Olisiko peiliin katsomisen paikka?

Katsoisit vaan peiliin! Saatamme tokaista toiselle, kun vihjaamme, ettei hän näe omia virheitään. Itsetuntemus ja itsetutkistelu onkin tavattoman tärkeää. Meitä saattaa huvittaa muiden sokeus omille virheilleen, mutta samaan aikaan emme huomaa omiamme. Vanha sananlasku sanoo: ”Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.”

Jeesus neuvoi Vuorisaarnassa: ” Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi? Kuinka voit sanoa veljellesi: 'Annapa kun otan roskan silmästäsi', kun omassa silmässäsi on hirsi? Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä.” ( Matt. 7:3-5)

Galilean mestari opettaa lempeällä huumorilla, miten ensin olisi tehtävä itse parannusta. En oikein tiedä, voinko itse ottaa silmästäni hirttä tai toiselta roskaa. Voin silti rukoilla, että Jumala auttaisi minua näkemään syntini. Ripissä voin tunnustaa syntini ja pyytää niitä anteeksi. Uskon, että Herra itse hoitaa osaltani tuon puhdistustyön.

”Jos väitämme, ettemme ole syntisiä, me petämme itseämme eikä totuus ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. Jos väitämme, ettemme ole syntiä tehneet, teemme hänestä valehtelijan eikä hänen sanansa ole meissä.
Rakkaat lapset! Kirjoitan tämän teille, jotta ette tekisi syntiä. Jos joku kuitenkin syntiä tekee, meillä on Isän luona puolustaja, joka on vanhurskas: Jeesus Kristus. Hän on meidän syntiemme sovittaja, eikä vain meidän vaan koko maailman.” (1. Joh. 1: 8-2: 2 )

Äkkiseltään saatamme ajatella, että on huono asia löytää virheitä itsestään. Se on kuitenkin hyväksi, että ymmärrämme oman keskeneräisyytemme. Parannus ja uudistuminen eivät ole mahdollisia, ellemme löydä omia puutteitamme. Kun otamme Jumalan armon vastaan Jeesuksessa Kristuksessa, voi Jumala itse alkaa meissä korjaavan ja uudistavan työnsä.

Pentti Tepsa

Kemijärven kirkkoherra

3 kommenttia

  • Tarja Parkkila sanoo:

    ” Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi? Kuinka voit sanoa veljellesi: ’Annapa kun otan roskan silmästäsi’, kun omassa silmässäsi on hirsi? Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä.” ( Matt. 7:3-5)

    Oikeudessa ei asioita käsitellä roskien ja hirsien opeissa, vaan lain mukaisesti. Tuomari voi tuomita lain mukaisen rangaistuksen, vaikka hän itse olisi tehnyt niin sanotusti ”syntiä”. Oikeudessa ei käsitellä syntejä vaan rikkomuksia ja rikoksia, häiriöitä ja haittoja, Se ei ole höpöttelyä armosta, sovituksesta ja anteeksiannosta, ei laitonta uhkailua helvetillä ja kadotuksella, ei, vaan rikollisille kuuluu lain määräämä rangaistus ja uhrien kuuluu saada oikeus. Ja kaikkien tulee olla samanarvoisia Lain edessä. Muu on Iisebelin oppia.

    Jos koko maailmassa olisi yksi yhteinen ja yhdessä sovittu laki ja säädökset ja kaikki sitoutuisivat naudattamaan lakia, ehkä silloin voitaisiin myös aseet takoa auroiksi ja miekat auran teriksi, eikä kukaan enää opettelisi sotimaan.

    Sen pitää kuitenkin olla lakisääteistä, muuten se ei toteudu.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    ”Äkkiseltään saatamme ajatella, että on huono asia löytää virheitä itsestään. Se on kuitenkin hyväksi, että ymmärrämme oman keskeneräisyytemme. ”

    Meillä on mahdotonta olla löytämättä itsestämme virheitä, meidät on aivopesty kollektiiviseen syntiin ja lankeemukseen ja jatkuvaan paranuksen tekoon, ja mikään ei riitä, mikään rituaali ei ole tarpeeksi. Henkilökohtaisesti pidän sitä henkisenä väkivaltana.

    Jos ihmisellä ei ole huono omatunto jostakin, se pitää löytää, kaivaa vaikka sukuhistoriasta, ja aina Adamiin ja Eevaan saakka. Kyllä sitä köytyy, jos ei muualta, niin Eeva söi väärästä puusta ja siitä lähti perisynti meitä seuraamaan, sitä et voi välttää. Polvistu siis, vaikka Eevaa ei olisi koskaan ollutkaan muualla kuin tarinassa. Eeva antoi kuitekin eräille tahoille omenasta aseen,jolla voi alistaa ihmisiä.

    Mitä ovat keskeneräisyyden kriteerit, lapsi on tietysti vielä keskeneräinen ihminen, opetuslapsi, jumalan lapsi. Mutta ei kai meidän aikuisten tarvitse sinne laskeutua, olemme jo sieltä poistuneet, kasvaneet ja ottaneet vastuun omista teoista.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Jeesuksen kataluudesta vielä vähän.

    Jeesus ei kehoita ainoastaan katsomaan omia hirsiä, vaan kehoittaa myös itse rankaisemaan itseään, jos silmä viettelee revi se irti, tai jos käsi viettelee, hakkaa se poikki. Kukaan ei kuitenkaan tee niin.

    Jeesus voi myös siirtää syyn oman kansan kannettavaksi, tai kaverille, vaikka syyllinen olisi hän itse, tai varsinainen tekijä, kuten ristiinnaulitsemisessa Rooma.

    Hän itse haluaa tarinassa kärsiä ja kuolla, ikäänkuin isän jumalan uhraamana, mutta sanookin, että se on” pahempi sille kenen kautta se tulee, sille olisi parempi, että ei olisi koskaan syntynytkään.” Tässä hän tarkoittaa Juudasta jota pidetään kavaltajana, ja jolle hän itse syötti leipää ja lähetti matkaan. Eikä siinä kaikki. Kun Pilatus kysyy: ”Miksi et puhu minulle? Etkö tiedä, että minulla on valta sinut päästää tai tuomita ristiinnaulittavaksi. ” Jeesus sanoo: ” Sinulla ei olisi mitään valtaa minuun, ellei sitä olisi annettu sinulle ylhäältä.( Onko keisari ylhäällä oleva? ) Siksi onkin sen synti suurempi, joka antoi minut sinun käsiisi ” ????

    Tässä tilaneessa syy jätetään pappien ja tavallaan koko kansan syyksi, jonka kerrotaan huutavan ristiinnaulitsemista, vaikka Pilatus sanoo, että hänellä on valta ja kansalla ei ollut valtaa kuolemantuomioita langettaa.

    No miksi sitten näin ?

    Omien sanojensa mukaan: ”Heillä ei olisi ollut syntiä, ellen minä olisi tullut ja puhunut heille, ja nyt he eivät voi syntiään kieltää.”

    Tämän mukaan koko näytelmä vain sen takia, että saatiin kansalle synti, josta syyttää heitä läpi vuosituhansien, ja vielä syyttä. Ja ettei jäisi liian helpoksi, niin koko kansan syyttäminen syntiseksi tekee myös Jeesuksesta kansan jäsenenä syntisen, jota hän ei voi kieltää, nyt kun minä olen tullut ja puhunut, ottanut hänen omastaan, ja näyttänyt teille. Kansan minä vapautan, heitä on pidetty jumalan lyöminä ja vaivaamina, mutta kuten sanottu, se on pahempi sille kenen kautta se on tullut. Ja tämä osoittaa, että se oli Jeesus, kenen kautta se tuli. Ja kristuksena hänellä oli paljon ruumiinjäseniä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pentti Tepsa

    Olen taustaltani lappilainen teologi, pappi ja uskonnon opettaja, Vanhan testamentin eksegeetti ja Kemijärven seurakunnan kirkkoherra.