoni. Yliopistoteologit Matti Myllykoski ja Risto Saarinen ovat tässä toimineet minulle hyvinä oppaina. (Tiedekuntalehti Kyyhkysen artikkeli vuodelta 1983 ohessa.)

Anaalisissa puheissaan Luther lähtee ajatuksesta, että omassa varassaan ihminen on pelkkää paskaa ja jätettä, siis paskaläjä / syntinen jätesäkki.

Vuonna 1542 Luther jutteli teologian opiskelijoille ja muille ruokapöytänsä ääressä istuneille omasta lähestyvästä kuolemastaan näin: ”Olen saanut maailmasta kyllikseni ja sekin on saanut minusta kyllikseen, ja olen tähän tyytyväinen. Maailman mielestä olisi hyvä päästä minusta eroon, ja sen se myös tulee havaitsemaan. Onhan niin, kuten usein olen sanonut: minä olen kypsä ja paska ja maailma on suuri peräaukko; siksi erkanemme toisistamme pian. – Kiitän sinua, rakas Jumala, että annat minun olla sinun pienessä joukossasi, joka kärsii vainoa sinun sanasi tähden”. (Pöytäpuhe n:o 5537)

Luther ei ajattele kuolemaa teoreettiseksi kysymykseksi, vaan katsoo omaa kuolemaansa rehellisesti ja huumorintajuisesti silmästä silmään. Yllä mainittu pöytäpuhe (pidetty neljä vuotta ennen Noutajan tuloa) paljastaa Lutherin selkeän tietoisuuden omasta rajallisuudestaan ja lohdullisesta kuulumisesta Jumalan maailmaan. Tässä käy ilmi Lutherin anaalisuuden eksistentiaalinen yhteys hänen ristinteologiaansa: Ihminen voi kohdata Jumalan vain tunnustaessaan oman alhaisuutensa, kuolevaisuutensa ja raadollisuutensa.

Anaalisuus ei siis Myllykosken ja Saarisen mukaan ole irrallinen, kammoksuttava tai läpeensä koominen ilmiö, vaan seikka, joka omalla tavallaan kuvastaa koko olemassaoloamme eli eksistenssiämme. Sen kautta ihminen jo lapsena oppii tuntemaan riemua suorituskyvystään ja liikeratojen hallinnasta. ”Anaalisuudessa korostuu itseluottamus ja varmuus sekä toisaalta ylpeys ja omahyväisyys, joiden varassa ihminen yrittää vanhurskauttaa itse itseään Jumalan ja ihmisten edessä. Mutta asialla on toinenkin puoli. Ihminen on täysin riippuvainen siitä, mitä Jumala hänelle elämässä antaa. Kaikesta tästä ihminen ei konkreettisesti ottaen tuota muuta kuin ulosteita. Olemme kerjäläisiä, kuten Luther terävästi sanoo.”

Karkeilla paskapuheillaan Luther jo omana aikanaan pudotti sädekehän päänsä päältä. Jostakin syystä jälkipolvet ovat kuitenkin yrittäneet sitä Martti-tohtorin päähän installoida  siivoamalla  teksteistä pahimpia alatyylisyyksiä. Puhutaan  kauniisti vaikkapa Lutherin  ns. Tornikokemuksesta, jolloin hänelle kirkastui reformaation keskeinen idis: Yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden. Well, me nyt vain  satumme tietämään, että Lutherilla oli heikko vatsa. Niinpä hän joutui tuon tuostakin istuksimaan vessassa. Sinänsä vessa – ainakin nykyaikaisessa muodossaan – on varsin hyvä ja rauhallinen paikka funtsimista varten.

Jos sinä, lukija, olisit joutunut Lutherin tavoin Wormsin valtiopäivillä yksin puolustamaan hengellisiä löytöjäsi suuren ja mahtavan katolisen kirkon ja maallisen vallan edessä, niin olisitko ihan totta ajatellut, että ”Tässä seison enkä muuta voi”? Vai olisitko tohtinut olla rehellisempi ja sanoa, niin kuin asiat ovat: ”Ihan siinä jännityksessä meinasivat kurat lörähtää pöksyihin!”

Jos joku kehtaa kommentoida tätä bloginaani, niin olisin otettu esim. tällaisesta palautteesta: ”Oli ihan paska bloggaus!” ”Lähetän bloggaajalle Tena-vaippoja!” ”Nyt kyllä bloggaaja iski kätensä siihen itseensä!” ”Kirjoittaja saa haasteen Forssan valtiopäiville!"

 

  • Myllykoski ja Saarinen:

http://kyyhkynen.tyt.fi/lutherin-anaalisen-ajattelun-teologinen-merkitys-kyyhkynen-31983/

  • Uutinen paavin koprofilisesta haastattelusta:

http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000004997671.html

 

 

 

22 kommenttia

  • Jouni Parviainen sanoo:

    Arvoisa Ruttopuiston rovasti! Hyvässä olet seurassa, sillä luonnollisilla tarpeilla käymisellä on ollut myös raamatullista käyttöä: ”Tien varressa oli lammastarhoja ja luola, ja tultuaan niiden kohdalle Saul meni luolaan tarpeilleen. Mutta Daavid ja hänen miehensä istuivat luolan perällä. Miehet sanoivat Daavidille: ”Nyt on tullut se päivä, josta Herra on sanonut sinulle: ’Minä jätän vihollisesi sinun käsiisi, niin että voit tehdä hänelle mitä tahdot.'” Silloin Daavid meni ja leikkasi salaa palasen Saulin viitan liepeestä. (1. Sam. 24:4-5)

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Yhtä arvoisa Harmaa rovasti Jouni: Joo, on se jännä, millä tavalla maallinen ja hengellinen tässä maailmassa nivoutuvat toisiinsa.

      Lempiesimerkkini tästä on se, miten v. 1999 Helsingin Tuomiokirkossa miesten vessa muutettiin sielunhoitohuoneeksi. Tuota huonetta käytetään myös morsiuuskammiona ja lastenhoitohuoneena.

      Lyhyesti: Me onnistuimme muuntamaan maallisen hädän hengelliseksi, maalliset tarpeet jalommiksi tarpeiksi. Voi meitä!

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Lea Maria Haapalainen sanoo:

    Aihe on aina osuva ja ajankohtainen.. vatsasta juontaa koko kropan hyvinvointi.

    Lutherhan aikoinaan nimitti lempeästi mm. Tuomas Akvinolaista kakkapökäleeksi, Tuomaan vahva ja selkeä usko oman kriisin keskellä taisi suututtaa. Nykyään ei vastaava sanailu hengellisissä piireissä ole aivan niin suoraa, kaikessa Lutheria ei siis noteerata uskon esikuvana..

    Miehellä oli myös monia muita terveysvaivoja, kuten munuais-ja eturauhasongelmia – ilmeisesti runsaan oluen juonnin seurauksena.. Sitäkään ei enää suositella niin antaumuksella reseptiksi teologian tekemiseen, vaikka Luther, Melanchton et al pitkälti kirjoittivat koko tuotantonsa oluen inspiroimana.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ja masennus vainosi uskonpuhdistajaa myös. Kun Luther oli allapäin, hän saattoi sanoa lähimmälle työtoverilleen Melanchthonille: ”Tule, Philipp, ruvetaan veisaamaan ylistysvirsiä!” Eikä miesten tarvinnut montakaan virttä laulaa, kun Martti-tohtorin mieliala koheni.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Elias Tanni sanoo:

    Tämän luettuani olen entistäkin enemmän luterilainen. Ja oluen ystävä. Joka tapauksessa se kusettaja vähemmän kuin maan hallitus…

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Elias Tanni :”Joka tapauksessa se kusettaja vähemmän kuin maan hallitus…”

      Samaan syssyyn saisit vetää kusettamisesta tilille kaikki päättäjät, jotka ovat hyväksyneet mm. sen, että kauppojen myyntilaskuista on tullut ”investointikohteita”, jotka myyntilaskut ostanut ”investoija” laskuttaa koron ja ”käsittelymaksun” sisältävänä osamaksuna, jolloin velan ottajan maksama todellinen vuosikorko voi olla jopa yli 25%.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Aarnio sanoo:

    Hieno kirjoitus Ruttopuiston rovastilta. Kiitos. Paljon, paljon ajatuksia herättävä kirjoitus. Muutama ajatus vain kaikkien aatoksien keskeltä.

    Paavihan on oikealla asialla, mitä keltaiseen lehdistööntulee ja miksei vähän muuhunkin mediaan.

    Mutta Lutheriin. Kyllä hän mielestäni on todella ihan sellainen oikea kristitty kaikkine vikoineenkin, joihin tälläkin palstalla niin mielellään omahyväisesti tartutaan. Puhumattakaan siitä, että hänhän oli todella lahjakas ihminen.

    ”Karkeilla paskapuheillaan Luther jo omana aikanaan pudotti sädekehän päänsä päältä. Jostakin syystä jälkipolvet ovat kuitenkin yrittäneet sitä Martti-tohtorin päähän installoida siivoamalla teksteistä pahimpia alatyylisyyksiä.” Tässä se jippo, josta meillä kaikilla olisi oppimista kirkkoamme myöten, kun niin mielellään ollaan suorastaan sievisteleviä hupsuja, mitä niihin omiin synteihin tulee.

    ”Ihminen voi kohdata Jumalan vain tunnustaessaan oman alhaisuutensa, kuolevaisuutensa ja raadollisuutensa.” Siinä sitä on vaikeaa oppimista.

    ”Onhan niin, kuten usein olen sanonut: minä olen kypsä ja paska ja maailma on suuri peräaukko; siksi erkanemme toisistamme pian. – Kiitän sinua, rakas Jumala, että annat minun olla sinun pienessä joukossasi, joka kärsii vainoa sinun sanasi tähden”. (Pöytäpuhe n:o 5537)”

    Tämähän on aivan mahtavaa. Kuka moni meistä tällaista voi itsestään todella sanoa tai olisi kokenut hänen taisteluaan tai kokemaansa hengenvaarallista vainoa?

    Ja sitten se aivan henkeäsalpaava ydin ” … hänelle kirkastui reformaation keskeinen idis: Yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden.”!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja: Totta kai paavi on tässä niin kuin monessa muussakin asiassa oikealla asialla. Tää nykyinen on paaveista parhaimpia! Me like!

    Yllättävää tässä ja nytt olikin hänen karkea puhetapansa. Josko Ruotsissa reformaatiota juhlimassa käynyt Franciscus vaikka olisi saanut Lutherilta retorisia vaikutteita…?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tarja Aarnio sanoo:

      Niinpä, mitä paaviin tulee. Taitaa olla kuitenkin kesympää :).

      Sinänsä tuo Lutherin aika ajoin varsin karkea puhetapa ällistyttää. Mutta toisaalta kuulin radiosta ohjelman Mozartista. Siinä sivuttiin myös hänen suhdettaan isäänsä ja heidän kirjeenvaihtoaan. Sen kielenkäytöstä mainittiin, että myös se oli meikäläisittäin jokseenkin ronskia ja häkellyttävää molempien kirjeissä. Aika mielenkiintoista. Oltiikon männäaikoina sitten vain suoraviivaisempia, en tiedä. 🙂

      Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    Kyllä anaali on vielä tänä päivänäkin perin tärkeä asia.

    https://www.youtube.com/watch?v=T0vM4TfVn2M

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Raikasta Luther historiaa pitkästä aikaa, kiitos siitä.

    Jokainen joka kärsii vatsan ongelmista, on lähellä Jumalaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Reijo Mänttäri sanoo:

    Varoitat, ettei tämä blogisi sovi kaikille, eli herkemmille. Minun mielestäni tämä ei sovi niille, joille ulostejutut eivät tuota mielihyvää. Olen usein pannut merkille, että kun ulosteista mainitaan jossain seurassa, jopa ruokaillessa, niin osan silmiin syttyy “valo” vai olisiko parempi sanoa, kiilto.

    Luther on omalta osaltaan kantanut kortensa kekoon ylimuistoiseen koprofiliarenkaaseen. Nyt paavi tekee samaa, eli lähestyy luterilaisuutta sen omimmalla omalla, jos Lutheria pidetään luterilaisuuden perusteiden laskijana.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Otsikko oli jo niin luotaantyöntävä, että nyt vasta uskalsin lukea ja nautin jokaisesta sanasta. Tosi kuvaavaa kieltä on Paavi käyttänyt. Tuskin voi löytyä parempia kielikuvia. Mistäpä Marttikaan olisi paremmat sanat löytänyt.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka: Jep, olihan tää vähän epätavallinen bloginointilähestymistapa. En vissiinkään jatka samoilla linjoilla, ainakaan ihan heti. 😉

      Monikin yrittää selittää, ettei tunne itseään mitenkään syntiseksi, mutta tuosta paskasta eivät niin vain eroon pääsekään, vai mitä?

      PS: Eikö muuten ole aika vekkulia, että meillä puhutaan paskantärkeistä ihmisistä tai siitä, että jostakin asiasta ei välitetä paskankaan vertaa? Joku voi olla paskapää, toinen taas paskahousu. Joillakin taas tuntuu olevan rahaa kuin roskaa, roska on kuin paskaa, paska taas ei lopu koskaan…

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Ruttopuiston rovasti Hannu Kiuru

    Nimeni on Hannu Kiuru, arvoni Ruttopuiston rovasti emeritus (66 v., 113 cm, 179 kg). Kirjoitan painavaa tekstiä elämän ja kuoleman asioista pääkaupunkiseudun näkökulmasta käyttäen tajunnanvirtatekniikkaa. Blogiarkistossa meikäläinen heiluu Liberona kirkon liukkaalla kentällä: http://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121