Nuoruudesta ja vanhenemisesta

Joka sanoo, että nuoruus on kypsää ikää onnellisempi, väittää, että näköala tornin juurelta on parempi kuin sen huipulta.

William L. Phelps

Muistoissa kaikki kaunistuu, synkät kohdat häviävät ja valoisat loistavat kirkkaammin. Näin nykyaika saattaa tuntua synkältä verrattuna aurinkoiseen menneisyyteen. Muistelemme nuoruuden iloja, mutta olemme unohtaneet silloin kärsimämme henkisen kasvamisen tuskan, tyytymättömyyden, epävarmuuden, alakuloisuuden. Vanhentukaamme nuoruudenvalo sielussamme, tuokoot vuodet mukanaan tasapainoisuutta, kypsyyttä ja kaukonäköisyyttä.

Sanat matkaoppaana 2, WSOY, 1976.

Näihin ajatuksiin voivat varmaankin yhtyä niin uskovaiset kuin ateistitkin ja siltä väliltä olevat. Tämähän on aika viisasta pohdintaa ja opetusta. Onhan tietysti nuoruudessa esim. fyysiset voimavarat usein suuremmat kuin vanhuudessa, mutta vanhemmilla on usein enemmän esim. elämänkokemusta kuin nuorilla. Ja vanhempikin voi olla mieleltään nuori.

14 kommenttia

  • Juha Heinilä sanoo:

    Mika, kiitos blogistasi!

    Nuorena piti viisikymppistä tosi vanhana. Nyt taas pidän viisikymppistä sopivan ikäisenä. Vanhat ovat yli 70 vuotiaita. Lapsuudessa aika kului paljon hitaammin kuin nyt vanhempana. Aika menettää merkitystä mitä vanhemmaksi elää. Ja sitten Taivaassa ei ajalla ole enää mitään merkitystä.

    Ennen oli kaikki paremmin. Tosin näin vanhempana osaa heittää murheet Jumalalle ja luottaa asioiden menevän olosuhteista riippumatta riittävän hyvin. Turva Jumalassa ei maailmassa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kari Paukkunen sanoo:

    Mukava blogi, kiitos!

    Joko tuli/tulee pyöreät täyteen? Muisti pettää. Onnittelut, Jumalan siunausta seuraavalle vuodelle!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Tähänastisen elämäni onnelisin aika on juuri nyt. Seuraavaa kymmenvuotisjaksoani pidin aiemmin Juhan tavoin jo vanhuutena. Sitten tapasin kaksi pirteää ja elinvoimaista yli 90v. henkilöä Viavamossa ja tajusin, että hyvää ja onneliista elämää voi olla jopa kolmekymmetäkin vuotta vielä edessä. Elämämme päivät kun on Taivaanisän kirjoissa, joita me ei päästä tutkimaan. Varautuminen vanhuuteeni olisi nyt aiheellista, kun tuo 70 rajapykki on ihan lähellä . Jos sen tekisin, niin seurauksena voisi olla oikeasti vanheneminen nopeammin. Vanheneminen voi olla oma tietoinen valinta, jossa kunnosta lakataan pitämästä hyvää huolta. Juuri silloin, kun se sitä eniten kaipaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Heinilä sanoo:

    Onnea ja Jumalan siunausta, Mika!

    Jeesus: ”Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” (Matt. 28:20 / FB38)

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kari Paukkunen sanoo:

    ”Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt. Iloitkaamme ja riemuitkaamme siitä.”

    Iloiset onnittelut ”pyöreistä kymmenistä.”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Minä olen sinun kanssasi ja varjelen sinua, missä ikinä kuljet, ja saatan sinut takaisin tähän maahan. 1. Moos. 28:15

    ”Sinun kanssasi” – yhteyttä, ”varjelen sinua” – huolenpitoa, ”saatan sinut” – johdatusta.

    Hiljaisiin hetkiin, Päivä, 1996.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Rikkain on se, jonka huvit ovat halvimmat.

    Henry David Thoreau

    Kun hankkii itselleen ylen määrin tarpeita, hankkii huolia, ehkä köyhyyttäkin. Tarpeista vapautuminen on tosi elämäntaitajien pyrkimyksenä. Ei elämän silti tarvitse olla vailla säihkyvyyttä tai puutteellista. Päinvastoin, näennäisesti vähäpätöiset ilonaiheet käyvät runsaammiksi ja rikkaammiksi. Se, joka löytää kauneusarvoja vaatimattomastakin, joka kulkee elämäntietänsä levollisesti turhia kiireitä, keinotekoisia huveja ja nautintoja karttaen, huomaa tien hiekassakin jalokiven loistavan.

    Sanat matkaoppaana 2, WSOY, 1976.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Mikä on kristinuskon ja natsismin ero? Kristinuskossa yksi kuolee kaikkien puolesta ja natsismissa kaikki kuolevat yhden puolesta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Tietäen, ettette ole millään katoavaisella, ette hopealla ettekä kullalla, lunastetut turhasta, isiltä peritystä vaelluksestanne, vaan Kristuksen kalliilla verellä niin kuin virheettömän ja tahrattoman karitsan. 1 Piet. 1:18–19

    Jos tahdot kaiken elinaikasi pysyä jumalisuuden kapealla polulla (Matt. 7:14) etkä poiketa oikeaan etkä vasempaan (5. Moos. 28:14, Ps. 91:7) sekä lopuksi saavuttaa iäisen rauhan, niin salli Jumalan Hengen alati kiinnittää sydämesi siihen, että ”Jumala on ilmoitettu lihassa”, (1. Tim. 3:16) että olet lunastettu Kristuksen kalliilla verellä.

    Bernhard Wadström, Armoa armosta, s. 145, SLEY, 1966. Sulut ovat allekirjoittaneen lisäys.

    Ilmoita asiaton kommentti