Nato johtaa vastakkainasetteluun Venäjän kanssa

Nato johtaa vastakkainasetteluun Venäjän kanssa. Nato on turvallisuusuhka Suomelle, koska Venäjä suhtautuu Nato maihin vihamielisesti ja viileästi. Suomi on joutunut Venäjän silmissä epäystävällisen maan asemaan, koska maassamme vallitsee vahva halu päästä Natoon. Puhutaan Nato-kiimasta. Sotilasliittojen aika on ohi Euroopassa. Eurooppa ei tarvitse enää Yhdysvaltoja sotimaan puolestaan. EU on otettava kohtalonsa omiin käsiinsä ja luotava oma yhteinen puolustus Naton tilalle. Suomi on saanut kärsiä EU:n talouspakotteista jo pitkään.
 

Suomessa pitää ajatella asioista ennakkoluulottomasti ja rohkeasti visioiden ja ajaa puolustuspoliittista yhteistyötä myös Venäjän kanssa. Laajat kauppasuhteet joka puolelle hyödyttävät kaikkia. Aikanaan varmaan tarkasti selviää, miksi Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja mitä se tavoitteli iskuillaan. Minä en ole asiaa selvittänyt. Suomeen Venäjä ei ole hyökkäämässä, jos vain emme ärsytä sitä liikaa Nato-puheillamme. Nato nostaa puolustusmenoja merkittävästi ja asettaa asevelvollisuuden kyseenalaiseksi.
 

Venäjä ja Putin tekivät virheliikkeen hyökkäyksellään Ukrainaan ja kuvittelivat Hitlerin tavoin ylimielisesti valloittavansa Ukrainan muutamassa päivässä. Samoin Jenkit ennustivat tietokonemalleissaan, mutta Venäjän armeijan iskukyky on surkea ja taistelutaito vielä surkeampaa. Venäjä hävisi sodan jo ensimmäisten tuntien aikana surkeaan johtamiseen, logistiikan osaamisen puutteisiin ja taitamattomuuteen torjua ohjuksia ja drone-lennokkeja. Ammattipiireissä Venäjän sota on ollut arvokas oppitunti nykyajan sodankäynnistä ilma-aseilla ja ohjuksilla. Pienikin maa pystyy panemaan kunnolla kampoihin suurta hyökkäjää vastaan käyttämällä näppäriä ja tehokkaita aseita kuten ohjukset ja lennokit.
  1. Ukrainassa näemme miten Venäjä kohtelee sellaista naapuriaan, joka ei ole suojautunut liittoutumalla. Venäjän väitteillä NATO:n uhasta ei ole kerrassaan mitään perusteita NATOn täysin defensiivisissä toimintaperusteissa. Ainoa syy siihen, että Venäjä kokee naapuriensa NATO-jäsenyyden kielteisenä, on tietoisuus siitä, että hyökkäyksen kohdistaminen NATO:n jäseneen on vaarallista hyökkääjälle itselleen.

  2. Venäjän vastausta Suomen ja Ruotsin liittymisestä Natoon on tuskin vielä nähty. Eikö se jo pitäisi herättää huolestumista, että Venäjä ”virallisesti” on tuon liittymispäätöksen jälkeen ollut kannanotoissaan yllättävän rauhallinen. Onko Naton pelko Venäjälle viisauden alku? Entä kuinka uskottavaa on se, että Ukraina itse tai edes lännen tuella ajaisi Venäjän rajojensa taakse ja Venäjä maksaisi vielä aiheuttamansa tuhot? Sellainen on tuskin mahdollista. Onko kuviteltavissa, että Putin myöntäisi tappionsa taistelukentällä ja nöyrtyisi lännen edessä. Tässä äärimmäisessä tilanteessa Venäjän ratkaisu on arvattavissa. Toivottavasti sellaista tilannetta ei tule. Mutta Suomi on pieni maa, johon mahtuu yksi totuus kerrallaan. Koko Suomi lauloi julkisuudessa oodia Natolle, kunnes Turkki katkaisi tahtipuikon ja ilo loppui siihen.

  3. Putinilla on hyökkäyksessä Ukrainaan – tosiasiassa jo kahdeksan vuotta jatkuneessa sodassa – kaksi kärkeä, joista kumpikaan ei ole Nato tai Naton laajentuminen sinänsä.

    Toinen kärki on luettavissa tästä:

    ”Tosiasiassa eivät ole lakanneet yritykset väärinkäyttää meitä heidän intressiensä hyväksi, hävittää meidän perinteisiä arvojamme ja pakottaa meidät väkisin ottamaan heidän pseudoarvonsa, jotka murskaisivat meidät, meidän kansamme sisäisesti – jokaiset toimet, joita he jo toteuttavat aggressiivisesti omissa maissaan, ja jotka johtavat suoraan alennustilaan ja rappioon, ne kohdistuvat suoraan inhimillistä luontoa vastaan.”

    Tämä on kirjoittajan käännös saksasta (Der Tagesspiegel 24.2.2022), joka puolestaan on käännös venäjänkielisestä alkuperäistekstistä.

    Toinen kärki on Ukraina. Siihen palaan myöhemmin.

  4. Jos Turkki hallitsee Natoa, niin mitä virkaa Natolla on, koska se on yhden islamilaisen maan talutusnuorassa. Naton olisi kiireesti muutettava sääntöjä ja heivata Turkki ulos koko liitosta. Jos ei näin tehdä, niin yksi valtio määrää kaikkia muita maita tahtonsa mukaan.

    Tämä kaikki olisi tehtävä, ennen kuin sota loppuu Ukrainassa, koska sen jälkeen Venäjä keskittyy Suomeen ja Ruotsiin.

    Yksi vaihtoehto olisi se, että 29 nato maata sopisivat ilman Turkkia antamaan nato oikeudet Suomelle ja Ruotsille, antaisi sitten Turkin kiehua omassa liemessään.

    • Islamilla taitaa nykyisin olla hyvin vähän tekemistä Erdoğanin politiikan kanssa. Hän muistaakseni nousi valtaan uskonnollisten piirien tuella, mutta kääntyi möhemmin niitä vastaan.

  5. Venäjän ja Eu:n välithän kriisiytyivät 11/2013, kun Ukrainan presidentti Viktor Janukovytš yllättäen käänsi selkänsä Eu:lle ja kieltäytyi allekirjoittamasta unionin kanssa kauan neuvoteltua vapaakauppasopimusta. Presidentin hallinnon täyskäännös raivostutti Ukrainan eu-mielisen opposition, joka veti ihmiset kadulle vaatimaan sopimuksen allekirjoittamista. Arkady Moshes (ohjelmajohtaja, Ulkopoliittinen instituutti) kirjoittaa Ulkopolitikka-lehdessä 3/2014; ”Eu:n pitäisi myöntää osavastuunsa tämän kriisin syntyyn.

    Venäjää provosoi nimenomaan Eu:n assosiaatiosopimus Ukrainalle. Lisäksi Saksan, Ranskan ja Puolan ulkoministerien välitysyritys Kiovassa laukaisi tapahtumaketjun, joka johti Viktor Janukovytšin syrjäyttämiseen.” Arkady Moshes toteaa lisäksi, että ”Eu:n on turha vedota siihen, ettei Venäjän reaktiota assosiaatiosopimukseen osattu ennakoida.” Sitä voi sitten miettiä, hyväksyikö Eu tuon ns. ”kansan vallankumouksen” yksimielisesti?

    Tuo teksti, (koko puhe on jokseenkin hyvin luettavissa google-kääntäjän avulla, mikäli intoa riittää) minkä J. Hentilä käänsi osuu kyllä siinä mielessä oikeaan, että ideologisesti Venäjä ajattelee kollektiivisesta lännestä, että se on ”mädäntynyt ja koko Eurooppa on parrakas akka,” kuten Timo Vihavainen toteaa Ivan Puopolon youtube-kanavalla.

    Tänään myös eräässä lännen median toimittaja Matti Posio ihmettelee sitä, että ”miksi Suomi rohkenee kyllä ilmaista kantansa selvin sanoin Vladimir Putinille päin naamaa, mutta Turkin presidenttiä taivuttelemaan lähdetään virkamiesneuvotteluilla.” Hieman vaikea on myös ajatella tilannetta, että Turkki on noin vain heitettävissä Natosta yli laidan.

    • ”Ideologisesti Venäjä ajattelee kollektiivisesta lännestä, että se on…” Onko Venäjällä muka joku ideologia? Neuvostoliitto määritteli itsensä ideologisesti ja sitä johdettiin ideologiaan tukeutuvan puolueen kautta. Ne ajat ovat menneet. Kenties Putinin johtaman valtion propagandasta voisi johtaa jonkinlaisen ideologiaksi kutsuttavan ajatusmallin, mutta onko se itse sellaista julistanut?

  6. Putin 24.2. aamuyöllä televisiossa:

    ”Ongelma on siinä, että meihin rajautuvalla alueella – pankaa merkille, meidän omalla historiallisella alueellamme – sijaitsee ’Anti-Venäjä’, joka on ulkoa asetettu täydelliseen kontrolliin, Nato-maiden asevoimien intensiivisen vaikutuksen alainen ja moderneimmilla aseilla täyteen pumpattu.”

    ”… meidän maallemme siinä on viime kädessä kysymys elämästä ja kuolemasta, meidän historiallisesta tukevaisuudestamme kansakuntana.”

    ”Haluan muistuttaa teitä, ettei Neuvostoliittoa perustettaessa eikä Toisen maailmansodan jälkeen keneltäkään niistä ihmisistä alueella, joka muodostaa nykyisen Ukrainan, kysytty, miten he haluavat muovata elämänsä.”

    Puheen viesti vastaa sitä, mitä Putin kirjoitti Kremlin, presidentinhallinnon, sivulla 2021. Putin kiisti ukrainalaisen kansakunnan, ukrainan kielen ja ukrainalaisen kulttuurin sekä Ukrainan valtion olemassaolon. Hän syytti Leniniä ja hänen kansallisuuspolitiikkaansa Ukrainan neuvostotasavallan perustamisesta ja siitä, että neuvostotasavalloille säädettiin oikeus erota Neuvostoliitosta. Tätä oikeutta Ukrainan johto käytti päätettäessä Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän johtajien kesken Neuvostoliiton hajottamisesta.

    Käännös on Der Tagesspiegelin saksankielisestä versiosta, joka taas on käännös alkuperäisestä venäjänkielisestä tekstistä.

Pasi Toivonen
Pasi Toivonenhttps://kaulahuiviblog.wordpress.com
Olen kasvatuksen ammattihenkilö ja tietotekniikan käyttäjä Suomesta. Harrastuksia ovat liikunta, tietotekniikka, valokuvaus ja teologia.