Äänestäminen vaatii riittävästi rahaa
Lukijani.
Seuraavat kuntavaalit ovat Mikael Agricolan päivänä 9.4.2017. Kaikkein köyhimmät tuskin saavat niissä äänestää, sillä heillä ei välttämättä ole varaa hankkia passia, henkilökorttia tai muuta tunnistautumisvälinettä.
Demokratiamme on siis rajallista.
Suomessa on luovuttamaton periaate, jonka mukaan äänestäminen tapahtuu henkilökohtaisesti ja vaaliviranomaisten edessä. Mutta periaatteesta seuraa, että vaaliviranomaisten on tiedettävä, että Sinä olet se, kuka sanot olevasi. Sinun on siis kyettävä selvittämään henkilöllisyytesi äänestyspaikalla. Vaalit.fi-sivusto ohjeistaa tiukasti: "Siksi hänen [äänestäjän] tulee ehdottomasti ottaa mukaansa kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi sirullinen henkilökortti, ajokortti tai passi."
Mutta henkilöllisyystodistuksia ei saa veloituksetta eivätkä ne ole rajattomasti voimassa! Ajokortiton joutuu lunastamaan uuden todistuksen joka viides vuosi. Siten presidenttiä ei voi äänestää samoilla papereilla edes kaksissa peräkkäisissä vaaleissa.
Passi tai henkilökortti on hyödyllinen hankinta niille, joilla on varaa piipahdella ulkomailla ostoksilla tai käydä pankissa sijoitusneuvotteluja tai jotka näyttävät sitä kioskin kassalla. Mutta miten hankintaa perustelevat itselleen ne noin 400.000 suomalaista, jotka tarvitsevat toimeentulotukea elääkseen? Moni kunta on nimittäin sitä mieltä, että passi tai henkilökortti pitää kyetä rahoittamaan perustoimeentuloon myönnetyllä tuella.
Halvin henkilöllisyystodistus maksaa nykyisin 33 euroa. Sillä saa väliaikaisen henkilökortin enintään neljäksi kuukaudeksi. Sen lisäksi täytyy tietenkin maksaa passikuvaohjeen mukaisen valokuvan hankkiminen. Jos kuvalle tulee hintaa yli 10 euroa, lienee halvempaa pyytää poliisipartio äänestyspaikalle suorittamaan virallinen tunnistaminen. Siitä veloitetaan 43 euroa.
Äänioikeus viisissä seuraavissa säännönmukaisissa vaaleissa järjestyy halvimmillaan viiden vuoden passilla. Se maksaa 48 euroa. Valokuvineen äänioikeus on siis noin neljän toimeentulopäivän arvoinen.
Mitä sanookaan Agricolan vuoden 1548 käännös? "Ja sille Kieuhelle sanoisitta / seiso Sine sielle / taicka jstu tesse minun Jalghoisani. Ja eipe te site Oikein aiattele." (Jaak. 2:3-4 UT 1548)
Sinun
Harmaa rovasti
10 kommenttia
Jouni- tämä koskee myös paikallispankkeja. ”Pankin, vakuutusyhtiön, sijoituspalvelua tarjoavan yrityksen, rahastoyhtiön ja maksulaitoksen on varmistuttava asiakkaan oikeasta henkilöllisyydestä. Sen on myös tunnettava asiakkaansa toimintaa ja taustoja niin laajasti kuin asiakassuhde edellyttää. Asiakkaan tunteminen edellyttää myös, että palveluntarjoaja tietää, kenen toimeksiannosta ja kenen varoilla liiketoimia tehdään.
Asiakkaan tuntemiseen velvoittavat muun muassa luottolaitostoiminnasta annettu laki, vakuutusyhtiölaki, laki sijoituspalveluyrityksistä, sijoitusrahastolaki, maksulaitoslaki, arvo-osuusjärjestelmästä annettu laki ja laki vaihtoehtorahastojen hoitajista.
Usein päivittäisessä asioinnissa ei hlötodistuksia tarvita paikallispankissa, jos asiakas tunnetaan, mutta paikallispankin on aina jossakin muutostilanteissa (esim. tiliä avattaessa, käyttöehtoja muutettaessa yms.) velvollisuus katsoa hlöllisyystodistus niiltäkin asiakkailta, jotka he tuntevat, Näiden ohjeiden noudattamista myös valvotaan.
Poliisin vuosikertomussivulta (https://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/vuosikertomus) löytyi kaivattu tieto lupapäätöksistä. Vuosina 2011-2015 on myönnetty noin 3,3 miljoonaa passia ja runsaat 600.000 henkilökorttia. Tilastokeskuksen sivulta taas selvisi, että alle 18-vuotiaita on maassamme noin 1,1 miljoonaa.
Osa passeista ja henkilökorteista on varmasti myönnetty lapsille ja osa on ollut väliaikaisia ja osalla on luultavasti sekä passi että henkilökortti. Joka tapauksessa näiden tilastojen perusteella näyttää siltä, että Suomessa on vähintään 500.000 henkilöä, joilla ei ole voimassa olevaa virallista henkilöllisyystodistusta.
Ajokortillisten osuus tuosta joukosta ei kylläkään ole pääteltävissä. Se siis pienentää lukumäärää.
Kirjoittaja
Jouni Parviainen
Olen palvellut pääosan työurastani sotilaiden pappina. Eläkkeelle jäätyäni katselen blogissani maailmaa lyhyinä silmäyksinä (mottona "bona, bene, breviter", noin 2000 merkkiä). Teen sen milloin asiantuntemukseni pohjalta milloin pelkällä tunteella. Käytän jäsentelyn punaisena lankana teemaa Kirjeitä Harmaan rovastin hyllystä.
No enpä tuota ole tullut ajatelleeksikaan. Kiitos blogista. Kyllähän vaikuttaa aika oudolta ja epäoikeudenmukaiselta. Jään ihmettelemään, miten tilanteen voisi korjata :(.
Eihän meidän äänestysprosentit missään vaaleissa mitään huippua ole olleet, joten jokaisen äänihän olisi todella tärkeä. Ja ennen kaikkea jokaisella täysi-ikäisellä Suomen kansalaisella on oikeus äänestää vaaleissa, mutta sen puuttuminen rahan vuoksi kuulostaa todella pahalta. Eipä ole aikaisemmin koskaan tämä aihe vaikkapa mediassa sattunut kohdalleni. Onkohan tästä edes laajemmin keskusteltu?
Ilmoita asiaton kommentti