Novelli sai Nobelin

Kanadalainen Alice Munro sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Hyvä valinta. Häpeäkseni tunnustan, että olen lukenut vain yhden Munron teoksen, vuonna 2010 suomeksi ilmestyneen novellikokoelman Liian paljon onnea. Se teki vaikutuksen.

Kirjoitin kyseisestä kirjasta (suom. Kristiina Rikman, Tammi, 365 sivua)  lyhyesti Kotimaahan alkuvuodesta 2011 otsikolla Muutoksen aika seuraavasti:

Jälkeenpäin  on helppo huomata, että elämässä on hetkiä, jolloin asiat saivat uuden suunnan. Tämä havainto on kanadalaisen Alice Munron novellikokoelman Liian paljon onnea kantava teema. Jokaisessa novellissa päähenkilön elämässä tapahtuu asioita, joiden jälkeen arki ei enää palaa entiselleen.

Erityisen  mieleenpainuva on novelli Miten meidän tulisi elää. Siinä käydään läpi monta vuosikymmentä ja kaksi avioliittoa. Lopussa päähenkilö huomaa lukevansa nuoren kirjailijan teoksesta kuvauksen itsestään opettajana. Tämän seurauksena sukupolvien ja elämänasenteen kuilu aukeaa jyrkkänä.

Niminovelli poikkeaa muista kirjan teksteistä, sillä se kertoo historiallisesta henkilöstä, maailman ensimmäisestä naispuolisesta matematiikan professorista, venäläisestä Sofja Kolvaleskajasta. Muutosten, elämän saranakohtien varjot ovat siinäkin läsnä.

(Tämä blogikirjoitus on julkaistu myös Vielä palaa lukulamppu -blogissani)

Olli Seppälä
Olli Seppälä
Kirjoittaja Kotimaa Oy:n palveluksessa. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat mm. kulttuuri, linnut, kellot.

Kanadalainen Alice Munro sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Hyvä valinta. Häpeäkseni tunnustan, että olen lukenut vain yhden Munron teoksen, vuonna 2010 suomeksi ilmestyneen novellikokoelman Liian paljon onnea. Se teki vaikutuksen.

Kirjoitin kyseisestä kirjasta (suom. Kristiina Rikman, Tammi, 365 sivua)  lyhyesti Kotimaahan alkuvuodesta 2011 otsikolla Muutoksen aika seuraavasti:

Jälkeenpäin  on helppo huomata, että elämässä on hetkiä, jolloin asiat saivat uuden suunnan. Tämä havainto on kanadalaisen Alice Munron novellikokoelman Liian paljon onnea kantava teema. Jokaisessa novellissa päähenkilön elämässä tapahtuu asioita, joiden jälkeen arki ei enää palaa entiselleen.

Erityisen  mieleenpainuva on novelli Miten meidän tulisi elää. Siinä käydään läpi monta vuosikymmentä ja kaksi avioliittoa. Lopussa päähenkilö huomaa lukevansa nuoren kirjailijan teoksesta kuvauksen itsestään opettajana. Tämän seurauksena sukupolvien ja elämänasenteen kuilu aukeaa jyrkkänä.

Niminovelli poikkeaa muista kirjan teksteistä, sillä se kertoo historiallisesta henkilöstä, maailman ensimmäisestä naispuolisesta matematiikan professorista, venäläisestä Sofja Kolvaleskajasta. Muutosten, elämän saranakohtien varjot ovat siinäkin läsnä.

(Tämä blogikirjoitus on julkaistu myös Vielä palaa lukulamppu -blogissani)