Niko Huttunen: Laajempi kaanon? Apostoliset isät ja Uusi testamentti

Entä jos Uudessa testamentissa olisi hiukan useampi kirja? Niinkin voisi olla. Varhainen kristikunta tuotti runsaasti kirjoituksia, joten ei ollut itsestään selvää, mitä Uuteen testamenttiin lopulta päätyi.

Lähimpänä kanonista statusta olivat monet niin sanotut Apostolisten isien kirjoitukset, joista osaa jotkut pitivät jopa kaanoniin kuuluvina.

Mikä olisi toisin, jos Apostolisten isien kirjoitukset olisivat osa Uutta testamenttia? Muutama seikka tuli mieleen, kun valmistelin Apostolisten isien kirjoitusten tuoretta käännöstä ja johdantoteosta.

Protestanteilla vahvempi virkateologian

Virkarakennemietinnöt ovat evankelis-luterilaisen kirkon ikiliikkuja. Niiden laatiminen olisi paljon helpompaa, jos asioita voitaisiin perustella Clemensin tai Ignatioksen kirjeillä. Näistä löytyy selkeä kolmisäikeinen virka, mitä toistuvasti on ajettu kuin käärmettä pyssyyn.

Clemens ja Ignatios helpottaisivat myös papiston kaitsentaa. Vai mitä sanotte tästä Ignatioksen ohjeesta: ”Kuulkaa piispaa, jotta Jumalakin kuulisi teitä.” Samantapaisia ohjeita löytyy runsaasti.

Vahvempi virkateologia on todellisuutta ortodokseilla ja katolisilla, jotka tulkitsevat Raamattua osana kirkon perinnettä. Siinä mielessä Clemens ja Ignatios toisivat suurimman muutoksen protestanteille.

Allegorinen raamatuntulkinta

Barnabaan kirjeessä neuvotaan, miten Vanhaa testamenttia kuuluu tulkita. Kun Aabraham ympärileikkaa ensin 18 miestä ja sitten 300, kirjeessä oivalletaan, että kyse on Jeesuksesta ja rististä. Luvatun maan hunaja ja maito tarkoittavat uskoa ja sanaa.

Allegorinen raamatuntulkinta on toki tuttua kristinuskon historiasta ja esiintyyhän sitä Uudessa testamentissakin. Barnabas kehittää sen kuitenkin aivan uudelle tasolle.

Jos Barnabas olisi kaanonissa, allegoriat olisivat varmasti paljon nykyistä tavallisempi kristillisen raamatuntulkinnan menetelmä.

Säännölliset rukoushetket päivittäin

Luterilaiset tunnustuskirjat sanovat, että jumalanpalveluksen muodot ovat ehdonvallan asioita. Niitä voidaan järjestää, niin kuin hyväksi nähdään.

Näin vapaamielinen kanta ei olisi mahdollinen, jos Didakhe kuuluisi Raamattuun. Ehtoollisen viettoon on siellä tarkat ohjeet rukouksineen.

Kaste pyrittäisiin aina toteuttamaan virtaavassa vedessä ja valelukaste olisi poikkeus. Rippikoulussa opetettaisiin rukoilemaan kolme kertaa päivässä ja paastoamaan keskiviikkoisin ja perjantaisin.

Taiteelle lisää impulsseja

Eräs kollega huomautti aikoinaan, että Vanhan testamentin apokryfeihin kuuluva kertomus Susannasta kylpemässä on innoittanut varsin monia (mies)taiteilijoita.

Tältä pohjalta veikkaan, että Hermaan Paimenen avauskertomus Rhodasta olisi räjäyttänyt taiteilijoiden inspiraation valloilleen. Ironiaa on, että molemmissa tarinoissa tirkistelyä paheksutaan.

Vaikka monet Apostoliset isät ovat olleet jo varhain pyhimyksiä, heitä ei juuri esiinny suomalaisessa kristillisyydessä. Ainoa poikkeus lienee Clemensille omistettu Sauvon keskiaikainen kirkko.

Clemensin lisäksi Ignatios, Hermas, Barnabas ja moni muu hahmo olisivat tuttuja. Polykarpoksen ja Ignatioksen marttyyrikuolemista olisi saatu paljon dramaattista taidetta.

Niko Huttunen

Uuden testamentin eksegetiikan dosentti, Helsingin yliopisto

Lue lisää:

Niko Huttunen, Joona Salminen ja Ulla Tervahauta (toim.), Apostoliset isät: Kokoelma varhaiskristillisiä kirjoituksia.[4] 2020 (2. painos 2021)

Niko Huttunen ja Ulla Tervahauta (toim.), Johdatus Apostolisten isien kirjoituksiin. 2021

Ulla Tervahauta, Kirjeitä kahdentuhannen vuoden takaa: Apostoliset isät

Niko Huttunen, Kannattiko? Kirjat Apostolisista isistä ovat valmistuneet

Niko Huttunen , Apostoliset isät: Melkein Raamatun tekstiä (video)

21 kommenttia

  • Pekka Väisänen sanoo:

    Useammalla alkuperäisellä tekstillä olisi kuva ja sen selitys aina parempi.

    Eikö nykyisetkin Evankeliumit vaatineet muokkausta aina 300.aa luvun loppuun asti kanonisoinnissa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Ville Hassinen sanoo:

      Pyhiä tekstejä on pyritty yleensä säilyttämään mahdollisimman alkuperäisessä muodossa. Luonnollisesti käsikirjoitusten kopioinneissa on tullut inhimillisiä mokia, virheitä ja saattaa välissä olla täydennyksiä. Silti päälinjassa käsikirjoitustekstit ovat pysyneet samanlaisina. Uuden testamentin tekstejä ei ole muokkailtu.

      Vai mitä tarkalleen tarkoitat?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Tarkoitin mitä kirjoitin. Todistuksen kaanon Uskomisen asiassa on haluttu säilyttää Ignatiuksen todistuksestakin lähtien.

      Näin papit, presbyteerit ja diakonit olivat niitä joilla Oikean Uskon eteenpäin katsominen oli ensiarvoista. Toki ensimmäisinä olivat Piispat.

      Eikö Kolminaisuusoppikin syntynyt halusta synnyttää kokonaisuus eteenpäin katsomisessa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Samuel Kettunen sanoo:

      Pyhä Kolminaisuus tulee esille hyvin Raamatussa. Perisynnin, lapsikasteen ja sakramenttien kieltäjille se ei sovi, eikä tietenkään meidän järkeilyllemme. Silti Isän, Pojan ja Pyhän Hengen esilletulo sanan ilmoituksessa on kiistämätön ja meidän autuudeksemme.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Reino Suni sanoo:

    Kristinusjon kirja on vielä kirjoittamatta. Se perus5uu Jeesuksesta kirjoitettujen 20 evankeliumin realistiseen arviointiin ja tutkijoiden hyvinkin valoisiin tuloksiin 2000 vuoden takaisista tapahtumista. Rehellistä tietoa on aivan riittävästi.

    Nykyinen esim. luterilaisuuden oppi perustuu Raamatun rakentajien tavoitteeseen saada kaikki ihmiset valtansa alle. Realistisena toteamuksena tästä on että he määräsivät kaikki muut kirjoitukset Jeesuksesta oli täysin hävitettävä tulevilta sukupolvilta. Valitettavasti tämä sokea usko, oopi, vallitsee vaikka sillä ei ole käytännössä mitään tekemistä Korkeimman, Jumalan, ihmisarvostuksen kanssa, esimerkiksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Samuel Kettunen sanoo:

      Jumala loi ja lunasti ihmisen, eiköhän siinä meille tarpeeksi arvostusta. Tottakai Hän seurakunnassaan hoitaa vissillä järjestyksellä asiaansa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    tärkeimmät kirjat, jotka tulisi saada Raamatuun vaikka sieltä joitakin vähemmän tärkeitä pois jättäen, ovat mielestäni Marian Evankeliumi, Philippuksen evankeliumi, Jaakobin protoevankeliumi, Juudan evankeliumi, Tuomaan evankeliumi ja Heenokin kirjat. Ynnä Mooseksen ilmestys ja Jaakobin salainen kirja. Mutta näinhän ei tule käymään, sillä ko kirjat miinoittavat raskaasti teologian paradigmaattisen pohjan. Ja niinhän ei s a a tapahtua…. Raamattuaiheine ko aika liittyvä kirjallisuus on tavattoman laaja ja onneksi sitä on osin luettavissa myös suomeksi Johannes Seppälän ja Tuomas Leväsen käännöksinä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Rauli Toivonen sanoo:

    Kiitos tästä blogista. Mielenkiintoisia seikkoja Raamatun ulkopuolisista kirjoituksista, jotka todellakin voisivat muuttaa uskonkäsityksiä. Paino sanalla voisivat.

    Raamattu on kaikilla mittareilla käynyt läpi melkoisen seulan. Sen lisäksi, että siihen aikanaan valikoituivat juuri nykyiset osat, uudemmat löydöt ovat paljastaneet yrityksiä liittää siihen useita jakeita, hakasulut kertovat asiasta esimerkiksi käännöksessä KR92. Lisäksi aikanaan on pontevasti vastustettu Raamatun antamista tavallisen kansan käsiin, jonne se kuitenkin päätyi.

    Lopputuloksena on se nykytilanne, että voimme nyt lukea Isoa Kirjaa yli 2000 kielellä, internetistä ilman paperia tai ylivoimaisesti maailman eniten painettuna teoksena. Voisiko mikään muu teos sopia näin hyvin Luojamme puheenvuoroksi ihmisille? Vaikka onkin ihmisvoimin kirjoitettu ja eri kielille alkuperäisistä käännetty.

    Useimmat meistä, jotka uskomme Raamatun olevan taivaallista alkuperää, luotamme siihen, että Raamatun kansien väliin on valikoitunut juuri oikeat kirjoitukset. Lienee Tekijä huolehtinut Kirjastaan? Toki tutkimustieto voi tuoda lisävaloa joihinkin yksityiskohtiin sekä vanhemmalla että uudemmalla puolella. Voimme mielenkiinnolla odottaa esimerkiksi tuoreiden israelilaislöytöjen antamaa informaatiota Septuagintan lauseista Jeesuksen aikana.

    Epäilen suuresti, että Uuden testamentin kaanon osoittautuisi näin pitkän käyttöiän jälkeen puutteelliseksi. Väitteitä sellaisesta lienee ollut ilmassa jo satojen ja satojen vuosien ajan, kuten muutakin Raamatun vähättelyä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Reino Suni sanoo:

    Samuel Kettunen.

    ” jumala loi ihmisen “. Ei jumala luonut mitään ihmistä, koska hän oli itse ihminen isä ja poika.

    ” synti ” Jeesus. ” Syntiä ei sellaiasenaan ole ”

    Sinolla on aivan oma oppisi, jota pyrit markkinoimaan täällä. Esimerkkejä on vaikka huru mycket.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari Roos sanoo:

      Tähän on kyllä pakko sanoa, että sekä Reinon että Sepon “opit” ovat kirkkaasti siitä oudoimmasta päästä, mitä täällä olen lukenut.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reino Suni sanoo:

      Ymmärrän käsityksesi oikein hyvin. Olet lukenut ihmisten laatimaa Raamattua, et esim, ” lähettiläs “Jeesuksen rehellistä ja realistista sanomaa Korkeimman tahdosta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari Roos sanoo:

      UT:ssa on käsittääkseni nimenomaan ne kaikkein luotettavimmat, alkuperäisimmät tosiasioihin perustuvat tekstit. Kaanoniin ei otettu mitään mielikuvituksellisia fiktioita. Sen sijaan tämän blogin mukaisesti apostolisten isien tekstit voitaisiin nähdä ikäänkuin UT:n “kakkososana” saman perinteen jatkona.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reino Suni sanoo:

      Ystävällisesti perustelet yksityiskohtaisesti että Jeesuksen elämän rakastetun Maria Magdaleenan evankeliumi on mielikuvituksellista fiktiota. Se löydettiin Saksassa 1890-luvulla joka antaa todistuksen että se kirjoitettiin Euroopassa, jomme Maria joutui pakenemaan jatkaakseen elämäänsä Jeesuksen , Jumalan, jättäessä hänet mahdollisine omne lapsineen täysin heitteille.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari Roos sanoo:

      Kyllähän näitä monenlaisia fiktioita kirjoitellaan tänä päivänäkin, esimerkiksi Dan Brown. Sinänsä on ihan inhimillinen ja kaunis ajatus, että MM olisi ollut Jeesuksen rakastettu, mutta todennäköisesti asia on ainakin pääosin kuviteltua. Saattavat nämä apokryfit toki sisältää osatotuuksia eli fakta ja fiktio on sekoittunut, mutta kuka tietää miltä osin. Fiktio on kenties muotoiltu jonkun pienen tosiasian ympärille.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reino Suni sanoo:

      Näin keskustelumme lopuksi toivon sinun tutustuvan kirjaan, The Complete Gospels, Robert J. Miller, editor. 462 sivua.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Hyvältä kuulostaa jo pelkän keskustelun pohjalta, se ettei Raamattuun ole muita kirjoituksia laitettu. Hyvää työtä ovat piispat osanneet aikanaan tehdä, kun ovat kirjat UT:n sisällöksi valinneet.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    eri kirjoittajia
    eri kirjoittajia

    YKSI KERRALLAAN -vierasblogissa julkaistaan yksittäisiä tekstejä kirjoittajilta, joilla ei ole omaa blogia Kotimaa24:ssä. – Jos haluat kirjoittaa, ota yhteyttä ylläpitoon.