Tuo otsikon teksti pisti silmään Tiedelehden sivuilta. Jutussa, tukijat kertoivat tuloksistaan aivoissa tapahtuvista muutoksista, jotka rakastuminen saa aikaan.
Tutkijat näkevät onnellisuuden aivojen muutoksissa, Silti väitetään pelkäksi prinsessasaduksi avioliiton onnellisuutta. Johtuisikohan tuo epätieteellinen näkemys, monien omista vastakkaisesta kokemuksesta.
Hyvistä yrityksistä huolimatta ei toivottuja tuloksia ole syntynyt. Aletaan kantaa kaunaa ja etsitään suhteesta pakoteitä. Kuka uppoaa mihinkin korvaavaan toimintaan. Mahdollisuuksia on lukemattomia. Kaivataan yli kaiken sitä läheistä suhdetta . Samaan aikaan vetäydytään loitommaksi, sekä henkisesti, että fyysisesti. Ajaudutaan liian kauaksi onnesta, johon ei enää jakseta edes uskoa.
Luulisi monia kiinnostavan aivan erityisesti se, miten toimivan ja onnellisen liiton voi luoda.
Yllättävä on havaita miten vähän yhteiskunnassamme on tuohon kiinnostusta. Monet kääntävät asialle selkänsä heti, kun kuulevat kristilliseen arvomaailmaan perustuvasta avioparitoiminnasta.
Aivan kuin, mihin tahansa arvomaailmaan voisi onnensa yhtä hyvin perustaa. Onhan se tietysti mahdollista sekin. Ei kuitenkaan vastoin avioliiton ja onnen, omia lainalaisuuksia.
Miksiköhän onnellisuus avioliitossa tahdotaan nähdä,se vain joillekin harvoille kuuluvaksi? Eikä siihen itse lähdetä määrätietoisesti pyrkimään. Silti se olisi hyvin monen parin saavutettavissa.
Yhteiskuntamme muuntuisi aivan toiseksi, jos parit löytäisivät onnensa. Se säteilisi kaikille elämän alueille. Yllättävintä tässä toiminnassa on se tiukka vastustus, mitä aina joutuu kohtamaan, kun tätä asiaa pitää esillä.
Jotenkin tuntuu vaikealta tuntea uskovien yhteyttä esimerkiksi piispojen Askola ja Mäkelä kanssa tai muiden peukutuspappien. He ovat omalla toiminnallaan hajottamassa kirkkoa, tuomalla sinne raamatunvastaisia oppejaan ja sitten pitäisi vielä heitä kunnioittaa ja vähän kumartaakin. Siihen vaan ihminen ei millään meinaa kyetä. Ja tarvitseeko?
Eipä kestänyt kauaa, kun piispoja alettiin mätkiä Raamatulla päähän. Onko se ihan kristillistä ja raamatullista toimintaa? Tämä toivomus valuu kuin pisarat sorsan selästä: ”Älköön toisen mielipidettä leimattako tyhmäksi tai tyhjäksi. Kunnioittakaa kilvan toisianne!” Kun joku väittää tietävänsä, mitä Jumala ajattelee, tulee vahva tunne, että siinä mennään jo jumalaksi Jumalan paikalle. Eiköhän sellaista uhoa ole syytä kavahtaa.
Piisteet piispojen lausunnolle, mistä juttu kertoo: Häkkinen ja Vikström vetoavat kunnioittavan keskustelun puolesta. Eduskunnan äänestyksessä ollut avioliittolaki ei edes koske kirkkoa, ja se tulee voimaan yhteiskunassa aikaisintaan keväällää 2017, jos on tullakseen vielä muutaman äänestyksen ja toisen eduskunnan käsittelyn jälkeen.
Seuraavan eduskunnan kokoonpano ratkaisee asian. Kirkko ratkoo itse omia käytäntöjään täysin vapaasti ja ilman takarajaa sen mukaan, mitä kirkolliskokous päättää, ja sehän ei päätä mitään nopeasti. Siksikin asiallinen, rauhallinen ja pitkäkestoinen keskustelu on tarpeen.
”Seuraavan eduskunnan kokoonpano ratkaisee asian.”
Kyllä, mutta jos tuleva hallitus jarruttaa lain voimaantuloa, tai muuten vikuroi sen suhteen, tulee ’kansan raivo’ olemaan melkoinen.
Silloin eroaalto tulee olemaan moninkertainen nyt meneillään olevaan.
Sakari Sarkimaa, sinä ihmettele että mistä voidaan tietää mitä Jumala ajattelee. Mistä me yleensä tiedetään mistään mitään, ainakin välistä tuntuu ettei kukaan saisi tietää mitään. Mistä voidaan tietää että nyt eduskunnassa tehty päätös on oikea, se on VAIN mielipide joka ei perustu mihinkään muuhun kuin oletukseen. On oletus että nyt kaikki tulee onnelliseksi, kaikki kääntyy hyvin kun ihmiskunta on tehnyt täällä Suomessa hirveän hyvän päätöksen. Odotan ensin 2 vuotta ja katselen mitä tapahtuu ja odotan. Minä kuitenkin odotan Jumala tekee päätelmiä tästä Eduskunnan päätöksestä, tai vaikkapa jossakin vaiheessa kirkoliskokouksen päätöstä mikä se on ja mihin se johtaa. Minä en ole sanonut mitä Jumala on sanonut, mutta odotan mitä Hän sanoo vielä
Kyllä viimeistään nyt on syytä erota luopiokirkosta jotta ei tule osalliseksi sen synteihin.
” jotta ei tule osalliseksi sen synteihin.”
Hui kamalaa!!!
Aika erikoista, nyt piispat yrittävät vedota niihin jotka ovat lähdössä kirkosta? Olisi syytä kajota siihen syyhyn minkätähden nyt erotaan. Aikoinaan syy oli Päivi Räsäsen kun väki lähti kirkosta. Mutta nyt kun syy on arkkipiispa Mäkisen lausunnoissa niin syy on kirkosta lähtijöissä ja heitä yritetään rauhoitella. Pankaa piispat rivinne ruotuun niin voisi olla vielä jotain toivoa.
Juuri näin.
Jumalan valtakunnan kannalta on huolestuttavampaa ne. jotka jäävät.
”Kyllä, mutta jos tuleva hallitus jarruttaa lain voimaantuloa, tai muuten vikuroi sen suhteen, tulee ‘kansan raivo’ olemaan melkoinen.”
Minäkin uskon, että kansa ei jätä reagoimatta, jos hallitus noin menettelee. Kyllä seuraa muutakin kuin vain joukkolähtö kirkosta. Kansasta nimittäin melko suuri osa kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia.
Olen Merja Ruuskan ja Henrik Sawelan kanssa samaa mieltä. Jos asian jatkossa tulee jotain nikottelua niin seuraukset ovat arvaamattomat. Siinä ei riitä edes muutaman sadantuhannen ihmiset lähtö kirkon jäsenyydestä. Seuraukset ovat myös valtiollisia. On huomattava, että nyt eronneet ovat lähtevää sukupolvea, joka on kirkon selkäranka. Nuoret sukupolvet ajattelevat realistisesti ja rehellisesti kirkon opista ja tulevä kehitys on aivan väistämätön kirkon ja sen opin alasajosta.
Olen täysin samaa mieltä Merja Ruuskan, Henrik Savelan ja Reino Sunin kanssa.
Jos näkemyserot yhteiskunnan ja kirkon välillä kasvavat riittävän suureksi, on päivänselvää että se on kirkko, joka häviää tämän taiston. Näyttää siltä, että näinä aikoina ja näissä tasa-arvonäkemyksissä ollaan juuri tällä rajalla.
Hieno yhteinen ulostulo piispoilta! Tässä on mallia dialogile ja erilaisuuden sietämiselle kirkossa.
Jeesus ja Paavali eivät missään opeta, että meidän tulisi olla smanmielisiä, mutta yksimielisä rakkaudessa tulee olla. Siis etsiä sitä, mikä on yhteistä ja ikuista.
Tästä tulee toisinto siitä, mikä oli kirkon tapa naispappeusasiassa. Siinä on nähty kaikki vaiheet ja päädytty lähetysmääräraha-asiaan nimikkolähettienkin osalta. Kirkolla olisi ollut toivoa, jos arkkipiispalla ja toisella tämän avauksen tehneellä piispalla olisi ollut viisautta alunperin vain todeta, että kirkko selvittää omat asiansa sitten kun laki on ratkaistu. Tunnelmat ovat kireät, ihmisen uskonnollisen vakaumuksen päälle astuminen on asia, josta arkkipiispa julkisesti iltoitsee ja sitä juhlii. Näin kokee moni suomalainen ja kirkon jäsen tai muuten kansalainen. Voisi olettaa, että arkkipiispa aloittaisi opinnot siitä, mitä tapahtuu silloin kun ihminen kokee oman uskonsa tuleen nonsoleeratuksi. Siitähän tämä eroaalto kertoo.
Komppaan Jouni Turtiaista. Olen toisaalla lausunut, että vaikeilla ja herkillä asioilla elämöinti ei johda mihinkään hyvään. Elämöinti tarkoittaa tunneperäisiä, verbaalisesti ikäviä ja toisia lyttääviä tai tuomitsevia ilmaisuja. Malttia tarvitaan. Oman mielipiteen saa ilmaista ja saa ihmetellä toisten kantoja. Parempi on pitäytyä oman näkemyksen esittämisessä ja puolustamisessa. Toivon myös, että lakialoitetta puoltaneet pysyvät puheissaan ja toimissaan hillittyinä, koska asia on juuri herkkä ja arka ja koska siitä on myös päinvastaisia näkemyksiä monella. Itse olisin varovainen käyttämään luopio-sanaa tai vastaavaa. Sellaisen määrittely ei taida olla meidän vallassamme.
Tässä ei ole nyt huolestuttavinta se, että väki lähtee kirkosta, vaan se, mitä Eduskunta eilen päätti.
Jumalan Sana on poljettu jalkoihin. Miehelle ja naiselle tarkoitettu avioliitto on kansan äänntä kuunnellen avattu homoille lesboille. Tätä Kari Mäkinen kannatti.
On ihmeellistä, että ei perehdytä hengelliseen todellisuuteen, jossa eletään. Näkymätön henkimaailma ohjaa ihmisiä nousemaan Luojaa ja Hänen luomisjärjestystään vastaan.
Osa varmaan kumoaisi painovoimalain, jos media alkaisi rummuttaa. Onneksi taivaankappaleet noudattavat Luojan alussa määräämiä lakeja.
Eduskunnan säätämä sekulaari laki ei kuulu pätkääkään sinun Jumalallesi. Suomessa on muitakin kuin uskovaisia ihmisiä, vieläpä suuri enemmistö, joille uskovaisten höpötykset Jumalasta eivät merkitse mitään.
Jos se sinun Jumalasi ei hyväksyisi po. lakia, kaipa Hän estäisi sen säätämisen. Vai eikö Hän olekaan kaikkivoipa kaikkivaltias???