Niko Huttunen: Ihmisen valtaa luomakunnassa julistavasta raamatunjakeesta on tullut kiusallinen

Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: ”Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu.” (1. Moos. 1:28)

Vallasta on kyse

Yhdysvaltalainen historioitsija Lynn White esitti vuonna 1967 kuuluisan väitteensä, että kristillinen luomiskertomus olisi syynä ekokatastrofiin. Whiten mukaan kertomus on synnyttänyt länsimaissa käsityksen, että luonto on ihmisen hallinnan ja hyödyntämisen kohde (The Historical Roots of Our Ecological Crisis. Science 155, 1203–1207).

Whiten väite on kiistelty, mutta vaikutuksensa sillä on ollut. Ihmisen valtaa luomakunnassa julistavasta raamatunjakeesta on tullut kiusallinen. Ehkä juuri sen takia siitä on syytä puhua.

Ekoasioita pohtivat teologit mieluummin ohittavat ihmisen hallinnasta puhuvan jakeen ja sen sijaan viittaavat tekstissä hieman myöhemmin tulevaan kehotukseen viljellä ja varjella maata (1. Moos. 2:15). Tämä on varsin onneton siirto.

Varjelu ei suinkaan tarkoita tuossa jakeessa luonnonsuojelua vaan Eedenin puutarha-alueen vartioimista kutsumattomilta vierailta. Kohdassa esiintyy kaikkien hepreaa opiskelleiden tuntema malliverbi samar, vartioida. Kyse on toki yleisestä verbistä, joka voi tarkoittaa monia asioita. Paratiisikertomuksessa merkitys ’vartioida’ on kuitenkin luontevin, kuten kertomuksen jatko osoittaa.

Kun ihmiset karkotetaan puutarhastaan, Jumala panee kerubit leimuavine miekkoineen vartioimaan sisäänpääsyä (1. Moos. 3:24). Taas on malliverbi samar. Nyt puutarhan entiset vartijat ovat itse muuttuneet kutsumattomiksi vieraiksi, joiden sisäänpääsyn estävät uudet vartijat.

Valta tarkoittaa myös vastuuta

On hassunkurista, että Raamatusta ylipäänsä halutaan löytää erityinen käsky suojella luontoa. Pelkät tieteen osoittamat tosiasiat riittävät aivan hyvin perusteluksi sille, että johonkin toimenpiteisiin pitäisi ryhtyä. Ja jos joku ei usko tiedettä, ei hän usko mitään varjella-verbin hämärää tulkintaakaan.

Turun kirkkopäivillä vuonna 2017 ilmastotutkija Laura Riuttanen näytti grafiikan pohjoisen pallonpuoliskon keskilämpötilasta. 2000 vuoden aikana lämpötila on noussut ja laskenut useita kertoja. Viimeisen sadan vuoden ajalta jyrkkä lämpötilan nousu erottuu radikaalina muutoksena. Luonnontieteeseen perehtymätön teologikin tajusi, ettei muutos voi mitenkään selittyä luonnollisena vaihteluna.

Kiusalliseksi koettu luomiskertomuksen jae on ilmiselvästi oikeassa: ihmisellä on valta luomakuntaan. Miten muuten olisi selitettävissä, että ihmiskunta on saanut aikaan graafin osoittamaa jälkeä? Ja jos on valtaa, on myös vastuu.

Tässä tulee näkyviin Whiten väitteen heikkous. Hän näyttää anarkistisesti olettavan, että vallankäyttö sinänsä olisi tuhoisaa. Tosiasiassa vain väärä vallankäyttö on sitä. Olisi vastuun välttelyä vaieta kiusaantuneesti ihmisen vallasta ja siihen viittaavasta jakeesta. Oikeaa vastuullisuutta on kysyä, miten valtaa tulee tässä tilanteessa käyttää.

Ekoteologinen AA-ohjelma

On selvää ilman raamatunlauseitakin, että ekokatastrofille tulisi tehdä jotain. Ja on myös tehty. Ei tule väheksyä niitä muutoksia, jotka ovat jo tapahtuneet. Varsin yleinen käsitys on kuitenkin se, että suunnan muutos on vaillinainen. Tieto ei näytä muuttuvan teoiksi.

Ihmiskunta ei ihmettele ensi kertaa, miksi oikea tieto ei johda oikeisiin tekoihin. Itse asiassa ongelma esiintyy monilla elämänalueilla. Tunnetuin lienee alkoholismi. Henkilö voi hyvinkin tietää, että alkoholi ei hänelle sovi ja silti hän tarttuu pulloon.

Klassisella tavalla tiedon ja toiminnan ristiriidan kiteyttää apostoli Paavali Roomalaiskirjeen luvussa 7: ”Tahtoa minussa kyllä on, mutta en saa tehtyä oikein. En tee sitä hyvää, mitä tahtoisin. Sen sijaan teen sitä pahaa, mitä en tahdo.” (Room. 7:18–19; UT2020).

Tässä Paavali on ikään kuin alkoholismin hoitoon tarkoitetun AA-ohjelman ensimmäisellä askeleella: ”Myönsimme voimattomuutemme.” Ympäristöasioissa voimattomuuden kokemus ilmenee monissa huolta ilmaisevissa ympäristöliikkeissä, jotka pahimmillaan näyttävät suorastaan epätoivon kulteilta. Jos AA:ta on uskominen, voimattomuuden tunnustaminen on kuitenkin ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Se tarkoittaa, että vain Jumala voi auttaa meitä.

Huokailtuaan voimattomuuttaan Roomalaiskirjeen seitsemännessä luvussa Paavali puhuu kahdeksannessa luvussa Pyhästä Hengestä, joka vahvistaa ja antaa toivon. Näkökulma sulkee sisäänsä koko luomakunnan.

Tällä maailmalla on kuitenkin toivo, että se kerran päästetään kuoleman orjuudesta. Silloin se vapautuu Jumalan lapsille kuuluvaan kirkkauteen. Mehän tiedämme, että koko luomakunta yhä huokaa ja valittaa synnytyskipujaan. Niin teemme mekin, jotka olemme saaneet Hengen ikään kuin esimakuna tulevasta. Mekin huokailemme ja odotamme malttamattomina, että meistä tulee Jumalan lapsia ja että ruumiimme lunastetaan vapaaksi. Meillä on toivo pelastuksesta. (Room. 8:20–24; UT2020)

Tämä on se, mitä kristillisellä uskolla on tarjota ekokriisin hoitoon. Mitään uusia käskyjä vaikkapa raamatunlauseiden muodossa ei tarvita. Tiedämme kyllä, että pitäisi sitä ja pitäisi tätä. Muutosvaatimuksista ei ole puutetta vaan kyvystä muuttua. Kristillinen usko vakuuttaa, että muutokseen on mahdollisuus. Jumala kykenee auttamaan meitä.

Valtio on Jumalan väline myös ekokriisissä

Kirkolla ei ole mitään erityistietoa siitä, mitä konkreettisia toimia ympäristökriisin hoitamisessa tulisi käyttää. Nämä ovat asiantuntijoiden asioita. Sen sijaan on selvää, ettei asian hoitaminen voi jäädä vain yksilöiden vastuulle.

Itsenäisyyspäivänä on syytä kiittää paitsi itsenäisestä Suomesta myös koko valtiorakenteesta. Jumala nimittäin pitää huolta maailmasta kahdella tavalla, hengellisellä ja maallisella. Maallisen hyvinvoinnin takeeksi Jumala on asettanut valtion. ”Vallanpitäjät ovat Jumalan asialla ja toimivat sinun parhaaksesi”, toteaa Paavali (Room. 13:4; UT2020).

Tietenkin vallankäyttö voi vääristyä. Niin on käynyt ihmisen hallitessa luomakuntaa ja niin voi käydä myös valtiossa. Lähtökohtaisesti valtio palvelee kuitenkin hyviä päämääriä, myös silloin kun se joutuu pakottamaan ihmisiä oikeaan toimintaan. Siellä missä valtiorakenteet ovat hajonneet, vallitsee kaaos. Valtiovastainen anarkismi ei ole missään kyennyt luomaan hyvinvointia.

Vain valtiotoimijat voivat tehokkaasti vaikuttaa ympäristökriisiin. Voidaan olla montaa mieltä siitä, ovatko valtiot toimineet riittävän tehokkaasti tai oikealla tavalla. Selvää kuitenkin on, että ilman valtioita tämänkään vertaa ei olisi tehty. Vain valtio pystyy tehokkaasti ohjaamaan ihmisiä oikeaan suuntaan ja solmimaan kansainvälisiä sopimuksia. Valtio on se väline, jota kautta ihminen voi hallita luomakuntaa myös entistä vastuullisemmalla tavalla.

Mikä on siis kristityn asenne ympäristökriisin edessä? Kun on konkreettisen toiminnan aika, sen tulee tapahtua valtiorakenteen sisällä ja valtion kanssa yhteistyössä. Sitä ennen tulee kuitenkin rukous, jossa tunnustamme voimattomuutemme kriisin edessä ja jossa pyydämme Jumalaa auttamaan meitä.

Niko Huttunen

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston dosentti ja Kirkon tutkimuskeskuksen vs. tutkija.

Teksti perustuu itsenäisyyspäivänä 6.12.2021 Espoon tuomiokirkossa pidettyyn saarnaan.

56 kommenttia

  • Seppo Heinola sanoo:

    Luomiskertomus on monin kohdin käännetty ja ymmärretty tarkoitushakuisesti väärin. Samar, joka on sumerilaisperäien sana ja tarkoitti todellakin vartioimista ja aivan alunperin taivaan (sham) vartioimista. Sanonta ’vallitkaa sitä’ (maata et ha arets) kuuluu hepreaksi וְכִבְשֻׁ הָ eli ’jalkapohjatkaa ’hänet’ (He :Maa on feminiini) ja tarkoitti tod,näk. sitä, että ihminen oli evoluutiossa kehittynyt asteelle, missä saattoi otta maan jalkojensa alle eli nousta kahdelle jalalle. Antiikissa valtaa symboloi myös se, että isäntä laski jalkansa orjan niskan päälle, mistä verbi on saanut myös merkityksen ’alistaa’. Ihminen ’alistaa’ maan kun ei anna sen estää häntä kävelemästä (jalkapohjata) sen pinnalla.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Yrjö Sahama sanoo:

    Aina teollisen vallankumouksen aikoihin asti ihminen oli siinä määrin luonnonvoimien armoilla, että luontosuhteella ei nähty olevan eettisiä ulottuvuuksia. Niinpä raamatun etiikka keskittyy lähes yksinomaan ihmisten väilsiin suhteisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Vasta 1900-luvulla alkoi paljastua, että kehittynyt tekniikka helposti johtaa luonnonvarojen riistoon ja ympäristön saastumiseen. Tämän havainnon myötä on tullut ajankohtaiseksi etiikan kysymykseksi myös suhtautumisemme luontoon. Sekään ei tosin ole täysin irrallaan lähimmäisrakkauden vaatimuksista, sillä luonnon turmeltuminen vaarantaa tulevien sukupolvien elämisen mahdollisuuksia.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Yrjö,kyllä VT ottaa kabtaa ja varoittaa maapallonsaastrumisesta:

      Jesajaa: Maa murehtii ja lakastuu, maanpiiri nääntyy ja lakastuu; kansan ylhäiset maassa nääntyvät. 5Maa on s a a s t u n u t asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton. 6Sentähden kirous kalvaa maata, ja sen asukkaat s y y s t ä n s ä kärsivät; sen tähden maan asukkaat k u u m u u d e s t a korventuvat, ja vähän jää ihmisiä jäljelle. 7Viini murehtii, viiniköynnös k u i h t u u, kaikki ilomieliset huokaavat.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari Paukkunen sanoo:

      Seppo

      Aina innostun, koska tunnet Raamatun noin hyvin. Yhtä usein joudun pettymään, kun selität sen olevan jotain muuta kuin elävän Jumalan suusta lähtevää. Kovan työn olet joka tapauksessa tehnyt Jumalaa tyhjäksi selittämällä. Hyvää itsenäisyyspäivää!

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Veli Pesonen sanoo:

      Olisikohan luonto jätetty neitseeliseen asuun ja jopa ihan koskemattomaksi, jos Raamatussa ei olisi tuota kiusallista jaetta ? Eiköhän mekin olla aina etsitty luonnosta jotain jolla voimme tehdä elämästä mukavampaa. Edeltävät sukopolvet pyrkivät tekemään seuraavan elämästä aina parempaa ja luontohan siinä aina kärsi. Näyttää siltä, että monista pieleen menneistä asioista syytetään ensin Jumalaa. Näin teki jo Aadam, kun piti Jumalaa alkuperäisenä syyllisenä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari Paukkunen sanoo:

      ”Näyttää siltä, että monista pieleen menneistä asioista syytetään ensin Jumalaa. Näin teki jo Aadam, kun piti Jumalaa alkuperäisenä syyllisenä.”

      Aamen!

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Kari,en minä selitä tyhjäksi Jumalaa vaan olen raivannut ihmisten Jumalasta/jumalista tekemille takkuisille t u l k i n n o i l l e vaihtoehtoista raikkaampaa maaperää…

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Kyllä Pekka Raamatun varoitukset maan saastumisesta on jätetty huomiotta paljolti siksikin, että kristittyjen pomot jo Augstinuksesta asti asettautuivat maasta itselleen rikkauksia repivän yhteiskuntaluokan puolelle. Missään en ole kuullut niin ilkeää puhetta luonnonsuojelijoista kuin erinäisissä uskonnollissa tilaisuuksissa, ja ylipäätään uskovaisten suusta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Jotkut ovat jättäneet saastumisen huomiotta ja toisille se on ollut ainoa toimeentulon mahdollisuus. Jos jakaisimme hyvinvointiamme köyhien maiden kanssa, niin myös luonnon tuhoutuminen siltä osin estyisi. Nyt kun noista köhistä maista moni haluaa tulla tänne, niin olemme kovin haluttomia jakamaan mitään. Jatkamme surutta edelleen köyhien maiden ryöstämistä. Jolloin ne pysyvät köyhinä. Haluamme tänne heidän parhaat voimansa ( luonnonvarat ja korkeastikoulutetut) parantamaan omia olojamme. Voidaksemme pärjätä kilpailussa ja kuluttaa entistä enemmän.

    Köyhät ovat katkeria, kun rikkaat heitä sortavat. Soretun on helppo syyttää Jumalaa ja kaikkia uskovia siitä. Monet uskovat taistelevat luonnon puolesta, mutta niitäkö ei lasketa?

    Jos voisimme poistaa köyhyyden , niin katoaisiko katkeruus ja Jumalan vastustaminen. Olemme rikastuneet ja meistä on tullut muiden kadehtima onnellisten maa. Se ei ole kuitenkaan yhtään parantanut suhdetta Jumalaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kalevi Kauppinen sanoo:

    Vallan himo ja ahneus taitaa olla pahin syy siihen, että maapallo saastuu ja ilmasto lämpenee.

    Luomiskertomukseen Seppo tuo evoluution, en tiedä mitä hän tällä tarkoittaa. Tämä tarkoittaisi sitä, että Adam olisi evoluution kehityksen tulos. Se veisi pohjan kokonaan pois luomiskertomuksesta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Ihminen on sekä evoluution että ihmiseen vaikuttaneiden elohimien toimenpiteiden tulos. Ihmisenkehtyksenkuvaa Geneiksesä hänestä häne eri vaiheistaan/kehitysasteistaan käytetyt nimet: adam chavvah ajsh isha kajn jhvh enosh gaber

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Hebrealainen teksti esim. (1Mo1:26) käyttää sanaa ’ĕ-lō-hîm tosin monikossa tarkoittaen Jumalan kolmea persoonaa yhdessä ainoassa jumaluudessa. Samoin hebrean teksti kuvaa Aadamin luomista (Gen2:7) sanoilla Yah-weh ’ĕ-lō-hîm, niin paikalla on samoin Herran kolminaisuus. (1Mo1-24) Jumala sanoi; ”Tuottakoon maa elävät olennot..,” niin siten ei ollut Aadamin laita. Savesta muovattuna eläväksi tekevän Hengen kautta suhteessa muuhun luomakuntaan ja paratiisiin siirrettynä Aadamilla oli erikoisasema. Vaan ei evoluution tuloksena, kuten annat ymmärtää.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Elohimin tulkinta kolminaiseksi ei perustu mihinkään sanan ominaisuuteen tai käyttöön. Ihmisestä käytetyt eri nimitykset sisältävät kielen kirjainten ideogrammaattisista sisällöistä johdettuina selvät kuvaukset ihmisen eri kehitysvaiheista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Totean vaan, että hebrean tekstistä ilmenee (Gen1:27) way-yiḇ-rā ĕ-lō-hîm (monikko)… ja Jumala loi ihmisen hā-’ā-ḏām (maskuliini yksikkö). Edelleen (Gen1:27) bə-ṣal-mōw bə-ṣe-lem ĕ-lō-hîm… omaksi kuvakseen on yksikössä ja Jumalan kuvaksi hän loi heidät, jossa ’ĕ-lō-hîm on monikko. Ei liene epäselvää, että juutalainen jumalakäsitys on ehdottoman yksijumalinen. Lisäksi, kuten hebrean tekstistä ilmenee (Gen2:7) Yah-weh = yksikkö ja ’ĕ-lō-hîm = monikko, niin voidaanko olettaa, että hebrean teksti viittaa antiikin jumaluuksiin.

      Hebrealaisesta tekstistä ilmenee näinollen toisaalta se, että Jumala on yksi kuten myös se, että jumaluudessa on kolme eri persoonaa. Kun ā-ḏām (mies) (Gen5:2) luotiin, niin Jumala puhalsi häneen elämän hengen. Silloin ei ole myöskään vaikea päätellä mikä on se Aadamin eläväksi tekevä Henki, joka on myös alusta lähtien ollut olemassa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      …..siis Henki, joka on iankaikkinen, joka lähtee Isästä ja Pojasta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Tietenkin elohim on monikko, vielä maskuliininen muunnelma feminiinisestä kantasana eloha:sta..mutta ei siitä voi päätellä -im päätteen edustavan juuri kolmea. Ja heprealaiset eivät alusta asti ole olleet yksijumalaisia. Jhvh elohim tarkoittaa että Jahve-nimine elohim. Muut elohimit olivat muun nimisiä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Kuten (Gen2:7) ilmaisee, Yah-weh = yksikkö ja ’ĕ-lō-hîm = monikko, niin sitten tuo käännetään Jahve-niminen jumalat. Huomaat tuossa loogisen ristiriidan. Entä missä hebrean tekstissä ilmenee se, kuten toteat, että ”elohimit ovat muun nimisiä.” Vaan minkä nimisiä? Eivät ainakaan antiikin jumalat olleet tuolloin paikalla. Kuten (Gen1:26) ilmaistaan, ”tehkäämme ihminen kuvaksemme”, niin tuossa ’ĕ-lō-hîm on luonnollisesti monikossa, kuten se myös on käännetty suomalaiseen Raamattuun. (Gen1:3) todetaan, että ”Jumala sanoi..”Mooses käyttää sanaa ’ā·mar, joka erottaa sanan sen sanojasta. Sana on täten toinen persoona ja Henki kolmas, joka teki Adamin eläväksi ja Jumala on yksi ainoa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Kosti, se voidaan kääntää myös elohimien Jahve. Jahve oli siis yksi maan päälle laskeutuneista (jared, naphal))elohimeista (nefilimeistä) ja kenties elohimien johtajakseen asettama. Toki elohimia käytetään myös yksiköllisessä mielessä mutta myös monikollisessa ilman että se viittaisi nimenomaan mihinkään kolmeen. Elohimit harhaanjohtivat (hiteu) mm. Abrahamin pois isänsä kodista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Seppo, vaikka sana ”Jumala” on VT:ssä monikossa (Elohim), niin siihen liittyvä verbi on kuitenkin aina yksikössä.

      Tuo kolminaisuus on nähtävissä heti Genesiksen alussa. Alussa Jumala(t) loi. Sitten Jumalan Henki, wə-rū-aḥ, liikkui vetten päällä ja seuraavaksi Jumala sanoi, ’ā·mar. Yksi Jumala, kolme persoonaa.

      Mitä tulee tuohon sanaan (Gen20:12) hiṯ·‘ū, ”Jumala johdatti / lähetti Aabrahamin kulkemaan”, niin sinun mielestäsi ”Jumala(t) harhaanjohti” hänet. Voihan tuo tapahtuma Aabrahamin mielestä siltä näyttää, mutta mitä sillä on lopputuloksen kanssa merkitystä, kun (Gen24:1) todetaan, että Yah·weh (yksikössä) oli siunannut Aabrahamia kaikessa.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Kosti elohimiin liittyvä verbi silloinkaan kun se selvästi viittaa Israelin jumalaan/jumaliin ei suinkaan ole aina yksikössä. Se, jonka Jumala osoittaa… syylliseksi.. . (2Ms 22:8) oikea käännös jumalat osoittavat

      Ja 1.Ms.35:7v Ja hän rakensi sinne alttarin ja nimitti paikan Eel-Beeteliksi, koska Jumala oli siellä ilmestynyt hänelle, silloin kun hän pakeni veljeään kuuluisi oikein käännettynä:

      ….täällä hänelle nuo jumalat ilmestyivät

      Hiteu on harhaanjohtivat/ eksyttivät ja olennaista on että se on myös monikko elohimien yhteydessä. Sekä sanan merkitys että muoto on käännetty (tahallaan) törkeästi väärin. Tästä on huomauttanut mm. professori Sixten Bengtson.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Elämän henki,j oka puhallettiin ihmisen sieraimiin eli siis keuhkoihin, oli tietysi h a p p i ja tuon ’henki’ sanan ’ruach’ merkitys onkin tuuli/henkäys eli ilma , jossa on siis vetyä ja happea. (H2O!) . Happi on ihmisen elämälle välttämätön. Ruach sanan gematria on 16 joka on juuri hapen atomipaino!!! Ei sattuma.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Marko Sjöblom sanoo:

    Erittäin hyviä näkökohtia blogistilla. Tämä ”viljele ja varjele” -teema tulee toki esiin useammissakin Vanhan testamentin teksteissä ja epäsuoremmin Uuden testamentin puolella. Itse saastumisen ja luonnonvarojen riistämisen ongelma on ikivanha. Rooman lyijyteolllisuuden laskeumat löytyvät kuulemma Grönlannin mannerjäästä. Parempi yhteenveto Raamatun opetuksesta olisi: meidän tulee käyttää, mutta ei väärinkäyttää luomakuntaa. Jo Mooseksen kirjoissa on esimerkin omaisia ohjeita luonnonvarojen säästeliäästä käytöstä ja Jobin kirjassa kuvataan kaivostoimintaa. Kyllä Jeesuksen ja Paavalin opetuksista saa aikamoisia vinkkejä arkiseen kierrätystalouteen. Varsinainen ongelma on ymmärtääkseni se, että kristillisen uskon mukaan ihminen ei ole vain yksi laji muiden joukossa vaan itsensä Jumalan asettama käskynhaltija ja Hänen kuvakseen luotu. Nykyisen kriisin suurin yksittäinen syy on hillitön väestönkasvu yhdistyneenä kulutusvimmaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Elohimin tulkinta kolminaiseksi ei perustu mihinkään sanan ominaisuuteen tai käyttöön. Ihmisestä käytetyt eri nimitykset sisältävät kielen kirjainten ideogrammaattisista sisällöistä johdettuina selvät kuvaukset ihmisen eri kehitysvaiheista.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Väisänen sanoo:

    Ihmisen anomalia Luomisen kuudentena päivänä oli kovasti yhtä Jumalan toisten luomien kanssa, ja siksi Jumala käski myös Ihmisen alkua suvussaan.

    Edellisen hyväksyy katolisenkin kirkon luonnontieteellinen kongregatio mikä uutinen on Kotimaa 24.n sivuillakin ollut.

    Kahdeksannen päivän edellisen erijatkuvuutta Jumala kielsi nyt anomalian diskontinuiteettina mikä asia pitäisi herättää kirkonkin katsomaan asioita miten niistä kerrotaan.

    Ei mitenkään voi olla kysymys perisynnin suvullisen substanssin siirtymisestä jälkeläisille vaan kovasti jostain muusta.

    Kannattaa katsoa tv.stä Neanderiläisiin liittyvä dokumentti niin huomaa miten fiksua porukkaa oltiin jo silloin altruisminkin asiassa, ja meilläkin on perintöä hitunen tuolta ajalta.

    Miten paljon kirkko on opetuksessaan mitätöinyt Jumalan suurenmoisia lahjoja omassatunnossa kuin Ihmisen kyvyssä valita olisi hyvä kysymys.

    Hyvästä syystä kirkko ei moiseen halua koskea. Tarkoittaisihan se lopullista todistuksen alasajoa.

    Kolminaisuusajatuksen huomaan tulleen käyttöön opin täydellistämiseksi kirkkolaitoksen asiaa vahvistettaessa varhaisina laskemissamme vuosisadoissa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Marko Sjöblom sanoo:

    Kosti, kiitos siitä, että muistutat meitä luomiskertomuksen alkutekstin teologisesta ytimestä.

    Seppo, on jokseenkin toisarvoista kiistellä tuotannon ja kulutuksen, oikeastaan tarjonnan ja kysynnän keskinäisestä järjestyksestä, kun pohditaan kristinuskon tarjoamia eväitä ilmastonmuutoksen torjumiselle. Ihmiselle lajityypillinen kiinnostus kulttuurin luomiseen ja estetiikkaan jne luo tuon kysynnän. Se vain menee överiksi ja turmeltuu syntiinlankeemuksen seurauksena. ”Maan saastuminen asukkaidensa alla” ei muuten taida viitata nykyaikaisiin saasteisiin vaan Jumalan tahdon rikkomiseen ja siitä seuraavaan kultilliseen, hengelliseen, epäpuhtauteen Jumala-suhteessa.

    Monet ekoaktivistit olettavat kristillisen uskon opetuksen ihmisen ainutlaatuisuudesta johtavan luonnon riistämiseen. Siksi ”henkisiä arvoja” luonnon monimuotoisuuden yms tueksi etsitään mieluummin luonnonkansoilta tai ei-kristillisestä hengellisyydestä. Olen samaa mieltä blogistimme kanssa siitä, että luonnollisen järjen pitäisi riittää motivoimaan vastuullista käytöstä sen sijaan, että etsitään Raamatusta erityistä ”viljele ja varjele” käskyä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että meidän on syytä nostaa esille niitä näkökulmia, joita Raamatussa löytyy. Yhtäältä siksi, että näin harjoitetaan samalla apologetiikkaa. Toisaalta siksi, että Raamattu on kuitenkin Jumalan erityistä ilmoitusta, jonka varaan meidän kannattaa ja pitääkin rakentaa. Voi hyvinkin olla niin, että kunnon lammas-, susi-, saukonnahka-, tai karhuturkki on pitkässä juoksussa hyvinkin ekologinen tuote. Kunhan ao. eläimiä vain on luonnossa riittävästi ja eläinrääkkäystä vältetään. Jos ihmiskunnan koko olisi vaikka puoli miljardia nykyisen seitsemän asemesta tilaa ja resursseja riittäisi varmasti kaikille eläville olennoille.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      ”Maan saastuminen asukkaidensa alla” ei muuten taida viitata nykyaikaisiin saasteisiin vaan Jumalan tahdon rikkomiseen ja siitä seuraavaan kultilliseen, hengelliseen, epäpuhtauteen Jumala-suhteessa.

      Kyllä teksti viitaa sevästi man saastumiseen, ei hengellinen saastumine tarvitse viittausta asukasten a l l a olevan maahan. Ja yhteydessä mainitaan myös kaiken veden käyminen karvaaksi. Juomavesien saastuminen on Europas ajo karmealla tasolla. Kyllä tarjonnan ja kysynnän suhteen pohtimine on tarpeen kun mietitään miten maapallo saataisiin säilytetty myös lapsillemme ja lastenlapsillemme. Valtava mainos-toiminta on osoitus nimenomaan usein keinotekoisesti luotavien tarpeiden ja näin luodun kysynnän aikaansaamisesta. Jokaisella maapallonihmisellä on average 4000 esinettä, joista suurimalla osalla hän ei oikeasti tee välttämättömästi mitään. Raamattu voidaan tulkita monin osin luonnonsuojelua puoltavaksi, vaikkapa pelkkä Jeesuksen rakkaus-käsky kattaa hyvin senkin. Ja ahneuden nimeäminen synniksi. Luonnon riistäminen on korkeapotenssista nimenomaan ahneutta.

      Uskovien asenteita värjää ilmeisesti syvä vihreätä liikettä koskeva inho, onhan siellä kaiken maailman syntiset homot ja lesbot asialla sielläkin ja kun ne monet ovat vielä kommareita…

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kosti Vasumäki sanoo:

    Kiitos Marko kommentista. Netti tarjoaa nykyään runsaasti mahdollisuuksia Raamatun vertailevaan tutkimiseen. Se, miten maailma nykyään makaa taitaa lopulta olla syntiinlankeemuksen seurausta. Kuinka paljon ihminen voi vaikuttaa ilmaston lämpenemisen vähentämiseen on minulle hieman arvoitus.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Onko Kosti Sinusta Jumalan puolelta kohtuullista antaa tämmöiset sanktiot miljard deille ihmisille ja tuhansiksi vuosiksi yhden juurikin Jumalan pojan harhauttaman kahden ihmisen väärän omenan syömisestä?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Seppo,

      Jumalan kohtuullisuus ja reiluus on asiaa, mikä mielestäsi, jatkuvasti, puuttuu Jumalalta.

      Sensijaan, että käsittäisit, mitä ihmisen vapaa tahto on, pidät sitä Jumalan kohtuuttomuutena. Et ollenkaan arvosta, että voit ajatella kuin Jumala, vapaasti valiten kaikista Jumalan valmiista vastauksista mieleisesi. Ongelma niin sinulla kuin sakramentalismillakin on se, että kumpikaan ei ole TIETOA, vaikka sitä luvataan uskovaiselle, ihmisenä olemisen jokaiseen kysymykseen.

      Olen aina silloin tällöin jahdannut sinua kysymyksellä, että oletko Jumalan Pojan uskossa. Tämän voi sanoa lyhyemminkin. Jos usko puuttu tai se estetään toimimasta, astuu kuvaan ihmisen ”itseymmärrys”. Se korkeimmillaan ratkoo päivittäisiä toimia ja ”kilpailee” uskoontulleeseen laitetun, vuodatetun Rakkauden kanssa, eli jättää ottamatta huomioon ”mitä Jumala on todella sanonut”.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Seppo, totean vaan etten ala Jumalan neuvonantajaksi. Kapinallisuuteni tunnustan ja tiedän myös kenestä se on peräisin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      ”Sensijaan, että käsittäisit, mitä ihmisen vapaa tahto on, pidät sitä Jumalan kohtuuttomuutena.”

      Onko sinulla Reijo lukihäiriö? Missään kun e n ole pitänyt vapaata tahtoa Jumalan kohtuuttomuutena vaan vapaan tahdon kahden ihmisen toimesta Jumalan yhden oman pojan manipuloimana tapahtuneen yhden väärinkäytön saama sanktio eli koko silloisen ja tulevan ihmiskunnan joutuminen helvettituomion ja kuoleman alle, se on kohtuutonta. Vapaa tahto voi tietenkin toteutua ilmankin että valittavissa on näin sadistisia seurauksia tuottava valinta. Loukkaanko lasteni vapaata tahtoa, jos katan heille makeispöydän, jossa ei ole myrkkykaramelleja valittaviksi?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Marko Sjöblom sanoo:

    Seppo, tuo maan saastuminen selitetään synnistä seuraavaksi kultilliseksi epäpuhtaudeksi useammassakin kommentaarissa. Tulkinta, jonka mukaan kyse olisi luonnon kemiallisesta saastumisesta nykymerkityksessä, on keinotekoinen ja moderni uustulkinta, jota ohjaa sanan ”saastuminen” monitulkintaisuus meidän korvissamme.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Ihan sama mitä kommentaarit sanovat jos perustelut ovat huonoja. Kyllä antiikissa ympäristön likaantuminen havaittiin, ja ihmisten: isot kaupungit olivat kylpylöitä täynnä. Ja esim. Aleksandriassa asui parhaimmillaan lähes miljoona ihmistä, joista 300 00 heprealaista. Paskaa ja muita jätteitä on ollut kaikkialla: Wikipedia Aleksandriasta:”Estimates of the total population range from 500,000 to over 1,000,000, making it one of the largest cities ever built before the Industrial Revolution and the largest pre-industrial city that was not an imperial capital.

      Profeetan käyttämät sanamuodot viittaavat selvästi konkreettisen tuhoon, hengellinen saastuminen ei edellyttäisi esim. lausetta: ” Ja vain vähän jää ihmisiä jäljelle”.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    eri kirjoittajia

    YKSI KERRALLAAN -vierasblogissa julkaistaan yksittäisiä tekstejä kirjoittajilta, joilla ei ole omaa blogia Kotimaa24:ssä. – Jos haluat kirjoittaa, ota yhteyttä ylläpitoon.