Odottaa hiljaa

Ranstakka hiljaa telineessään.

Paikallansa seisoo rauta.

Aika kuluu vaiti ollen.

Odottaa vain rauhallisna.

 

Sitten uunin kuuma liekki.

Kekäleitten värileikki.

Raudan kutsuu työhön.

Hiilloksia kohentamaan.

 

Kukin toimii paikallaan.

Ajallaan ja tavallaan.

Lämmön läheisten iloksi.

Kodin rauhan ratoksi.

Riemuksi koko väen.

 

 

 

 

    • Minun mielestäni tässä asiassa voi soveltaa lapsellisen yksinkertaista logiikkaa. Ihmiset viettävät joulua, he juhlivat vappua, itsenäisyyspäivää ja uuden vuoden aattoa. Samoin pääsiäiseen ja juhannukseen liittyy paljon traditiota. Olematta tippaakaan uskonnollinen kaikkiin näihin liittyy suuri määrä suomalaista tapakulttuuria, joka perustelee näiden juhlapäivien olemisen vapaapäiviä.

      Sen sijaan voisi kysyä, kuka aikuisten oikeasti viettää loppiaista tai helatorstaita jonain erityisenä juhlapäivänä? Keskimääräiselle suomalaiselle ne ovat ilmainen vapaapäivä, jonka viettämisen syytä suuri osa ei tiedä saati että päivään liittyisi jotain tapakulttuurisia tai uskonnollisia traditioita.

    • Loppiaista kirkkolaitosten mukaan vietetään tammikuun 6. päivänä sen muistoksi, että itämaiset tietäjät kävivät silloin vastasyntyneen Jeesuksen luona?

      Tosin kylläkin, että samoin kuin roomalainen pyhäpäivä (roomalaisten auringonjumalan juhla) joulukuun 25:s valittiin Jeesuksen syntymän juhlapäiväksi (Jeesus syntyi ihmiselämään tosiasiassa aiemmin syksyllä), niin tammikuun 6:nnenkin päivän valitsemiseen vaikutti pakanallinen juhla. Aleksandriassa pakanoiden tapana oli viettää tammikuun 5:nnen ja 6:nnen välisenä yönä Aeon-jumalan (ajan ja ikuisuuden jumalan) syntymäpäivää. Kirkko ilmeisesti halusi antaa sillekin juhlalle ”kristillisen ulkoasun.”

      Siis tämän ”hatusta vedetyn” päivämäärän itämään tietäjien vierailusta Jeesus lapsen luona, noin 2000 vuotta myöhemmin Suomessakin keskellä viikkoa lyödään hanskat tiskiin ja haalarit nurkkaan ja pidetään vapaata. Kuulostaako järkevältä?

      Näinä maallistumisen aikoina helatorstainkin voisi aivan hyvin myös siirtää lauantaille. Ei-uskoville voisi antaa vaihtoehdon juhlimisille ja nimittää sen toiseksi nimeksi KELA-torstain. Useimmat kansalaisethan hyötyvät KELA:n palveluista sairaskorvausten, lääkekorvausten ja työttömyyskorvausten jne. muodossa.

      Jeesuksen merkitystä valitettavasti harvemmat ajattelevat. Kirkko on siinä epäonnistunut sanoman välittämisessä. ”Pakkopyhät” eivät asiaa juurikaan edistä.

  1. Sari,ei ironiaa voi opiskella, sen taju kuten huumorintajunkin on tai sitten ei ja väitteesi etten edustanut asiassa ’yhtään totuutta’ on yksinkertaisesti epätosi. Enhän minä edes ironiassani ehdottanut Suomen lakien laatimista Mooseksen pohjalle vaan: voisivathan Raamattuaan kunnioitavat uskovat tehdä ihan vapaaenhtoisesti 6 päivästä työviikkoa ilman vuosilomia Jumalaansa ja Raamatuaan kunnnioittaakseen…

    • Joo kyllä kai kaikki ihmisaet voisivat tehdä kuusipäiväistä työviikkoa ihan isänmaan edun vuoksi. Kirkolliset juhlatkin voisivat ihan hyvin pitää työpäivinä. Samoin esimerkiksi vappu, siis tämä ylioppilaitten juhlapäivä. Eihän ylioppilaat edes työssä käykään opiskeluaikana.

    • No nyt se Osmo höpöttelee vähän omiaan. Kaiketi tämä uutinen kuitenkin kosketti vain sitä, tarvitseeko kansalaiset loppiaisena ja helatorstaina vapaapäivän, jotta voivat osallistua kirkonmenoihin tai muuten viettää asiaankuuluvaa tapakulttuurista riittiä.

      Minun mielestäni kummankin edellä mainitun päivän merkitys uskonnollisena juhlapyhänä tai tapakulttuuriin kuuluvana erityisenä hetkenä on menettänyt merkityksensä. Näkisin, että ihmiset itseasiassa juhlivat Halloweenia paljon enemmän kuin helatorstaita.

      Ehkäpä suomalaisen kulttuurin ja tapojen muuttuessa turhaksi käyneitä juhlapyhiä voisi alkaa siirtää sinne, missä ihmiset oikeasti viettävät perhejuhlia tai juhlivat kaveriporukalla. Omat suosikkini uusiksi vapaapäiviksi loppiaisen ja helatorstain tilalle olisivat Halloween ja Valentine’s Day.

    • No meillä nyt on tällainen traditio, että erilaisia juhlia kuten joulua, vappua, juhannusta tai itsenäisyyspäivää varten saa ylimääräistä vapaata. En minä sitä traditiota ole särkemässä.

      Olen tässä yrittänyt vain vihjailla, että loppiaiseen tai helatorstaihin ei vastaavanlaista tapakulttuurista traditioa liity nykyisessä yhteiskunnassa, joten nämä vapaapäivät ovat vähän menettäneet merkityksensä.

      Mielestäni ei siis ole mitenkään sattuma, että keskustelu koskee juuri näitä kahta vapaapäivää eikä muita vapaapäiviä, joita ihmiset aktiivisesti juhlivat.

    • So so Jusu. Juhla kun juhla, niin joulu niinkuin helatorstaikin. Kansakunnan hyvinvoinnista on kysymys, kun työaikoja lasketaan. Työpäiviksi vaan kaikki, jos ei ne satu viikonloppuun. Lastemmekin täytyy vielä tulla toimeen tässä maassa. Jos vain juhlia työajalla vietetään, ei tuu mittään.

  2. Raamatusta ei tosiaan löydy perusteita millekään nykyiselle kirkolliselle juhlapäivälle, ellei sellaiseksi lasketa pääsiäistä, jolla kyllä Raamatussa on ihan eri merkitys kuin kristikunnassa. Siellähän se on Egyptin orjuudesta vapautumisen muistojuhla. Lepopäiväkin (sapatti) on lauantai. Joulusta ei Raamattu puhu mitään, puhumattakaan loppiaisesta. Joten lukekaapa Raamattua nekin, jotka siihen koko ajan joka asiassa vetoavat.

  3. Jusu sanoo hyvin näistä Suomen perinteisistä juhlapyhistä. Kyllä joulu on vielä juhla, samoin uusi vuosi ja juhannus. Toki vappukin. Juhannuskin on nykyään vain viikonloppu eikä enää kierrä joulun tavoin kuten ennen. Kaikkia niitä kuitenkin edelleen juhlitaan.

    Mutta loppiainen ja helatorstai eivät oikeasti ole juhlapyhät, jotka merkitsevät jotain. Ovat tietysti vapaapäivä keskellä viikkoa, mutta eivät muuta. Ne voisi aivan hyvin siirtää lauantaille. Ne aikaisemmin olivatkin, muistan vielä kun oli ”helalauantai”.

    • Merja. Kyllä minä kuitenkin kansakunnan edun takia olisin sitä mieltä, että juhlia ei pitäisi työajalla. Raamattukin käskee tekemään työtä kuusi päivää viikossa. Siitä on pahan kerran tingitty. Tosin hyvähän minun on teille työikäisille puhua, kun oli pakko jäädä eläkkeelle, kun täytin 68.

Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25