Onko kansankirkko hylkäämässä perinteisen uskon?

 

 

Kristillisen kirkon kuva Jumalasta on syntynyt Vanhan ja Uuden testamentin ilmoituksen pohjalta. Vanhan Testamentin todesta ottaminen merkitsee sitä, että myönnämme, että Jumala on Luoja, joka myös säätää kansojen kohtaloita ja vaikuttaa myös luonnon tapahtumissa, vaikka emme välttämättä ymmärrä syy -seuraussuhteita. Toisaalta Uusi Testamentti kertoo Jumalan rakkaudesta Kristuksessa.  Vanha testamentti kertoo pyhästä Jumalasta, jonka tahdon hylkäämisestä seurasi Israelin kansalle rangaistus, kuuliaisuudesta siunaus.

Tämä Jumalan pyhyyden ja rakkauden tasapaino on ollut aina ihmisille vaikeaa ymmärtää.  Varhaiskirkon opettaja Marcion ajatteli, että Kristuksen ilmaisema rakkaus oli ristiriidassa Vanhassa Testamentissa esiin tulleen jumalakuvan kanssa. Marcion hylkäsi siksi Vanhan testamentin kirjoitukset. Kirkko taas tuomitsi Marcionin opetukset harhaopiksi painottaen, että Jumala on sekä pyhä että armahtava.

Kansankirkolle Jumalan pyhyys on ongelma. Kansankirkon luonteesta johtuen sillä on kiusaus julistaa rakkautta ilman parannusta ja kertoa kasteen lahjasta ilman sanomaa muuttuneesta elämästä.  Kun kansankirkolla oli aikaisemmin kiusaus alistaa kristinusko nationalismille, niin samoin nykyajassa sillä on kiusaus alistaa evankeliumi palvelemaan aikamme individualismia ja olla haastamatta ympäristön arvoja Jumalan sanalla.

Olemme luomassa rakkauden ja suvaitsevaisuuden uskontoa, joka hyväksyy kaikki ihmiset sellaisina kuin he ovat ja joka ei kutsu ketään parannukseen. Tuollainen uskonto on ytimeltään harhaoppinen. Mielestäni kirkkomme on paljolti hylkäämässä perinteisen kristinuskon ymmärryksen siitä Jumalasta, joka vihaa syntiä, mutta joka Kristuksessa tarjoaa armoaan katuville.

Pääsyy tähän ajattelun muutokseen tulee kirkon sisältä, ei niinkään yhteiskunnasta.  Kasvava joukko teologeja näkee, että Raamatun kirjoittajat ovat tulkinneet tapahtumia oman rajoittuneen, inhimillisen käsityksensä varassa. Nämä edistyksellistä kristinuskoa (progressive christianity) edustavat teologit ajattelevat käytännössä kuin Marcion, harhaopettaja. Vanha Testamentti ei heidän mielestään anna oikeaa käsitystä Jumalasta, se välittää vain sen kirjoittajien omia käsityksiä. He näkevät, että Raamatussa kunkin aikakauden kirjoittajat ovat tulkinneet tapahtumia oman ymmärryksensä valossa. Siksi Uuden testamentin kirjoituksetkin ovat inhimillisesti rajoittuneita, ja niihinkin pitää suhtautua kriittisesti, niistä otetaan vain asiat, jotka sopivat omaan jumalakuvaan. Puhe synnistä ja tuomiosta ohitetaan vanhanaikaisena, ja lukijoiden tulee tulkita Raamatun kirjoituksia oman aikansa ymmärryksestä käsin.  Tämän edistyksellisen ajattelun edustajia on kuitenkin hyvin pieni joukko kristikunnassa, vaikka heidän painoarvonsa onkin suuri Suomen kirkossa.  Maallistunut, Jumalan pyhyyden sivuun työntävä kansankirkollisuus on kuitenkin hyvä kasvualusta tälle ajattelulle.

Tällä edistyksellisellä kristinuskolla on monia yhtenevyyksiä perinteiseen new-age –ajatteluun: synnin todellisuuden ja sovituksen välttämättömyyden kieltäminen sekä Raamatun auktoriteetin hylkääminen, jolloin kielletään ajatus objektiivisesta totuudesta ja moraalista. Ihmisestä itsestään tulee oman moraalisen kompassinsa keskipiste. Ihmiskeskeinen rakkaus-ajattelu johtaa jonkinlaiseen universalismiin – kaikki tiet vievät perille. Näin ympäristön arvot muokkaavat kristinuskosta ”yleisuskonnon”, joka sopii kaikille, ja perinteisen kristinuskon oikeutus haastaa ympäristön ei-kristillisiä arvoja kielletään usein itse virallisen kirkon taholta. Silti on epävarmaa, pystyykö tämä edistyksellinen uskonto enää pelastamaan ketään.

Elämme ajassa, jossa enemmän kuin koskaan, kirkossa tarvittaisiin viisaita hengellisiä johtajia.  Tarvitsemme johtajia, jotka uskaltavat konfrontoida kirkossa leviävää uuspakanuutta ja rohkeasti innostavat kristittyjä elämään Kristuksen seuraajina Jumalan Sanaan turvaten. Tarvitsemme johtajia, jotka hengellisesti yhdistäisivät hämmentyneet kristityt. Nykyisessä tilanteessa, jossa Raamatun auktoriteettia on kyseenalaistettu, niin kuin on käynyt keskustelussa samaa sukupuolta olevien parisuhteista, hengellinen johtajuus on ajautunut kriisiin, kun Raamattu on laitettu sivuun.

Aikaisemmin, hengellisen johtajuuden puuttuessa kirkosta, Jumala on armossaan nostanut herätysliikkeitä tuomaan ihmisille hengellistä suuntaa ja kutsunut heitä palaamaan Raamattuun, evankeliumin ytimeen ja tekemään parannusta.  Herätysliikkeiden auktoriteetti ihmisten mielissä on rakentunut Jumalan Sanan auktoriteetille.

Uskon että tässä on kirkon todellisen hengellisen johtajuuden salaisuus. Hengellistä johtajuutta on siinä määrin, kun piispat ja papit kutsuvat ihmisiä evankeliumilla uskon kuuliaisuuteen, jolloin elävä Kristus yhdistää seurakuntansa. Jos keskipisteenä ei ole Jumalan Sana ja ylösnoussut Kristus, yritys kirkon yhteydestä on tuomittu epäonnistumaan.

Nyt hengellisesti paikallaan olevassa kirkossa on kaksi muutostrendiä. Toinen, edistyksellisen kristinuskon virtaus, yhdistelee erilaisia henkisiä vaikutteita ja sen sanoma on, että olet hyväksytty sellaisena kuin olet. Tähän joukkoon kaikki suvaitsevaiset ovat tervetulleita. Se on liike, jonka kristillisyyden itse kyseenalaistan.  Toinen, Raamatun arvovaltaa korostava pienempi virtaus, kutsuu ihmisiä tradition sisältä hengellisestä kuivuudesta Kristuksen todellisiksi seuraajiksi. Useimmat näistä ihmisistä eivät hahmota olevansa osa mitään liikettä.

Useimmat tekevät valinnan tiedostamattaan näiden kolmen välillä: perinteessä pysyminen, edistyksellisen kristinuskon omaksuminen tai Kristuksen seuraaminen ja samalla Raamatun auktoriteetin hyväksyminen.

50 kommenttia

  • Tapio Tuomaala sanoo:

    Blogisti: ”Aikaisemmin, hengellisen johtajuuden puuttuessa kirkosta, Jumala on armossaan nostanut herätysliikkeitä tuomaan ihmisille hengellistä suuntaa ja kutsunut heitä palaamaan Raamattuun, evankeliumin ytimeen ja tekemään parannusta.”

    Tässä on ristiriita Ut:n sanoman kanssa. Jeesus kertoo. että kun hänen paluunsa aika lähestyy, niin tullaan kertomaan, että Jeesus on täällä, tulkaa tänne. Nousee vääriä profeettoja ja vääriä kristuksia. Kristus on käännös sanasta voideltu, joita herätysliikkeissä, etenkin helluntailaisuudessa, on tungokseen asti. Jos väärät profeetat ja väärät kristukset eivät ole herätyskristillisyydessä, niin missä sitten? Vai puhuiko Jeesus omiaan ja varoitteli vääristä asioista?

    Parempi pysyä perinteisissä kirkoissa, jos tarvitsee hengellistä kotia ja lepoa. Niiden opeissa on heikkouksia, mutta perusasiat ovat paremmin kunnossa kuin herätysliikkeissä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Blogisti on huomiossaan sikäli oikeassa, ettei Jumala tee ketään ihmistä puhtaaksi omilla parannuksilla, mutta ei myöskään kelpuuta ihmistä sellaisenaan.

    Kun ymmärtää, että Kristus on tullut maailmaan parantamaan synnin alle hukkuneita, niin, voimme myös ymmärtää, ettei kukaan ihminen pääse Taivaan valtakuntaan, muuten, kuin Kristuksen kautta.

    Vaatimusten kautta (laki) me ymmärrämme rikkomusten paljouden ja sen sovittamattoman ristiriidan, ettemme kykene olemaan kelvollisia Jumalan edessä omin voimin. Ei ole ketään, joka tekisi vain hyvää, vaan synti asuu meissä ja saa aikaan rakkaudettomuutta maailmassa. Tämä koskee kaikkia.

    Kristus on tullut ihmiseksi ja kantanut koko maailman synnin ja on näin tullut jokaiselle ihmiselle Vapahtajaksi. Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman synnin. Tässä Armossa ihminen saa elää ja kuolla Vapaana, siitä laista joka vaatii meiltä puhtautta ja täydellsyyttä, sillä laki sanoo: ”Joka on rikkonut yhdessä kohdin, on rikkonut koko lain.” Pitääkö meidän nyt siis kieltää laki, koska se on käynyt kelvottomaksi? Ei tietenkään, vaan sen kautta synti tulee suureksi, niin että se tappaa ihmisen. Se ei kuitenkaan kelpaa tekemään ihmistä Jumalle kelpaavaksi. (Vanhurskaaksi) Hurskaaksi ihminen voi tulla, kuin noudattaa lakia ja elää kunnollisesti ja oikeudenmukaisesti. Mutta se ei edistä rakkautta, vaan tekee ihmisetä tekopyhän. Kirjain tekee kuolleeksi, ei eläväksi. Rakkautta ei voi leikkiä, vaikka monet luulevatkin niin.

    Kirkolla on kyllä kaikki Kristilliset Aarteet helmassaan, mutta kuten Juutalaisilla, heillä oli kaikki kirjoitukset ja Jumalan lupaukset, mutta silti he eksyivät. Kirkolle voi käydä samoin.

    Luottamus Jumalan Lupauksiin on edelleen Kirkon Toivo. Kristus on ollut jo ennen maailman perustamista. Laki on lisätty rikkomusten tähden jäljestäpäin, koska ihminen oli käynyt kelvottomaksi. Ilman Armoa ei ole Vapautta, eikä Rakkautta, eikä Rakkaus tee kenellekkään pahaa. Armo ei siis saa meissä aihetta elää vääryydessä, vaan Totuudessa.

    ”Mitä varten sitten on laki? Se on rikkomusten tähden jäljestäpäin lisätty olemaan siihen asti, kunnes oli tuleva se siemen, jolle lupaus oli annettu; ja se säädettiin enkelien kautta, välimiehen kädellä. Välimies taas ei ole yhtä varten; mutta Jumala on yksi. Onko sitten laki vastoin Jumalan lupauksia? Pois se! Sillä jos olisi annettu laki, joka voisi eläväksi tehdä, niin vanhurskaus todella tulisi laista. Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen niille, jotka uskovat. Mutta ennenkuin usko tuli, vartioitiin meitä lain alle suljettuina uskoa varten, joka oli vastedes ilmestyvä. Niinmuodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme. Mutta uskon tultua me emme enää ole kasvattajan alaisia. Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa. Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet. Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa. Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan. Gal.3:19-29

    ”Te olette näet kutsutut vapauteen, veljet; älkää vain salliko vapauden olla yllykkeeksi lihalle, vaan palvelkaa toisianne rakkaudessa. Sillä kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä: ”Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi”. Mutta jos te purette ja syötte toisianne, katsokaa, ettette toinen toistanne perin hävitä. Gal.5:13-15

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Aarnio sanoo:

    Kiitos Hannu Vuorinen erinomaisesta blogista.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Martti Pentti sanoo:

    ”Olemme luomassa rakkauden ja suvaitsevaisuuden uskontoa, joka hyväksyy kaikki ihmiset sellaisina kuin he ovat ja joka ei kutsu ketään parannukseen.” Olen eri mieltä. Rakkauden ja suvaitsevaisuuden uskonto – jos sellaista ylipäätään ollaan luomassa – ei hyväksy kaikkia ihmisiä sellaisinaan vaan tuomitsee syntinä kaikki rakkaudettomuuden ja syrjinnän muodot niin asenteiden, sanojen kuin tekojenkin tasolla.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      ”ei hyväksy kaikkia ihmisiä sellaisinaan vaan tuomitsee syntinä kaikki rakkaudettomuuden ja syrjinnän muodot niin asenteiden, sanojen kuin tekojenkin tasolla.”

      -Eikö tuossa nyt olisi riittänyt tuo ”rakkaudettomuuden”…?

      Onko oikeasti enää olemassa ”syrjintää”, joka ei liittyisi sateenkaariasioihin.. Tarkoittaako se enää mitään muuta? Siis ihan tosissani tätä on tullut mietittyä. Esim. vakaumuksen perusteella tapahtuvaa syrjimistä ei ole enää käytännössä olemassa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Syrjitäänhän sitä edelleen vaikkapa iän, sukupuolen ja kansallisuuden mukaan, vaikka se laitonta olisikin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      ”Syrjitäänhän sitä edelleen vaikkapa iän, sukupuolen ja kansallisuuden mukaan, vaikka se laitonta olisikin.”

      -Onko ”syrjintä” ylipäätään jotain mikä liittyy kristinuskoon?

      Kaikki ovat yhdenvertaisia Jumalan valtakunnassa. Mutta tarkoittaako se muuta kuin sitä, että kaikki ovat samalla tavoin osallisia pelastuksesta. Eli onko kristinusko, mielestäsi ja miten, ”rakkauden ja suvaitsevaisuuden uskonto”?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      ”Onko kristinusko, mielestäsi ja miten, ’rakkauden ja suvaitsevaisuuden uskonto’?” Kysytkö minulta vai Hannu Vuoriselta? Minusta on selvää, että rakkaus ja suvaitsevaisuus kuuluvat keskeisesti kristittynä elämiseen. Pidän kaikenlaista toisen ihmisen tai ihmisryhmän syrjimistä Jumalan tahdon vastaisena. Vanhassa testamentissa on toki paljon kuvauksia vihollisuudesta kansojen ja yksityisten ihmistenkin välillä, joissa Jumala on tämän tai tuon puolelle asettuneena. Luen niitä Uuden testamentin ja Jeesuksen opetusten näkökulmasta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      ”Minusta on selvää, että rakkaus ja suvaitsevaisuus kuuluvat keskeisesti kristittynä elämiseen. Pidän kaikenlaista toisen ihmisen tai ihmisryhmän syrjimistä Jumalan tahdon vastaisena.” …

      -Siis se ettei ihmisiä ei kohdata rakkaudellisesti ja armahtavasti, on varmasti Jumalan tahdon vastaista. ”Suvaitsevaisuus” taas sisältää kysymyksen: mitä ja kuinka pitkälle voidaan suvaita, eli sietää.

      ”Mutta sitä en sinussa hyväksy, että suvaitset tuota naista, tuota Isebeliä, joka sanoo itseään profeetaksi ja johtaa opetuksellaan minun palvelijoitani harhaan, harjoittamaan siveettömyyttä ja syömään epäjumalille uhrattua lihaa.” (Ilm.2:20)

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarmo Ahonen sanoo:

    Hannu Vuorinen, kiitos. Tarvitsemme pohdittuja arvioita kirkkomme tilasta.

    Mielestäni keskustelu samaa sukupuolta olevien parisuhteesta ei kuitenkaan kerro kirkon luopumisesta perinteisestä kristinuskon Jumalasta. Tässä on kysymys syvemmästä kristillisen seksuaalietiikan murroksesta, jota en voi mitenkään pitää lähtökohtaisesti luopumiskehityksenä. Homoseksuaalit ovat olleet kiusattuja, sorrettuja, jopa laitoksiin suljettuja kirkon historian aikana. He ovat kantaneet synnin stigmaa. Tätä tilannetta ei voi millään pitää kristillisen rakkauden mukaisena toimintana.

    Hegelin historiakäsitys on minusta nerokas. Sen mukaan ihmiskunta kulkee laajenevaa vapautta eli hengen itseilmoitusta kohti dialektisen prosessin kautta. Näyttää siltä, että tämä näyttää toteutuvan myös kristinuskon kohdalla. Mielestäni kristinusko syntyi valmiina Kristuksen lunastuksen osalta mutta ei sosiaalieettiseltä osalta. Vuosisatojen aikana olemme yhä enemmän herkistyneet ymmärtämään erilaisuutta. Paljon positiivista muutosta on tapahtunut.

    Herätyksen ja kirkon uudistumisen vaade on oikea, mutta se ei voi tarkoittaa palaamista vanhoillisuuteen ja yksioikoisesti konservatiivisiin poliittisiin arvoihin Unkarin ja Puolan malliin.

    Suomen mallin tulee olla toinen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      ”Homoseksuaalit ovat olleet kiusattuja, sorrettuja, jopa laitoksiin suljettuja kirkon historian aikana. He ovat kantaneet synnin stigmaa. Tätä tilannetta ei voi millään pitää kristillisen rakkauden mukaisena toimintana.”

      -Tämä on kyllä aivan totta.

      ”Vuosisatojen aikana olemme yhä enemmän herkistyneet ymmärtämään erilaisuutta. Paljon positiivista muutosta on tapahtunut.”

      -Kuin myös tämä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Melkomoista eufemimsia kutsua Vanhan testamentin jumalallista raakuutta, julmuutta ja suoranaista sadismia ’pyhyydeksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mielenkiintoinen huomio tuo uushenkisyyden ja kansankirkollis-progressiivisen teologian ”opillinen” yhteys. Jotkut nykykirkossa todella näyttävät iloitsevan ihmisten uudenlaisesta henkisyydestä ajatellen, että se itsessään on jo ihan ok hengellisyyttä. Ja onpa pappejakin, jotka harrastavat rohkeasti uushenkisyyttä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      ”Onpa pappejakin, jotka harrastavat rohkeasti uushenkisyyttä.” Mitä mahdat tällä ’uushenkisyyden harrastamisella’ tarkoittaa? Uusia muotoja vai uutta sisältöä? Mitä henkisyyden uusi sisältö mielestäsi on? Tuollainen laajalla kaarella maalailtu nimike vaatii täsmentämistä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Esim lehdissä ja mediassa on esiintynyt evlut pappeja, jotka esim ovat halailleet Ammaa tai osallistuneet buddhalaisen meditaatioon. Ihan kunnon settiä siis.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      ”Ihan kunnon settiä siis.” Mitähän tuokin tarkoittaa tässä yhteydessä? Nähtävästi vieraiden sanojen (Amma, buddhalainen meditaatio) on tarkoitus vakuuttaa lukija siitä, että on tapahtunut jotain ’kunnon settiä’ eli ratkaisevalla tavalla outoa ja paheksuttavaa. Minä en vielä vakuuttunut.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      ”On pappeja, jotka esim ovat halailleet Ammaa tai osallistuneet buddhalaisen meditaatioon.” Voisihan tällaista pitää kristillisenä lähetystyönäkin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Petteri Maunu sanoo:

      Martti Pentti. Ei voi. Kyseessä on epäjumalanpalvonta, johon kyseiset pastorit osallistuvat.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Tuotahan Paavalikin teki aikoinaan, meni sinne, missä palvottiin epäjumalia ja otti yhteyden vieraisiin aatteisiin: ”Muutamat epikurolaiset ja stoalaiset filosofit ryhtyivät puheisiin hänen kanssaan, ja jotkut heistä sanoivat: ’Minkähän tiedonjyvän tuokin luulee noukkineensa? Taitaa olla vieraiden jumalien julistajia’, sanoivat toiset, sillä Paavali julisti evankeliumia Jeesuksesta ja ylösnousemuksesta. He veivät hänet mukanaan Areiopagille ja sanoivat: ’Saisimmeko tietää, mikä on se uusi oppi, jota sinä julistat? Me olemme kuulleet sinun puhuvan perin outoja asioita. Mistä oikein on kysymys? Sen me haluaisimme tietää.’ Ateenalaiset samoin kuin kaupungissa asuvat muukalaisetkin olivat näet tavattoman kiinnostuneita kaikista uusista asioista ja puheenaiheista. Paavali astui keskelle Areiopagia ja alkoi puhua: ’Ateenalaiset! Kaikesta näkee, että te tarkoin pidätte huolta jumalien palvonnasta. Kun kiertelin kaupungilla ja katselin teidän pyhiä paikkojanne, löysin sellaisenkin alttarin, jossa oli kirjoitus: Tuntemattomalle jumalalle. Juuri sitä, mitä te tuntemattanne palvotte, minä teille julistan.'”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juhani Ketomäki sanoo:

      Kun tiedetään, että äiti Amman halaaminen vakavasti otettavien teologien mielestä on ehtoolliseen rinnastettava uskonnollisessa mielessä, on jopa Pentiltä täysin käsittämätöntä verrata sitä siihen, että Paavali keskusteli muiden uskontojen edustajien kanssa.

      Jos Ammaa olisi yrittänyt evankelioida, taatusti turvamiehet olisivat puuttuneet asiaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Erkko Järvinen sanoo:

    Kiitos Hannu Vuorinen hyvästä ja asiallisesta analyysistä nykyajasta.

    Tämä aika jossa elämme on vaarallisesa vaiheessa. Uuspakanuus on vallannut monet, jopa euroopan laajuudessa. Siksi olisi tärkeää, että tulisi uusi laaja herätys. jotta jokainen heräisi näkemään tämän hengellisen pimeän ajan, jossa elämme. Tärkeintä on että pelastuisimme kadotukselta.

    Apostoli Paavalin ennustuksia. ”Mutta tiedäse, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita, rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä, pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia; heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. (2.Tim.3-5)

    Jeesus Kristus haluaa sinut sellaisena kuin olet, mutta Hän tahtoo sinun tulevan luokseen vilpittömin sydämin. Jos et enää halua teeskennellä, Hän on valmis kohtaamaan rehellisen sydämesi ja muuttamaan koko elämäntyylisi. Tule pois korkealta korokkeeltasi ja nöyrry, niin ihme tapahtuu. Uskon kautta voit syntyä Jumalan tulevaan valtakuntaan. Ole ehdottoman rehellinen. On aika lopettaa leikkiminen. On aika lopettaa piileskely jonkin mieliaatteen tai teorian takana. Jumala lausuu Sanassaan: Te etsitte minua ja löydätte minut, kun te etsitte minua kaikesta sydämestänne (Jer.29:13)

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Harri Yli-Huita sanoo:

    Hannu Vuorinen puhuu asiaa. Ilman synnintuntoa ei tarvita armoakaan. Jumala on Rakkaus, mutta Hän on myös Pyhä! Jumala vihaa syntiä, mutta rakastaa syntistä. Apostoli Paavalia vaivasi erityisesti se, kun hän oli vainonnut Jumalan seurakuntaa. Siksi hän kutsui itseään syntisistä suurimmaksi. Hänellä oli ”pistin lihassa” muistuttamassa mm. tästä, mutta Herra vastasi, että Hänen armonsa on kylliksi. -Vanhan Testamentin kirjoitukset on yhtä lailla Jumalan Sanaa, mutta niitä tulee tarkastella Uuden Testamentin näkökulmasta. Jumalan ymmärrys ja viisaus on kuitenkin paljon suurempi kuin meidän ihmispoloisten. Jos jotain kohtaa Raamatussa ei ymmärrä tai se ei avaudu, niin on hyvä vaikkapa nostaa hattua Lutherin tavoin ja mennä eteenpäin… ¤ Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka Häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. (Joh. 3:16)

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      ”Ilman synnintuntoa ei tarvita armoakaan.” Armottomuus on synti. Se on minun syntini, jos en ole lähimmäiselleni armollinen. Voin kokea sen myös itseeni kohdistuvana syntinä, jos elämä tuntuu armottomalta. Saatan myös nähdä, että ihmiset ovat toisilleen armottomia, vaikka en ole itse siinä osallisena. Armoa tarvitaan kaikkialla. Se ei ole vain yksityisen ihmisen hengellisen elämän kysymys.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Ehkäpä nuo Hannun esiin nostamat harhat tulevat salakavalasti, ilman että kirkko olisi uskoaan hylkäämässä tietoisesti. Tietyt kirkkoon pesiytyneet virtaukset vain työntävät opin syrjään. Tavallinen kansa ei perinteistä oppia tunne. En oikein tiedä miten kansa voisi edes siitä tulla tietoiseksi. Eiväthän he ole kirkon toiminnassa mukana, eivätkä sen julistusta ole kuulemassa. Eikä nekään, jotka ovat, koska saarnat hyvin harvoin käsittelevät perinteistä oppia ja sen ristiriitaa nyky virtausten kanssa.

    Ilmoita asiaton kommentti