Onko ihmisellä oikeus uhrittomiin rikoksiin?

Ruotsissa palaa. Edellisinä kesinä on palanut esimerkiksi Kreikassa, Espanjassa, Norjassa ja Yhdysvalloissa. Hallitsemattomilla metsäpaloilla näyttää olevan yhteys ihmisen aiheuttamaan ilmaston lämpenemiseen.

Lehtikuvissa on autettu suojaan karvansa kärventäneitä Australian koalakarhuja tai Indonesian jättiläislaiskiaisia.

Mieleeni on porautunut kuva palosta pelastetusta orangista ja sen poikasesta. Hätääntynyt äiti yrittää suojella poikastaan sylissään samalla, kun auttajat irrottavat sen käsiä poikasen ympäriltä. Pelastuneita eläimiä vielä useammat eläimet ovat kärventyneet kuoliaiksi.

Aiempien kesien TV-uutisissa metsäpalojen voima ei ole rajoittunut metsiin. Talot leimahtavat soihtuina. Mustuneet autot kertovat ihmisistä, jotka ovat yrittäneet paeta tulta, mutta jääneet loukkuun palojen keskelle.
_ _ _
Globaalissa vapaudessa elävän ihmisen toiminnan vaikutukset yltävät laajalle. Siksi tekojen seurauksia on osattava ajatella laajasti. Nigeriassa jokeen kipatut kertakäyttöiset vesipullot tai kahvimukit ajelehtivat valtamerten jätepyörteissä. Brasiliassa palaa sademetsää lihakarjan laitumeksi, koska Helsingissä syödään hampurilaisateria ja kertakäyttöastiat palavat polttouunissa hiilidioksidiksi taivaalle.

Hesarissa tänään osuva Juban piirros. Wagnerkin alkaa herätä ympäristöuhkiin.

Öljyn ja hiilen poltolle perustuva kulttuuri on yhtä uhripalvelusta jatkuvan kasvun ja kulutuksen jumalalle. Se on yhtä kyltymätön kuin Vanhan testamentin Moolok, joka vaati uhriksi lapsia. Millaiseen maailmaan lapset syntyvät nyt – entä 20 vuoden kuluttua?

Liberaali uskontunnustus itsekkäille valinnoille kuuluu: ”Itse teen valintani. Ei kuulu muille, miten elän. Omapahan on asiani!”
_ _ _
Porin Suomi-areenalla puhuttiin vapaudesta. Kotimaa-24 selostaa keskustelua, jossa mukana oli myös arkkipiispa Tapio Luoma (19.7.).

Kysymykseen, voiko vapaus mennä liian pitkälle arkkipiispa Luoma totesi: ”Käsitys siitä, missä vapauden rajat kulkevat, muuttuu ajan myötä. Oleellista on se, että vapaudella yleensä on rajat.” Lisäksi hän totesi, että poliitikkojen tehtävänä on miettiä, missä kulkevat vapauden rajat.

_ _ _
Toimittaja Tuomas Enbuske heitti keskusteluun provosoivan näkökulman yksilön vapaudesta. Ihmisellä pitäisi olla vapaus kaikkeen sellaiseen, mikä ei loukkaa toisen vapautta – jopa vahingoittaa itseään esimerkiksi päihteitä käyttämällä.

”Ihmisellä pitää olla oikeus uhrittomiin rikoksiin, joissa ainoa uhri on ihminen itse” Enbuske sanoi.

Mutta voiko uhrin rajata näin suppeasti? Myös päihteiden käyttäjän perhe ja lähipiiri kärsivät. Kansanedustaja Sari Essayah huomautti, että yhteiskunta kantaa alkoholinkin aiheuttamien sairauksien kustannukset verotuksen kautta. Viime vuonna Suomessa syntyi arviolta 2500 lasta, joilla on alkoholin aiheuttama, pysyvä kehitysvaurio. Jos he eivät kykene tulevaisuudessa työelämään, merkitsee se lisääntyviä hoito-ja eläkekuluja. Valtion ei tarvitsisi ottaa vuosittain miljardien velkaa, jos alkoholin ja huumeiden aiheuttamat haitat puuttuisivat.

Onko uhrittomia rikoksia, joissa ainoa uhri on ihminen itse? Samaa voi väittää norsu, joka haluaa käväistä posliinikaupassa.
_ _ _
Myös valtioiden tasolla valinnoilla on muita koskettavia seurauksia. Italiassa virkamiesten palkat voivat olla kaksinkertaiset EU:n keskiarvoon verrattuna. Samalla valtion velka on yli 130% BKT:sta. Euroopan seuraava velkakriisi saattaa olla kulman takana ja muiden maiden solidaarisuutta tarvitaan taas.

Maailman tämän hetken kriisit alleviivaat kestävän, yhteisen tien löytämistä. Ei voi olla niin, että kukin valitsee tien tulevaisuuteen vain omien mielihalujensa mukaan. Se merkitsisi tulevien sukupolvien mahdollisuuksien rajoittumista tai loppumista.

Avainsanoja ovat elämän kunnioittaminen ja suojeleminen, kohtuus ja yksinkertaisuus. Upseeri-isäni opetti lapsuudessa retkeilemään. Kuljetulle polulle tai leiripaikalle ei saanut jäädä mitään, mikä ei kuulunut luontoon. Sama tavoite pitäisi olla etsittäessä yhteistä polkua tulevaisuuteen.
_ _ _
Arkkipiispa Luoma totesi Suomi-Areenan keskustelussa, että yksilön vapaudet ja yhteisön säätely näyttävät törmäävän toisiinsa. – Jokaisella meistä on oikeus sanoa ääneen, minkälaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa haluaisimme elää tänä päivänä ja minkälaisessa maailmassa toivoisimme omien lastemme kasvavan. Tästä lähtee koko yhteiskunnallinen aktiivisuus.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Lopulta on hyvä myös kysyä, ettei focus karkaa tämänpuoleisiin, vaikka ne tärkeitä ovatkin; eikö Jumala pelasta ihmisen juuri tästä maailmasta ?

    Johannes sanoo kirjeessään: ”Me tiedämme, että olemme Jumalasta, ja koko maailma on pahan vallassa.”

    Kun katsoo ympärilleen ja internetin kautta se näkyy yhä selvemmin, maailman edelleen pahan vallassa. Entä ihminen? Ihminen voi kovin vähän, jos taivaan voimat järkkyy, ja nykyistä kehitystä ei voitane enää pysäyttää, koska talouden rattaat jauhavat omaa kuolontanssia ihmisistä välittämättä. On varmasti oikein kaihtaa kaikkea turhaa kulutusta ja antaa tukensa globaalin tuhoamisen vastustamiseksi, mutta samalla muistaa, että lopulta kyse on Jumalasta, joka pelastaa ihmisen tästä hukkuvasta laivasta. Jos olemme kiinnittäneet sydämemme liiaksi näihin maallisiin, niin missä on meidän aarteemme?

    Raamatussa puhutaan viimeisestä valtakunnasta maanpäällä, joka tallaa kaiken maan alleen (Danielin kirjat) ja taidamme olla juuri tuon mahdin ja valtakunnan silminnäkijöitä.

    ”Ja on oleva merkit auringossa ja kuussa ja tähdissä, ja ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat.
    Ja ihmiset menehtyvät peljätessään ja odottaessaan sitä, mikä maanpiiriä kohtaa; sillä taivaitten voimat järkkyvät.” (Luuk. 21)

    • Kiitos Ismo kommentista ja muistutuksesta. Kristitylle tulevaisuus on kaikissa tilanteissa ennen kaikkea toivon tulevaisuus, koska Kristus on Maailmanhallitsija. Siitä huolimatta olemme myös näkyvän maailman kansalaisia ja teemme parhaamme sen rakentamiseksi ja paremman tulevaisuuden eteen. Hanskoja ei kannata heittää tiskiin.

      Lainaamaasi Luukkaan evankeliumia jatkaen: ”Kaikki lamaantuvat pelosta odottaessaan sitä, mikä on kohtaava ihmiskuntaa, sillä taivaiden voimat järkkyvät. Silloin nähdään Ihmisen Pojan tulevan pilven päällä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan. Kun nuo tapahtumat alkavat, nostakaa rohkeasti päänne pystyyn, sillä teidän vapautuksenne on lähellä.” (Luuk 21:26-28).

  2. Kenttäpiispa käyttää mielellään ”liberaaleja” etsiessään viholliskuvia. Puhuupa hän oikein itsekkäiden valintojen liberaalista uskontunnustuksesta.

    Jos nyt kuitenkin palataan tähän luonnonsuojeluteemaan, voisin väittää että ilmaston lämpenemisen kieltävät perussuomalaiset tai presidentti Trump eivät välttämättä ole karikatyyri liberaaliuudesta.

    Voisiko ajatella, että myös itsekkäillä konservatiiveilla olisi uskontunnustus vai onko kaikki pahuus aina liberaalia?

    • Jusu, kiitos kommentista. Blogin aiheena oli yksilön vapaus liittyen Suomi-Areenan keskusteluun, tulisiko yksilön vapauksia rajoittaa, jos ne uhkaavat yhteistä hyvää.

      Paradoksaalisesti myös arvokonservatiiveissa on talousliberaaleja, jotka kannattavat jatkuvan kasvun ideologiaa, eivätkä halua liittyä esimerkiksi ympäristöä suojeleviin kansainvälisiin sopimuksiin – esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump.(Tarkastelen kysymystä liberaalien ja konservatiivien eroista ja yhtäläisyyksistä 14.5.)

      Mikä yhdistää individualistista arvoliberaalia ja konservatiivista talousliberaalia? Kummatkaan eivät suvaitse toimintansa tai valintojensa rajoittamista.

      Kritisoin edellä kuvatunlaista itsekkyyttä silloin, kun se ei suostu ottamaan huomioon Jumalan luoman elämän suojelua ja tulevien sukupolvien elämän mahdollisuuksia.

    • Pekka Särkiö: ”tulisiko yksilön vapauksia rajoittaa, jos ne uhkaavat yhteistä hyvää”

      Tuo on hyvä kysymys. Samalla sen suurin ongelma on ’yhteisen hyvän’ määrittely. Riippumatta ideologista, ihmisillä on taipumus määritellä yhteinen hyvä itse kannattamiensa arvojen ja ideologian näkökulmasta.

      Väittäisin myöskin etteivät arvokonservatiivit suvaitse omien valintojensa rajoittamista yhtään sen paremmin, nimenomaan silloin kun rajoitukset ovat muiden kuin heidän itsensä asettamia.

      Eihän itselle asetetut rajoitteet loppupeleissä itse rajoita vaan nimenomaan muita. Hyvin harva homoliittoja vastustava olisi itse aikeissa sellaisen solmia (ei liity aiheeseen, mutta oli helppo esimerkki siitä että keksitään rajoite joka ei rajoita omaa toimintaa).

    • ”Hyvin harva homoliittoja vastustava olisi itse aikeissa sellaisen solmia (ei liity aiheeseen, mutta oli helppo esimerkki siitä että keksitään rajoite joka ei rajoita omaa toimintaa).”
      —–

      -Ei tosiaankaan liity aiheeseen, mutta perinteistä avioliittoa kannattavat eivät ajattele vain siltä kannalta, kuka saa tehdä mitäkin. Ei siis ole kyse ”keksitystä rajoitteesta”, vaan sitä peilataan siihen minkä katsotaan olevan asian tarkoitus ja syy olemassaololle ylipäätään.
      Siis sillä ei ole mitään merkitystä aikooko itse mennä homoliittoon vai ei. Kysymys ja asia on yhteiskunnallinen.

      Liberaalien näkökulma tuntuu olevan ensisijassa yksilön oikeudet ja tunteet, ei kokonaisuus ja asioiden perusmerkitykset. Ja perimmäinen tarkoitus, jonka pohjalta asetetaan niitä reunaehtoja ja sääntöjä. Jotka saattavat rajoittaa joidenkin oikeuksia ja tuntua joistakin pahalta.

      Ainakin useimmiten näyttäisi olevan näin. Esimerkkien kautta näkökulmia voi sitten vertailla suhteessa ko. asiaan.

    • Sari,

      Sitä juuri tarkoitan. Asialle keksitään jokin omaan ideologiaan perustuva tarkoitus ja siitä johdetaan ’yleinen hyvä’ ja sen pohjalta aletaan asettamaan sääntöjä.

      Ja poikkeuksetta päädytään tilanteeseen jossa nämä säännöt noudattavat omaa elämää ja rajoittavat muiden. Ja sitten ollaan yleviä kun itse pystyy elämään näiden ’yleistä hyvää’ sääntöjen mukaisesti.

      Ja jos joku poikkeaa säännöistä, hän on itsekäs oman edun tavoittelija. Eikös se jotenkin näin mene?

    • ”Sitä juuri tarkoitan. Asialle keksitään jokin omaan ideologiaan perustuva tarkoitus ja siitä johdetaan ’yleinen hyvä’ ja sen pohjalta aletaan asettamaan sääntöjä.”
      ——-

      -Eli sinä olet kerta kaikkiaan sitä mieltä, että perinteisen avioliiton kannattajat (yhteiskunnallisessa ja kirkollisessa mielessä) eivät mitenkään voi olla aidosti yhteiseen hyvään pyrkiviä ja vilpittömiä. Vaan yksinkertaisesti ja itsetarkoituksellisesti ILKEITÄ. Että ihan vaan pelkän vihan ja huvin vuoksi halutaan kieltää toisiilta jotain.

      Eli mikä tämä ”ideologia” nyt sinun nähdäksesi on? Pelkkä puhdas pahuus?

      ——————-
      ”Ja poikkeuksetta päädytään tilanteeseen jossa nämä säännöt noudattavat omaa elämää ja rajoittavat muiden. Ja sitten ollaan yleviä kun itse pystyy elämään näiden ’yleistä hyvää’ sääntöjen mukaisesti.”
      ——–

      -Höpsistä. Miten niin poikkeuksetta? Oletko ihan varma siitä, että kukaan homoseksuaali ei voi vastustaa spn-avioliittoa? Kyllä näitä on ollut, eikä edes uskovaisia.

      https://www.nomblog.com/32280/

      Itsehän olen sanonut että voisin kannattaa yhteiskunnassa sellaista mallia, että hedelmällisessä iässä oleville heteropareille avioliitto pakolliseksi ja yksinäisille, iäkkäille ja homopareille rekisteröity parisuhde. Koskisi myös minua.

      ————
      ”Voisiko ajatella, että myös itsekkäillä konservatiiveilla olisi uskontunnustus vai onko kaikki pahuus aina liberaalia?”
      ——

      -Tietenkin konservatiivitkin voivat ja osaavat olla itsekkäitä. Ja liberaalit epäitsekkäitä. Liberaalit vaatimukset vain usein painottuvat siihen mitä yksilöt haluavat. Konservatiivinen näkökulma on laajempi.

      ————
      ”Ja jos joku poikkeaa säännöistä, hän on itsekäs oman edun tavoittelija. Eikös se jotenkin näin mene?”
      ——

      -Ei. Ei tietenkään itsestäänselvästi jokainen ”säännöistä poikkeava” ole itsekäs oman edun tavoittelija. Vuonna 1991 Kevin Kostnerin tähdittämää ”Robin Hood” -elokuvaa mainostettiin lauseella: ”Tarina ajalta, jolloin oikeuden saattoi saavuttaa vain lakia rikkomalla”.

    • Sari: ”Itsehän olen sanonut että voisin kannattaa yhteiskunnassa sellaista mallia… Koskisi myös minua.”

      Eli ensin sinä määrittelisit oman ideologiasi mukaiset säännöt ja sitten hurskaasti kerrot että omat sääntösi koskevat myös sinua. Onpas jaloa.

      Ja kaikkien muiden oletat pelaavan sinun sääntöjesi mukaisesti?

    • ”Eli ensin sinä määrittelisit oman ideologiasi mukaiset säännöt ja sitten hurskaasti kerrot että omat sääntösi koskevat myös sinua. Onpas jaloa.”
      —-

      -Lapsellinen ivailusi ei tässä juuri paljon paina. En yritä olla ”jalo”. Siis jalous on jotain aivan muuta. En ajattele että tekisin jotain suurta uhrausta, vaan pyrin vain ajattelemaan johdonmukaisesti ja järkevästi.

      Et ilmeisesti edelleenkään ole oikein sisäistänyt sitä, etteivät kaikki näe avioliittoa jonain ”jokamiehen ja naisen oikeutena”, joka kuuluu vapaaehtoisena etuna kaikille rakastuneille.

      Avioliitto on järjestely, jolla on ollut järjellinen tarkoitus. Siltä pohjalta anarkistisessa nykytilanteessa sen ehtoja voisi tiukentaa.

      ————
      ”Ja kaikkien muiden oletat pelaavan sinun sääntöjesi mukaisesti?”
      ——

      -Sanoin että tämä on yksi malli, mitä voisin kannattaa. En yritä määrätä mitään enkä ketään. Löytyykö sinulta nyt vasta-argumenttia tai ylipäätään keskustelua aiheesta vai pelkkää nälvimistä? 🙂

    • Toisaalta tästä ei olisi mikään pakko tehdä (jälleen yhtä) avioliittokeskustelua, mutta jostain syystä halusit tästä sellaisen tehdä…

      Pääsääntöisesti kuitenkin liberaali näkökulma painottaa yksilön oikeuksia ja konservatiivinen järjellistä perustaa asioille, jotka toimivat yhteiseksi hyödyksi.

      Avioliittolaista ja instituutiosta en välittäisi enää vääntää, eikä varmaan blogistikaan sitä toivoisi… Pahoittelut sivuraiteesta…

    • Pyrkimykseni oli nimeomaan olla puhumatta avioliitosta. Käytin sitä esimerkkinä kyseenalaistaessani Pekka Särkiön ajatusta siitä liberaalius on itsekkyyttä ja konservatiivisuus absoluuttisen yleisen hyvän tavoittelua.

      Aikomukseni ei ollut vääntää avioliiton määritelmästä, enkä mielestäni sellaiseen keskusteluun osallistunut vaikka hyvin kyllä yritit siihen yllyttää.

      Kommenttini olivat johdonmukaista jatkoa alkuperäiselle teemalle, ei suinkaan mitään nälvimistä. Käsittelin niissä ideologioita ja niiden pohjalta tehtyjä sääntöjä, enkä mitenkään erityisesti tai yksinomaan avioliittoon liittyen.

    • Jusu, kiitos kommentista koskien yhteisen hyvän määrittelyä, joka voisi olla perusteluna vapauden rajoittamiselle. Onko yhteinen hyvä vain arvioijan omasta ideologiasta riippuvainen? Monissa tapauksissa niin voi olla.

      Antamissani esimerkeissä – öljyyn ja kivihiileen pohjaava, ilmastonmuutosta kiihdyttävä talouskasvu ja sikiöitä vahingoittava äitien alkoholin käyttö – vapaus omiin valintoihin vaarantaa elämän jatkumisen. Yhteisen hyvän vaarantuminen lienee näiden esimerkkien kohdalla yleisesti tunnustettua.

    • Pekka,

      Mielestäni ’yhteinen hyvä’ on samankaltainen kuin ’eettisesti oikein’. Kummastakin on käyty filosofisis pohdintoja vuosituhansia, mutta kumpaakaan ei pysty todistamaan tai johtamaan mistään.

      Aina voidaan argumetoida, mutta loppupeleissä päädytään mielipidekysymyksiin jossa oikeaa ja väärää ei voi todistaa.

      Voidaan sanoa, että hiilidioksidipäästöjen vähentäminen edustaa yhteistä hyvää, koska maapallo pelastuu. Toki tästä seuraa kysymys, onko maapallon pelastuminen eettisesti oikein.

      Tai voidaan väittää, että sukupuolineutraali avioliittolaki edustaa yhteistä hyvää, koska se asettaa homoparit ydenvertaiseen asemaan. Ja taas voidaan kysyä, onko homoparien yhdenvertainen asema eettisesti oikein.

      Kritiikkini koski sitä, että kirjoituksestasi, vähintään rivien välistä, löytyi sellainen kategorinen ajatus, että liberalismi on yhteistä hyvää vastaan. Mielestäni tämä oli turhaa viholliskuvien rakentamista.

      Myöskin kirjoittamassasi aiheessa arvokonservatiivisiksi koetut puolueet ovat länsimaissa olleet huomattavasti haluttomampia ilmastotalkoisiin kuin ns. vihervasemmisto, joka useassa maassa edustaa arvoliberalismia.

    • Jusu Vihervaara :”Aina voidaan argumetoida, mutta loppupeleissä päädytään mielipidekysymyksiin jossa oikeaa ja väärää ei voi todistaa.”

      Eikä varsinkin niiden arvoliberaalien tai -konservatiivien kanssa, jotka noudattavat samaa linjaa kuin Trumpin entinen neuvonantaja Steve Bannon, joka kuulema nykyisin suunnittelee tulevansa ideoidensa kanssa Brysseliin ”parantamaan” eurooppalaisten arvomaailmaa.

      ”Olen leninisti. Lenin halusi tuhota valtion, ja se on minun tavoitteeni. Haluan romauttaa kaiken ja tuhota nykyiset valtaapitävät”, Bannon sanoi Daily Beastin mukaan. Nykyisillä valtaapitävillä hän tarkoitti sekä demokraatti- että republikaanipuolueen johtoa kongressissa.” (HS 1.2.2017)

  3. Ismo: ”Raamatussa puhutaan viimeisestä valtakunnasta maanpäällä, joka tallaa kaiken maan alleen (Danielin kirjat) ja taidamme olla juuri tuon mahdin ja valtakunnan silminnäkijöitä.
    ”Ja on oleva merkit auringossa ja kuussa ja tähdissä, ja ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat. Ja ihmiset menehtyvät peljätessään ja odottaessaan sitä, mikä maanpiiriä kohtaa; sillä taivaitten voimat järkkyvät.” (Luuk. 21)”

    Niin. Sitähän se on ihminen toistanut aikojen alusta asti: loppu on aina ollut tulossa kulloisenkin sukupolven aikana. Taivas tippuu niskaan, maa järkkyy ja niin edelleen.

    Jokainen sukupolvi on ollut tähän mennessä väärässä. Mielenkiintoista onkin, että maailmanlopun saarnaajat eivät ole oppineen historiasta mitään. He toistavat toistensa virheitä sinne lopulliseen hamaan tappiin saakka. Ja kun sitten joskus joku sukupolvi vihdoin todistaa jonkin sortin isomman katastrofin, aikansa maailmanlopun saarnaajat paukuttelevat henkseleitään ja muistuttavat maireasti: ”mitä me sanoimme!”. Me muut saatamme tuntea lähinnä myötähäpeää.

    Mitähän tässä raamatunpaikassa tarkoitetaan auringossa, kuussa ja tähdissä olevilla merkeillä? Toisaalla kerrotaan kuinka tähdet tippuvat taivaalta. Siis tuhansien valovuosien päässä olevat, Maata isommat tähdet, tippuvat taivaalta…

    Kuulostaako maailmankaikkeuden Luojan toimittamalta tekstiltä vai aikansa tuotokselta?

    • Marjaana, kun nyt puhutaan lopusta, riittää perspektiiviksi länsimainen elämäntapa tai eurooppalainen sivilisaatio. Tämänkaltaisia loppuja on historian kuluessa ollut useita. Tosin loppu voi olla totaalisempikin riippuen uhkakuvasta.

      Erona aiempien vuosisatojen uskonnolliseen lopun maalailuun, on nyt mukana tiedemaailma. Sen mukaan mahdollisesti toteutuvia uhkia ihmiskunnalle aiheutuu esimerkiksi ilmaston muutoksen seurauksena, meteorin tai muun taivaankappaleen törmäyksestä, tulivuoren maasiivisesta purkauksesta, pohjoisnavan kylmenemisestä ja jäätiköitymisestä maapallon akselikulman muuttuessa, sekä ihmisen valmistamista joukkotuhoaseista, biologisista tai kemiallisista aseista sekä ydinaseista.

      Tuhon mahdollisuuksia on siis useita. Tosin niiden todennäköisyys on usein pieni. Ilmastonmuutoksen aiheuttavan tuhon mahdollisuus kuitenkin kasvaa koko ajan. Siksi on aiheellista kehottaa muutokseen, jos ja kun elämä halutaan turvata.

      Eri maiden asevoimat ovat nykyisin sisällyttäneet uhkakuviin ja varautumiseen myös ilmastonmuutoksen seurauksien muodostamat uhkat kansalliselle turvallisuudelle – kuten pakolaisuuden lisääntymisen ja huoltovarmuuden vaarantumisen. Tämä on myös yksi syy siihen, miksi nostan asiaa esille.

    • ”Mitähän tässä raamatunpaikassa tarkoitetaan auringossa, kuussa ja tähdissä olevilla merkeillä? Toisaalla kerrotaan kuinka tähdet tippuvat taivaalta. Siis tuhansien valovuosien päässä olevat, Maata isommat tähdet, tippuvat taivaalta…”
      ——

      -On aina mielenkiintoista huomata miten itsestäänselvänä uskonnottomat ja ateistit pitävät sitä, että myös ja erityisesti ilmestyskirjaa olisi luettava ja tulkittava kirjaimellisesti.

      Jos ilmestyskijra olisi tarkoitettu kirjaimellisesti otettavaksi, niin kaiketi siitä olisi tehty vähän selkeämmin ymmärrettävä. Se on kuitenkin täynnä kuvakieltä, kuin unissa.

      Tähti edustaa Raamatun kielessä ja näyissä joko ihmistä tai enkeliä. Joosefin unissa aurinko, kuu ja tähdet edustivat hänen isäänsä, äitiään ja veljiään. Tässä kohdassa, ainakin erään tulkinnan mukaan, tähdet ovat enkeleitä, joista kolmasosa lankesi yhdessä Luciferin kanssa.

      Mutta jos sen haluaa tulkita maailmanloppua edeltäväksi katatrofiksi, voi kysyä mikä kosminen tapahtuma ensimmäisen vuosisadan ihmisen silmissä _näyttäisi_ siltä kuin tähdet putoaisivat taivaalta…

      Kirjoittaja käytti tietenkin aikansa ilmaisuja, jotka toki tekevät kääntämisenkin vielä haasteellisemmaksi. Mielenkiintoista ilmestyskirjassa onkin se miten kirjoittaja yrittää kuvailla jotakin mitä ei itsekään ymmärrä eikä tunnista.

      Kuten:

      ”Heinäsirkat olivat näöltään kuin taisteluun varustettuja hevosia… ja niillä oli rintapanssarit, jotka olivat kuin rautaa. Niiden siivistä lähti samanlainen jyminä kuin sotavaunuista, joita monet hevoset täyttä laukkaa vetävät taisteluun…”

      ”Tällaisia olivat näyssäni ratsut ja ratsastajat: niillä oli tulipunaiset, savunsiniset ja rikinkeltaiset rintapanssarit, ja hevosilla oli kuin leijonan pää ja niiden suusta suitsi tulta, savua ja rikin katkua…”

      (Ilm.9: 7,9,17)

  4. Sarille: Kritisoit sitä, että uskonnottomat ja ateistit lukevat ja tulkitsevat Raamatun tekstejä kirjaimellisesti. Sanot vielä, että jos ilmestyskirja olisi tarkoitettu kirjaimellisesti otettavaksi, siitä olisi tehty selkeämpi.

    Huomaatkos Sari, että juuri konservatiivisimmat ns. uskovat tulkitsevat Raamatun tekstejä aivan kirjaimellisesti, muut ymmärtävät tekstit enemmän sen ajan oloja kuvaavaksi eivätkä väitä tekstien sellaisenaan olevan tämän päivän tekstejä. Esimerkkeinä heitän vaikkapa naispappeutta ja sukupuolineutraalia avioliittoa vastustavien Raamattupohjaiset perustelut

    • ”Huomaatkos Sari, että juuri konservatiivisimmat ns. uskovat tulkitsevat Raamatun tekstejä aivan kirjaimellisesti,”
      —–

      -Hmmmmm… En.

      Puhun nyt ilmestyskirjasta.

      Olen huomannut, että ateistit tulkitsevat sitä A I V A N kirjaimellisesti, edes kysymättä tai pohtimatta voisiko merkitys olla vertauskuvallinen. Tämä oli vain havainto, ei varsinaisesti kritiikkiä.

      Ja aika moni konservatiivi, itseni mukaanlukien, lukee ilmestyskirjaa suurelta osin vertauskuvallisena. Sen sijaan kukaan ei liene lue koko Raamattua joka kohdassa täysin kirjaimellisesti. Paitsi ehkä jotkut oudot lahkot.

      Kirjaimellinen tulkinta aina ja joka kohdassa, ehdottomana sääntönä, ei ole mielekäs, oikeastaan minkään tekstin suhteen. Jos on ohje, sitä on sovellettava.

      Halusitko sinä nyt tässä yhteydessä välttämättä ottaa esiin sukupulineutraalin avioliiton ja naispappeuden? 🙂 Ja tehdä jaottelua uskovien välillä liberaaleihin ja konservatiiveihin, kun itse otin esiin ateistien raamatunlukutavan? Eikö siitä sovi mainita?

      Kuka konservatiivi oikeastaan ottaa Raamatun ohjeita naisten vaikenemisesta srk:n kokouksissakaan aivan kirjaimellisesti? Tai mitään muutakaan…

  5. Kiitos kenttäpiispalle jälleen erinomaisesta blogista! Kysymys oikeudesta rikokseen on mielenkiintoinen. Siinähän jokin auktoriteetti antaa hyväksynnän toisen auktoriteetin asettaman normin rikkomiseen. Ei kai Enbuske tässä tule lähelle Päivi Räsäsen puhetta v. 2013 kansanlähetyspäivillä, jossa tämä kyseli kristityn valmiudesta asettua Jumalan sanan puolelle yleistä mielipidettä tai ääritapauksessa jopa lakia vastaan. Räsäsen esimerkit olivat hyvinkin painottuneet sinne, missä rikos(?) tuottaa haitan vain tekijälleen.
    Yhteiskunnallisesti komppaan aika pitkälle Enbuskea: Yhteiskunnan ei pitäisi rajoittaa yksilön vapautta yhtään enempää kuin on pakko (ilmastonmuutoksen hidastamisen vaativat normit ovat sellaisia!), mutta sitten on huolehdittava, että näiden sääntöjen mukaan pelataan. Anarkia on anarkiaa.
    Sen sijaan kirkossa on toisin: Armo ei vapauta syyllisyydestä edes itseensä kohdistuvan rikoksen tekemisen vapauteen, vaan rakkauden lain vastuuseen.

Pekka Särkiö
Pekka Särkiö
Kenttäpiispa evp. ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Keski-Lahden seurakunnan vs. kirkkoherra 4.3.2024-30.8.2024. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.