Kirkon tulevaisuuskomitean kirkolliskokoukselle jätettyä mietintöä on kehuttu ja pidetty yllättävän hyvänä. Mietintö tarjoaa hyvän pohjan nopealle uudistustyölle. Mietintö on yksimielinen ilman yhtään eriävää mielipidettä, vaikka komiteatyössä erilaisia käsityksiä lienee ollut.
Toivottavaa onkin, että katsotaan kokonaisuutta, ei pidetä vain kiinni jostain itselle tärkeästä yksityiskohdasta.
Komitea lupaa pitää kiinni demokratiasta kirkossa, vaikka esittää joitakin muutoksia sen soveltamiseen. Pidetään se mielessä. Ja muutenkin pidetään seurakuntalainen, ihminen keskiössä. Se tarkoittaa pyramidin kääntämistä päälaelleen.
Tästä päästään kirkolliskokouksen määräenemmistösäädöksiin, joita pitää lieventää, kuten komitea esittää. On väitetty, että se olisi kirkon loppu. Päinvastoin, tiukasta määräenemmistöstä kiinni pitämimisestä on kirkolle enemmän haittaa kuin säädösten lieventämisestä.
Välttämätöntä on muuttaa kirkolliskokouksen vaalitapaa siten, että maallikkoedustajat valitaan suoralla jäsenvaalilla. Seurakuntayhtymissä tulee toteuttaa vain yksi vaali.
Henkilöseurakuntia vierastan, ehkä kokonaisratkaisun osana ja yhtymän sisällä se voisi toteutua.
Paavi teki lokakuussa reformaation merkeissä ”Canossan matkan” Lutherlandiaan. Hän korosti yhteisen kirkon merkitystä ja yhteyden etsimistä, vaikka oltaisiin jostain eri mieltä.
Maailma ympärillämme muuttuu. Kirkon on tultava ketterämmäksi ja omaksuttava uudistuminen työtavaksi ilman isoja ja hitaita projekteja. Se tarkoittaa, että jostain totutusta on uskalletta luopua. Se ei tarkoita keveää ajan virrassa ajelehtimista vaan kristinuskon ydinsanoman soveltamista kussakin ajassa: mitä kristinusko tarkoittaa tässä tilanteessa?
Markku Jalava, kirkolliskokousedustaja, Espoon hiippakunta
Kuulin huhua, että mm. Ruotsissa olisi jo paljon siirrytty pois kommentointimahdollisuudesta. Ongelmana on se, että verkkosivuilla olevat kommentit ovat usein epäasiallisia ja ne keräävät ”äärilaitojen” ihmisiä.
Yksi syy voi myös olla se, että siellä kirkkoon kuuluu enää vain n. 65% ja resurssit ovat siksi aika heikot.
Käykää katsomassa sikäläistä kotimaa.fi:tä http://www.kyrkanstidning.se ja katsokaa kuinka monta juttua per päivä siellä saadaan nettiin. Aika heikolta näyttää.
Minkähänlaisilla resursseilla kotimaa24 pinnistelee n. 7 vuoden kuluttua kun meillä kirkkonkuuluvuus on samaa tasoa kuin Ruotsissa nyt?
Kirkkoon kuulumisen % ei vaikuta Kotimaa-lehteen, sillä se ei ole kirkon oma lehti. Kirkollisena kulttuurilehtenä sitä moni ennemminkin pitääkin. Ja tämäkin taitaa nyt mennä maksulliseksi.
”Toivottavaa onkin, että katsotaan kokonaisuutta, ei pidetä vain kiinni jostain itselle tärkeästä yksityiskohdasta.”
Tämä on hyvä periaate. Nythän vaikuttaa (ainakin ulostulojen mukaan), että joillakin kirkolliskokousedustajilla on vain yksi yksityiskohta, minkä vuoksi he ylipäätään ovat kirkolliskokousedustajia, eli spn-avioliittoon vihkimisen läpiajaminen myös kirkossa.
” Päinvastoin, tiukasta määräenemmistöstä kiinni pitämimisestä on kirkolle enemmän haittaa kuin säädösten lieventämisestä.”
Voisiko tähän saada perusteluja? Miten määräenemmistöstä on haittaa? Ja miten siitä luopumisesta on hyötyä?
”Se ei tarkoita keveää ajan virrassa ajelehtimista vaan kristinuskon ydinsanoman soveltamista kussakin ajassa: mitä kristinusko tarkoittaa tässä tilanteessa?”
Juuri tämä aspekti tahtoo unohtua ”kristinuskon ydinsanoman soveltaminen kussakin ajassa”. Ydinsanoma alkaa Raamatun alkulehdiltä, miehen ja naisen luomisesta ja jatkuu eteenpäin syntiinlankeemukseen ja Jumalan ennalta suunnittelemaan oman Poikansa mahdollistamaan syntien sovitukseen Golgatan ristillä. Aina on vaarana, että Kristus-keskeinen ydinsanoma muuttuu ihmiskeskeiseksi kirkkopoliittiseksi jaaritteluksi.
Salme, me katsomme samaa maisemaa vähän kulmalta, mutta uskon, että olemme samalla tiellä.
Markku,
uskon kyllä, että olemem samalla tiellä, Jeesus-tiellä. Paavali sanoikin, että pääasia on, huolimatta siitä, mihin saakka olemme ehtineet, että vaellamme samaa tietä.
Salme Kaikusalo kirjoittaa: ”Nythän vaikuttaa (ainakin ulostulojen mukaan), että joillakin kirkolliskokousedustajilla on vain yksi yksityiskohta, minkä vuoksi he ylipäätään ovat kirkolliskokousedustajia, eli spn-avioliittoon vihkimisen läpiajaminen myös kirkossa.”
Salme Kaikusalo, oletko tietoinen siitä, mitä monitahoisia ja laajoja asiakokonaisuuksia me kaikki kirkolliskokousedustajat olemme tälläkin, juuri päättyneellä kokousviikolla käsitelleet? Odotatko tosiaan, että niistä aivan jokaisesta olisi meidän tullut erikseen laatia vielä mediatiedote, jotta voisit vakuuttua meidän todella työskennelleen? Raskaan viikon ja pitkän työrupeaman jälkeen työmme mitätöinti epämääräisillä letkautuksilla tuntuu melkoisen kohtuuttomalta.
Terveisin
Johanna Korhonen
kirkolliskokousedustaja,
yleisvaliokunnan puheenjohtaja
Johanna Korhonen :”Salme Kaikusalo, oletko tietoinen siitä, mitä monitahoisia ja laajoja asiakokonaisuuksia me kaikki kirkolliskokousedustajat olemme tälläkin, juuri päättyneellä kokousviikolla käsitelleet?”
En osaa sanoa Salmen tietoisuudesta, mutta kyllä ruohonjuuritasolla yleensä tullaan ennemmin tai myöhemmin tietoiseksi siitä, mitä kyseisissä kokouksissa on käsitelty, eivätkä puolueiden tai lahkojen omien tai vain sidosryhmiensä etujen ajamisten seuraukset yleensä ole olleet erityisen positiivisia.
Voi vain siteerata viime vuoden Helsingin hiippakuntavaltuuston nimissä tehtyä adventtitervehdystä , jossa todetaan mm. ”Pyhä Henki ei nuoku kokouksissa, ei väsää tulkintoja eikä nosta yhtäkään virkettä Jumalan asemaan.”
Johanna Korhonen,
olen pahoillani jos pahoitit mielesi. Minä en viitannut ”ulostuloilla” vain tämän viikon tapahtumiin vaan jo useamman vuoden aikana tapahtuneisiin ja median tiedottamiin ”ulostuloihin”. Täällä K24:ssäkin on uutisoitu usemampia ulostuloja.
Me ruohonjuuritason kentältä asioita seuraavat henkilöt olemme hyvin paljon sen varassa, mitä asioita missäkin mediassa tuotetaan tiedoksi ja luettavaksi. Ja eittämättä on havaittavissa, että samojen henkilöiden nimet liittyvät toistuvasti samoihin ulostuotettuihin uutisiin, sekä kirkolliskokousta tai muuta kirkollista toimintaa koskien.
Joten looginen johtopäätös on, että asia on heille tärkeä ehkä tärkein.
Ehkä toimittajat tulevaisuudessa kertovat kaikkien toimista monipuolisemmin?
Salme Kaikusalo, kiitos pahoittelustasi, otan sen vastaan. Eri ihmisille ovat tärkeitä eri asiat. Avioliittolain muutokseen liittyvät asiat ovat tärkeitä, mutta niiden ohella olen kuluneella viikolla yhtä motivoituneena hoitanut mm. sähköiseen äänioikeutettujen rekisteriin, vaalijärjestelmän kehittämiseen, missiologiaan, kotipaikkaa muuttavan luottamushenkilön asemaan ja ensi vuoden talousarvioon liittyviä asioita. Puhemiesneuvoston jäsenenä olen osallistunut itse kirkolliskokoustyön kehittämiseen. Näidenkin yli menee vielä suuri asiakokonaisuus, jota useat valiokunnat tulevat lähikuukausina käsittelemään: kirkon tulevaisuuskomitean mietintö.
Johanna Korhonen,
kaikki asiat, joiden käsittelyyn kerrot osallistuneesi ovat huomionarvoisia.
Toivoisin, että media mainitsisi nimesi näistäkin asioista kertovien uutisten (vai onko niitä ollut?) yhteydessä, että me lukijat saisimme monipuolisemman kuvan itsekunkin tekemisistä. Tai voihan olla, että niistä on jollain foorumilla kerrottukin.
Ps,
katsoin juuri uusinnan viimeisetä Pressiklubista. Se oli oikein mielenkiintoinen ja Johannan osuus siinä oli suorastaan kutkuttava. Kiitos!
” Päinvastoin, tiukasta määräenemmistöstä kiinni pitämimisestä on kirkolle enemmän haittaa kuin säädösten lieventämisestä.” blogisti
Voisiko tähän saada perusteluja? Miten määräenemmistöstä on haittaa? Ja miten siitä luopumisesta on hyötyä?
Olisin kuitenkin kaivannut vastausta ylläoleviin kysymyksiini.
Tiukka määräenemmistösäädös estää monia tärkeitä uudistuksia, esimerkiksi viime kauden seurakuntarakenneuudistus. Se tekee kirkosta jähmeän, kun maailma ja ihmisten elämän muodot muuttuvat nopeaan tahtiin, emme kykene antamaan kristinuskon panosta tämän haasteisiin. Säädöksillä ei kuitenkaan kyetä kääntämään pyörää taaksepäin. Tähän vastataan, että kirkkoa ei pidä muuttaa kaikkien tuulien ja muotien mukaan. Ei pidäkään, mutta sitä samaa yhteistä uskoamme eletään eri todeksi eri tavoin, ja silloinkin Raamattuun perustuen.
Kirjoitusvirhe minulla: … uskoamme eletään todeksi eri aikoina….
Kiitos vastauksesta.
Vaikka määräenemmistösäädöksen purkaminen juuri nykytilanteessa hyödyttäsi konservatiivisen avioliittokäsityksen puoltajia , en pidä määräenemmistövaatimusten purkamista toivottavana. Periaatteelisluontoisista kysymyksistä tulee saavuttaa laaja yksimielisyys, jottei kirkkomme edelleen pirstoutuisi. Kun vähemmistö on niinkin pieni kuin 1/4 pitäisi vähemmistön voida alistua yhteiseen päätökseen, vaiika se ei miellyttäisikään, vrt. pappisviran avaaminen naisille.