Niko Huttunen: Laajempi kaanon? Apostoliset isät ja Uusi testamentti

Entä jos Uudessa testamentissa olisi hiukan useampi kirja? Niinkin voisi olla. Varhainen kristikunta tuotti runsaasti kirjoituksia, joten ei ollut itsestään selvää, mitä Uuteen testamenttiin lopulta päätyi.

Lähimpänä kanonista statusta olivat monet niin sanotut Apostolisten isien kirjoitukset, joista osaa jotkut pitivät jopa kaanoniin kuuluvina.

Mikä olisi toisin, jos Apostolisten isien kirjoitukset olisivat osa Uutta testamenttia? Muutama seikka tuli mieleen, kun valmistelin Apostolisten isien kirjoitusten tuoretta käännöstä ja johdantoteosta.

Protestanteilla vahvempi virkateologian

Virkarakennemietinnöt ovat evankelis-luterilaisen kirkon ikiliikkuja. Niiden laatiminen olisi paljon helpompaa, jos asioita voitaisiin perustella Clemensin tai Ignatioksen kirjeillä. Näistä löytyy selkeä kolmisäikeinen virka, mitä toistuvasti on ajettu kuin käärmettä pyssyyn.

Clemens ja Ignatios helpottaisivat myös papiston kaitsentaa. Vai mitä sanotte tästä Ignatioksen ohjeesta: ”Kuulkaa piispaa, jotta Jumalakin kuulisi teitä.” Samantapaisia ohjeita löytyy runsaasti.

Vahvempi virkateologia on todellisuutta ortodokseilla ja katolisilla, jotka tulkitsevat Raamattua osana kirkon perinnettä. Siinä mielessä Clemens ja Ignatios toisivat suurimman muutoksen protestanteille.

Allegorinen raamatuntulkinta

Barnabaan kirjeessä neuvotaan, miten Vanhaa testamenttia kuuluu tulkita. Kun Aabraham ympärileikkaa ensin 18 miestä ja sitten 300, kirjeessä oivalletaan, että kyse on Jeesuksesta ja rististä. Luvatun maan hunaja ja maito tarkoittavat uskoa ja sanaa.

Allegorinen raamatuntulkinta on toki tuttua kristinuskon historiasta ja esiintyyhän sitä Uudessa testamentissakin. Barnabas kehittää sen kuitenkin aivan uudelle tasolle.

Jos Barnabas olisi kaanonissa, allegoriat olisivat varmasti paljon nykyistä tavallisempi kristillisen raamatuntulkinnan menetelmä.

Säännölliset rukoushetket päivittäin

Luterilaiset tunnustuskirjat sanovat, että jumalanpalveluksen muodot ovat ehdonvallan asioita. Niitä voidaan järjestää, niin kuin hyväksi nähdään.

Näin vapaamielinen kanta ei olisi mahdollinen, jos Didakhe kuuluisi Raamattuun. Ehtoollisen viettoon on siellä tarkat ohjeet rukouksineen.

Kaste pyrittäisiin aina toteuttamaan virtaavassa vedessä ja valelukaste olisi poikkeus. Rippikoulussa opetettaisiin rukoilemaan kolme kertaa päivässä ja paastoamaan keskiviikkoisin ja perjantaisin.

Taiteelle lisää impulsseja

Eräs kollega huomautti aikoinaan, että Vanhan testamentin apokryfeihin kuuluva kertomus Susannasta kylpemässä on innoittanut varsin monia (mies)taiteilijoita.

Tältä pohjalta veikkaan, että Hermaan Paimenen avauskertomus Rhodasta olisi räjäyttänyt taiteilijoiden inspiraation valloilleen. Ironiaa on, että molemmissa tarinoissa tirkistelyä paheksutaan.

Vaikka monet Apostoliset isät ovat olleet jo varhain pyhimyksiä, heitä ei juuri esiinny suomalaisessa kristillisyydessä. Ainoa poikkeus lienee Clemensille omistettu Sauvon keskiaikainen kirkko.

Clemensin lisäksi Ignatios, Hermas, Barnabas ja moni muu hahmo olisivat tuttuja. Polykarpoksen ja Ignatioksen marttyyrikuolemista olisi saatu paljon dramaattista taidetta.

Niko Huttunen

Uuden testamentin eksegetiikan dosentti, Helsingin yliopisto

Lue lisää:

Niko Huttunen, Joona Salminen ja Ulla Tervahauta (toim.), Apostoliset isät: Kokoelma varhaiskristillisiä kirjoituksia.[4] 2020 (2. painos 2021)

Niko Huttunen ja Ulla Tervahauta (toim.), Johdatus Apostolisten isien kirjoituksiin. 2021

Ulla Tervahauta, Kirjeitä kahdentuhannen vuoden takaa: Apostoliset isät

Niko Huttunen, Kannattiko? Kirjat Apostolisista isistä ovat valmistuneet

Niko Huttunen , Apostoliset isät: Melkein Raamatun tekstiä (video)

28 kommenttia

  • Pekka Väisänen sanoo:

    Useammalla alkuperäisellä tekstillä olisi kuva ja sen selitys aina parempi.

    Eikö nykyisetkin Evankeliumit vaatineet muokkausta aina 300.aa luvun loppuun asti kanonisoinnissa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Ville Hassinen sanoo:

      Pyhiä tekstejä on pyritty yleensä säilyttämään mahdollisimman alkuperäisessä muodossa. Luonnollisesti käsikirjoitusten kopioinneissa on tullut inhimillisiä mokia, virheitä ja saattaa välissä olla täydennyksiä. Silti päälinjassa käsikirjoitustekstit ovat pysyneet samanlaisina. Uuden testamentin tekstejä ei ole muokkailtu.

      Vai mitä tarkalleen tarkoitat?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Tarkoitin mitä kirjoitin. Todistuksen kaanon Uskomisen asiassa on haluttu säilyttää Ignatiuksen todistuksestakin lähtien.

      Näin papit, presbyteerit ja diakonit olivat niitä joilla Oikean Uskon eteenpäin katsominen oli ensiarvoista. Toki ensimmäisinä olivat Piispat.

      Eikö Kolminaisuusoppikin syntynyt halusta synnyttää kokonaisuus eteenpäin katsomisessa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Samuel Kettunen sanoo:

      Pyhä Kolminaisuus tulee esille hyvin Raamatussa. Perisynnin, lapsikasteen ja sakramenttien kieltäjille se ei sovi, eikä tietenkään meidän järkeilyllemme. Silti Isän, Pojan ja Pyhän Hengen esilletulo sanan ilmoituksessa on kiistämätön ja meidän autuudeksemme.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Reino Suni sanoo:

    Kristinusjon kirja on vielä kirjoittamatta. Se perus5uu Jeesuksesta kirjoitettujen 20 evankeliumin realistiseen arviointiin ja tutkijoiden hyvinkin valoisiin tuloksiin 2000 vuoden takaisista tapahtumista. Rehellistä tietoa on aivan riittävästi.

    Nykyinen esim. luterilaisuuden oppi perustuu Raamatun rakentajien tavoitteeseen saada kaikki ihmiset valtansa alle. Realistisena toteamuksena tästä on että he määräsivät kaikki muut kirjoitukset Jeesuksesta oli täysin hävitettävä tulevilta sukupolvilta. Valitettavasti tämä sokea usko, oopi, vallitsee vaikka sillä ei ole käytännössä mitään tekemistä Korkeimman, Jumalan, ihmisarvostuksen kanssa, esimerkiksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Samuel Kettunen sanoo:

      Jumala loi ja lunasti ihmisen, eiköhän siinä meille tarpeeksi arvostusta. Tottakai Hän seurakunnassaan hoitaa vissillä järjestyksellä asiaansa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    tärkeimmät kirjat, jotka tulisi saada Raamatuun vaikka sieltä joitakin vähemmän tärkeitä pois jättäen, ovat mielestäni Marian Evankeliumi, Philippuksen evankeliumi, Jaakobin protoevankeliumi, Juudan evankeliumi, Tuomaan evankeliumi ja Heenokin kirjat. Ynnä Mooseksen ilmestys ja Jaakobin salainen kirja. Mutta näinhän ei tule käymään, sillä ko kirjat miinoittavat raskaasti teologian paradigmaattisen pohjan. Ja niinhän ei s a a tapahtua…. Raamattuaiheine ko aika liittyvä kirjallisuus on tavattoman laaja ja onneksi sitä on osin luettavissa myös suomeksi Johannes Seppälän ja Tuomas Leväsen käännöksinä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Samuel Kettunen sanoo:

      Pyhän Eenokin kirjat kyllä kertoo suoraan, mikä on synti ja synnintekijän osa, myös viittauksia Jumalan Poikaan ja syntien anteeksisaamiseen useita. Jos tämä puuttuu, kyseessä on harhakirja.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Eiköhän Kettunen noissa muinaisissa viisaissa teksteissä ole kirjoittajia ja lukijoita elähdyttänyt jokin muukin kuin alituinen pelkkä synnissä piehtaroiminen , mikä näyttäisi olevan niin monen fundamentalistiuskovan lähes sadomasokistinen nautinto.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Samuel Kettunen sanoo:

      Taisi jäädä (totuuden) kokonaisuus huomaamatta. Tämä Henok saarnasi paljon jumalattomuutta vastaan ja kuitenkin ennusti tulevasta Kristuksesta, jos samasta kirjasta ylipäänsä puhumme. Se linkittyy Raamattuun, jonka sanoma pysyy.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Heenokin eli ’salaisuuten vihityn’ kirjojen ydin ei minusta ole Jeesus vaikka Metatronista puhuukin, ydin on niissä ulkoavaruuteen liittyvissä salaisuuksissa, joita taivasmatkalaiselle Heenokille Merkaban eli taivaanvaunujen ohjaamosta näytettiin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Tutustupa Samuel Kettunen tämän linkin takana olevaan Heenokin kirjoihin syvästi perehtyneen suomalaisen Tapio Lainen kirjoitus:

      https://www.blogimetsa.fi/wp/tulisilla-vaunuilla-taivaaseen-kristinuskon-synty-ja-pannaan-julistettu-heenokin-kirja/

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      1) Henokin kirja on etiopialaisen kirkon Raamatussa.

      2) Noiden toisten mainitsemiesi kirjojen paikka ei ole Raamatussa. Niiden historiallinen tilanne on muuttunut niin paljon kanonisten kirjoitusten aikakaudesta. Lukisit Apostolisia isiä riittävän hyvin niin huomaisit eron alkuperäisen ja muuntuneen perinteen välillä. Apostoliset isät seuraavat tarkemmin alkuperäistä perinnettä.

      3) Tapio Laineen kirjaa en pidä vakavasti otettavana teoksena. Siinä sotketaan toisiinsa täysin yhteenkuulumattomia juttuja. Toisaalta siinä on mukana joitakin murusia oikeasta historiasta ja toisaalta siihen on sotkettu aivan mielikuvituksellisia tarinoita, mm että Jeesus muka olisi saanut oppia erään 1800-luvun puolivälissä keksityn joogalahkon opetuksista tai olisi käyttänyt vasta uudella ajalla mahdollisia teknisiä ratkaisuja.

      Kokonaisuus on historiaan sijoitetun scifin tasoa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Matias, Heenokiin viitataan Ut:ssa ja Johanneksen Ilmestys rakentuu paljolti Heenokin pohjalle. Näitä Heenokin kirjoja tunnetaan kolme. Tapio Laineen ’Kuka hän oli’ perustelisesti lähteistetyn kirjan nonsoleeraaminen lonkalta huitaisten kertoo minusta vain siitä pelosta että hän saattaa olla paljolti oikeassa. Jeesuksen yhteyksistä buddhalaisuuteen on paljon viitteitä mutta Laineella se on pieni sivujuonne, josta Matias yritit tehdä ison. Laine julkaissut Ateena kustannus, joka ei julkaise halpa scifiä , on luottanut mm. kirjan esipuheen laatinen professori Harald Haartmanin lausuntoon, missä mm: ”Vain uskovien ihmistenkosketuspelko estää uskonnon maailman avaamista Raamatun ulkopuolelle, T.P. Laine onyksi tienraivaajista…ja käyttää siihen tarkoitukseen mahdollisimman monen alan näkemyksiä ja tietoja. T.P-Laine tuo esille tähän asti Jeesus-tutkimuksessa laiminlyötyjä aspekteja ja onnistuu tällä tavalla asettamaan värikkään kiven Jeesus-mosaiikkiin. Sen tähden hänen kirjansa ansaitse lukijan mielenkiinnon.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      En suinkaan huitaise, vaan arvioni perustuu siihen, että sain Teologista aikakauskirjaa varten tehtäväkseni tehdä kirjasta arvio. Tapani mukaisesti tutkin sen perusteellisesti todeten sen suureksi ongelmaksi kaikenlaisen metodisen johdonmukaisuuden puutteen ja sen perusteella myös eri palasten välisten vakavien ristiriitaisuuksien esiintymisen. Se mitä kerrottiin löi korville jotain toista kohtaa vastaan. Myös eri palasten aatteellinen ajoitus oli kokonaan laiminlyöty eikä kirjoittajalla ollut tajua miten ja mihin aikaan kukin väite kuuluu koko maailmanlaajuisessa kulttuurin kehityksessä.

      Tein arvosteluni, mutta toimitus totesi, ettei ole Aikakauskirjan arvon mukaista julkaista niin heikoin perustein koottua teosta julkaisun kokonaisraamien puitteissa.

      Uuden testamentin tapahtumien kuvaamisessa buddhalaisuudella ei ole mitään annettavaa. Sen sijaan tiedämme, että apostoli Tuomas meni lähetystyöhön Intiaan. Vuonna 58 jKr. hän saapui nykyisen Intian Keralan alueille, tuolloisen Parttian itäosiin. Hänen toiminnastaan Intian tuomaskirkko laskee kansankirkkonsa perustamisen. Nykyisin Intian kaksi osavaltiota on kristittyjä, siksi intialaisten osuus koko maailman kristittyjen määrissä on merkittävän suuri.

      Varsinaisesti suuremmat teologiset keskustelut buddhalaisten ja kristittyjen välillä sijoittuvat kuitenkin huomattavasti myöhempään aikaan. Noiden keskustelujen perusteella on helppoa huomata miten näiden kahden uskonnon kohtaaminen ei ole perusteltavissa Uuden testamentin tekstien syntyyn.

      Olen aikoinaan pitänyt luentoja buddhalaisuuden ja kristinuskon välisistä suhteista. Olen noiden valmistukseen tehnyt perusteellisia pohjatöitä.

      Puhumasi Haartman on aivan eri alan professori. Eksegetiikan hallinnasta hänen esipuheensa antaa olemattomien taitojen osaamisen kuvan. En tiedä miten hyvin hän muutoin tuntee Uuden testamentin eksegetiikan tutkimusta, mutta tuon lausunnon taso oli kyllä täysin tietämättömyydestä johtuvaa hänen aseinteitaan kuvaavaa. Varsinaista asiatietoa siitä ei löydy alkuunkaan.

      Kerran tiedekunnassa keskustellessamme Tapio kysyi olisiko hänen kirjassaan edes joitain sellaisia näkökulmia, joista voisi edes saada virikkeitä jonkun uuden tarkastelukulman löytämisessä. Vastasin silloin, että jossakin muodossa tai joltaki kantilta katsoen kaikkia tuossa hänen kirjassaan käsiteltyjä kysymyksenasetteluja on joku jossain jo aikoja sitten tuonut esiin ikään kuin kyselyjen herätteenä, mutta ne on jo aikoja sitten todettu asian vierestä puhumiseksi. ( Keskustelumme kaikkia sanoja en muista aivan tarkasti, mutta tämä oli vastaukseni asiasisällön linjaus.)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      ”Uuden testamentin tapahtumien kuvaamisessa buddhalaisuudella ei ole mitään annettavaa.”

      No ei ehkä tapahtumien mutta Kristuksen piirteet samaistuvat paljon Khrisnaan ja Jeesuksen opeuksissa on paljon sama kuin keisari Asokan lähtystyöntekijöiden sanomassa. Kristus/Khrisna: Molempien uskotaan olevan Jumalan poikia, koska heidät kehitettiin jumalallisiksi Sekä Jeesuksen Nasaretilaisen että Dwarkan Krishnan syntyminen oli yliluonnollinen. Molempien lähetystyöt olivat ennustettuja Molemmat syntyivät epätavallisissa paikoissa – Pahat voimat pyrkivät sekä Kristukseen että Krishnaan turhaan Kristusta kuvataan usein paimenen tavoin; Krishnalla oli lampaita Molemmat näyttivät kriittisen ajankohdan, milloin heidän maat olivat vaarassa Molemmat kuolivat terävien aseiden aiheuttamiin haavoihin – Kristus miekan ja naulojen ja Khrisna nuolen aiheuttamiin. Molempien opetukset ovat hyvin samankaltaisia ​​- molemmat korostavat rakkautta ja rauhaa

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Rauli Toivonen sanoo:

    Kiitos tästä blogista. Mielenkiintoisia seikkoja Raamatun ulkopuolisista kirjoituksista, jotka todellakin voisivat muuttaa uskonkäsityksiä. Paino sanalla voisivat.

    Raamattu on kaikilla mittareilla käynyt läpi melkoisen seulan. Sen lisäksi, että siihen aikanaan valikoituivat juuri nykyiset osat, uudemmat löydöt ovat paljastaneet yrityksiä liittää siihen useita jakeita, hakasulut kertovat asiasta esimerkiksi käännöksessä KR92. Lisäksi aikanaan on pontevasti vastustettu Raamatun antamista tavallisen kansan käsiin, jonne se kuitenkin päätyi.

    Lopputuloksena on se nykytilanne, että voimme nyt lukea Isoa Kirjaa yli 2000 kielellä, internetistä ilman paperia tai ylivoimaisesti maailman eniten painettuna teoksena. Voisiko mikään muu teos sopia näin hyvin Luojamme puheenvuoroksi ihmisille? Vaikka onkin ihmisvoimin kirjoitettu ja eri kielille alkuperäisistä käännetty.

    Useimmat meistä, jotka uskomme Raamatun olevan taivaallista alkuperää, luotamme siihen, että Raamatun kansien väliin on valikoitunut juuri oikeat kirjoitukset. Lienee Tekijä huolehtinut Kirjastaan? Toki tutkimustieto voi tuoda lisävaloa joihinkin yksityiskohtiin sekä vanhemmalla että uudemmalla puolella. Voimme mielenkiinnolla odottaa esimerkiksi tuoreiden israelilaislöytöjen antamaa informaatiota Septuagintan lauseista Jeesuksen aikana.

    Epäilen suuresti, että Uuden testamentin kaanon osoittautuisi näin pitkän käyttöiän jälkeen puutteelliseksi. Väitteitä sellaisesta lienee ollut ilmassa jo satojen ja satojen vuosien ajan, kuten muutakin Raamatun vähättelyä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Reino Suni sanoo:

    Samuel Kettunen.

    ” jumala loi ihmisen ”. Ei jumala luonut mitään ihmistä, koska hän oli itse ihminen isä ja poika.

    ” synti ” Jeesus. ” Syntiä ei sellaiasenaan ole ”

    Sinolla on aivan oma oppisi, jota pyrit markkinoimaan täällä. Esimerkkejä on vaikka huru mycket.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari Roos sanoo:

      Tähän on kyllä pakko sanoa, että sekä Reinon että Sepon ”opit” ovat kirkkaasti siitä oudoimmasta päästä, mitä täällä olen lukenut.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reino Suni sanoo:

      Ymmärrän käsityksesi oikein hyvin. Olet lukenut ihmisten laatimaa Raamattua, et esim, ” lähettiläs ”Jeesuksen rehellistä ja realistista sanomaa Korkeimman tahdosta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari Roos sanoo:

      UT:ssa on käsittääkseni nimenomaan ne kaikkein luotettavimmat, alkuperäisimmät tosiasioihin perustuvat tekstit. Kaanoniin ei otettu mitään mielikuvituksellisia fiktioita. Sen sijaan tämän blogin mukaisesti apostolisten isien tekstit voitaisiin nähdä ikäänkuin UT:n ”kakkososana” saman perinteen jatkona.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reino Suni sanoo:

      Ystävällisesti perustelet yksityiskohtaisesti että Jeesuksen elämän rakastetun Maria Magdaleenan evankeliumi on mielikuvituksellista fiktiota. Se löydettiin Saksassa 1890-luvulla joka antaa todistuksen että se kirjoitettiin Euroopassa, jomme Maria joutui pakenemaan jatkaakseen elämäänsä Jeesuksen , Jumalan, jättäessä hänet mahdollisine omne lapsineen täysin heitteille.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari Roos sanoo:

      Kyllähän näitä monenlaisia fiktioita kirjoitellaan tänä päivänäkin, esimerkiksi Dan Brown. Sinänsä on ihan inhimillinen ja kaunis ajatus, että MM olisi ollut Jeesuksen rakastettu, mutta todennäköisesti asia on ainakin pääosin kuviteltua. Saattavat nämä apokryfit toki sisältää osatotuuksia eli fakta ja fiktio on sekoittunut, mutta kuka tietää miltä osin. Fiktio on kenties muotoiltu jonkun pienen tosiasian ympärille.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reino Suni sanoo:

      Näin keskustelumme lopuksi toivon sinun tutustuvan kirjaan, The Complete Gospels, Robert J. Miller, editor. 462 sivua.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Reino

      Noiden gnostilaisten tekstien historiallinen arvo on erittäin vähäinen, osin olematon.

      Kehotan tutustumaan Marjasen kirjaan Mariasta, niin saat asiallisempaa tutkimustietoa noiden Mariaa koskevien gnostilaisten tekstien todellisesta luonteesta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tässä vielä tuon etevän suomalaisen gnostilaisuuden tutkijan Mariaa käsittelevä teos

      Marjanen, Antti: The woman Jesus loved: Mary Magdalene in the Nag Hammadi Library and related documents.

      Toisin kuin valitettavan monet muut Mariasta puhuvat Marjanen tutkii noita tekstejä alkukielellä.

      Tässä hänestä esittelyä

      https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/antti-marjanen

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Hyvältä kuulostaa jo pelkän keskustelun pohjalta, se ettei Raamattuun ole muita kirjoituksia laitettu. Hyvää työtä ovat piispat osanneet aikanaan tehdä, kun ovat kirjat UT:n sisällöksi valinneet.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Niko

    Kiitos hyvästä ja asiaa tuntevasta blogistasi.

    Olette tehneet hyvää työtä apostolisten isien parissa.

    On hyvä että näitä kirjoituksia pidetään esillä.

    Kiitos teille siitä.

    Mietin tuota sanontaasi virtaavasta vedestä. Oletteko teidän joukossane pohtineet ilmaisisun elävässä vedessä tarkoittavan paitsi jotain puroa myös sellaista lähdettä, missä vesi nousee itsestään maaperästä vastakohtana sellaisille syville kaivoille, joihin vesi kannetaan tai kerätään kaivoon missä se pysyy viileänä ja jos näitä ei ole kätytössä niin sitten käytetään mitä on saatavissa, jolloin ohje valamalla kastamisesta voisi liittyä kaikkiin näihin vedenkäytön vaihtoehtoihin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    eri kirjoittajia

    Kotimaan vierasblogissa julkaistaan yksittäisiä tekstejä kirjoittajilta, joilla ei ole omaa blogia Kotimaa.fi:ssä. – Jos haluat kirjoittaa, ota yhteyttä ylläpitoon.