Münchenin olympialaisten iskusta 44 vuotta

Saksan iranilainen 18-vuotias nuori mies ampui pistoolilla Münchenin Olympia-kauppakeskuksessa kuoliaaksi yhdeksän ihmistä haavoittaen paria kymmentä. Sen jälkeen hän ampui itsensä.
Parhaillaan keskustellaan ampujan taustoista ja motiiveista: toimiko hän ISISin riveissä, vai halusiko hän muistuttaa viisi vuotta aiemmin tapahtuneesta Norjan Utöyan ampumisesta?
_ _ _
Itselleni terrori-iskun paikka Münchenin Olympia -kauppakeskuksessa muistuttaa vuoden 1972 Münchenin olympialaisten terrori-iskusta 44 vuotta sitten. Ehkä iranilaismies halusi nostaa Münchenin terrori-iskun esille samalla kun Brasilian Riossa valmistaudutaan olympialaisiin? Ovatkohan turvatoimet siellä riittävällä tasolla?

Mitä siis Münchenissä tapahtui 1972? Mustaksi syyskuuksi nimetty palestiinalaisterroristien joukko otti panttivangeiksi yksitoista israelilaista olympiaedustajaa vaatien Israelin vankiloissa olevien 234 vangin ja lisäksi saksalaisen kahden Baader-Meinhof -terroristin vapauttamista. Israel kieltäytyi.
Tällöin terroristit vaativat lentokuljetusta Kairoon. Heitä odotti lentokentällä poliisien väijytys. 10 panttivankia, viisi terroristia sekä yksi poliisi kuolivat. Myöhemmin Israelin tiedustelupalvelu Mossad aloitti operaation Jumalan kosto 11 terroristin salamurhaamiseksi. Vuotta myöhemmin agentit ampuivat Norjan Lillehammerissa marokkolaisen tarjoilijan luullen tätä Mustan syyskuun johtajaksi. Vihje oli väärä. Tästä seurasi välien viilenemistä Israelin ja Norjan välillä.
¬ _ _ _
Joka tapauksessa Saksan iranilaisen miehen teko liittyy nyt käynnissä olevaan terroritekojen kokonaisuuteen, joka koettelee Eurooppaa. Taustalla voi olla maahanmuuttotaustaisten nuorten syrjään jäämistä ja osattomuutta. Terrorismi antaa kokemuksen vallantäyteydestä. Lisäksi aiemmat teot ruokkivat esimerkillään radikalisoituvia nuoria.

Vaarallista on se, ettei radikalisoitumisesta välttämättä näe edeltäviä merkkejä eikä mikään varoita poliisia. Huonoa kehitystä on niin ikään se, että massiiviseen, satoja uhreja vaativaan iskuun voidaan käyttää Nizzan terroristin tavoin vaikka kuorma-autoa, mitä on vaikea ennakoida ja estää. 9/11 iskussa matkustajalentokoneesta tehtiin ohjus ja Nizzan iskussa kuorma-autosta tankki. Millaista hirvittävää jälkeä muutama raskas kuorma-auto saisi aikaan vaikka pian järjestettävän Berliinin Priden ennakoidun 750 000 marssijan joukossa?
_ _ _
Tilanne on vaikea. Eurooppaan pyrkii yhä enemmän pakolaisia ja siirtolaisia odottaen parempaa elämää, mutta löytävätkin edestään kielivaikeuksia, työttömyyttä, epäluuloa ja itselleen vieraan arvomaailman. Siksi maahanmuuttajien kotoutumisen merkitystä ei voida yliarvioida.

Euroopan taantuva talous asettaa kuitenkin rajat sille, kuinka paljon on mahdollista sijoittaa voimavaroja tulijoiden vastaanottoon ja kotoutumiseen. Siksi on ymmärrettävää, että hallitukset ovat kääntyneet rajoittamaan maahantuloa ja rakentamaan Euroopasta linnoitusta – niin paljon kuin se onkin eurooppalaisten arvojen vastaista. Jos näin ei tehdä, saa nouseva maahanmuuttovastainen populismi lisää kannatusta ja nousee valtaan. Terrori-iskut ovat jo lisänneet vaaleissa eurooppalaisen kansallishenkisen populismin kannatusta.
_ _ _
Huonoa kehitystä on myös yleisen mielikuvan vahvistuminen, että muslimit ovat terroristeja. Muunlaiselta uskonnolliselta taustalta tulleita terroristeja ei viime aikoina ole noussut julkisuuteen. Tämä aiheuttaa islamin leimaamista, mikä ei tee oikeutta sen omalle rauhanomaiselle opetukselle, jota kuitenkin valtaosa muslimeista noudattaa.
_ _ _
Viime kuussa Pohjoismainen piispainkokous kokoontui Visbyssä. Ruotsin asevoimien komentaja Michael Bydén kuvasi luennossaan oman maan puolustuksen nousseen Ruotsin puolustusvoimien päätehtäväksi, jota vahvistetaan.

Erityisen kiinnostava oli Uppsalan yliopiston Rauhan- ja konfliktien tutkimuksen laitoksen professorin Isak Svenssonin luento, jossa hän puhui uskonnoista sotien taustalla. Tärkeä oli havainto, että uskonnolla on ollut osuutta lähinnä maiden sisäisissä konflikteissa ja että uskonnollinen radikalisoituminen tapahtuu vasta sen jälkeen kun sota on muusta syystä alkanut eskaloitua.
_ _ _
Myös Suomen Puolustusvoimien päätehtävä on edelleen oman maan koskemattomuuden turvaaminen. Mutta sen lisäksi avustetaan muita viranomaisia ja osallistutaan kansainväliseen kriisinhallintaan. Euroopan vakauteen voidaan vaikuttaa ehkäisemällä konflikteja niiden syntyalueilla Lähi-idässä. Siksi Suomen Puolustusvoimat kaksinkertaistaa henkilökuntansa Irakin koulutusoperaatiossa. Syksystä alkaen noin sata suomalaista kouluttaa kurdien peshmergasotilaita taisteluun ISISiä vastaan.

    • Juhani, ehkä vuosikymmen sitten ajateltiin syvässä rauhantilassa – ennen Krimin miehitystä ja Ukrainan sotaa – että sodan uhka Euroopasta on lopullisesti väistynyt ja voidaan keskittyä oman maan puolustusvalmiuden sijasta kansainväliseen kriisinhallintaan. Turvallisuusympäristön muutos Euroopassa on ollut nopeaa, mutta historian opetuksen valossa ei täysin yllättävää.

    • Seppo, aivan kaikilla mailla ei ole puolustusvoimia, on asevoimia tai armeijoita. Mutta ymmärrän kyllä kysymyksesi: miksi on sotia vaikka useimmat maat sanovat varautuvansa puolustautumaan hyökkäykseltä? Sotia on ensinnäkin siksi, että ihmisen pintakuoren alta löytyy itsekkyyttä ja taipumusta selvittää eturistiriitoja väkivallalla, Kristitty sanoisi, että ihminen on syntinen. Toiseksi sotia on siksi, että monista hyödykkeistä – kuiten öljystä ja vedestä – on niukkuutta. Kolmanneksi sodan mielialaa voidaan lietsoa propagandalla ja siirtää huomiota näin mahdollisista sisäisista ongelmista ulkoiseen viholliskuvaan. Sotia ei ole ensi sijassa siksi, että on aseita. Tarpeen vaatiessa sotia käydään vaikka puuseipäin, kun sotaa on kylliksi lietsottu. Siksi viholliskuvien poistaminen ja sodan syiden selvittäminen diplomatialla ovat ensi sijalla.

    • Sotia on Pekka myös aivan inhimillisen pätemisentarpeen tyydyttämisen ja statuksen kohottamisen vuoksi. Kenraalit haluavat päteä ja ja monet pörhistyvät kun poiittiset tilanteet kiristyvät ja alkavat tehdä poliitikoille ehdotuksia valmiustilanteiden nostamiseksi. Sitten ei paljon enää tarvitakaan kun homma lähtee lapasesta.
      Leikillisesti voisi sanoa että armeijojen pukutehtaat mahdollistavat sodat, sillä sieltähän ne riikinkukkouniformut tulevat 🙂

    • Seppo, kuvaamasi tilanne sodan haluisista ja pätemisen tarpeisista kenraaleista voi koskea joitain maita, mutta demokraattisissa maissa laillinen hallitus tekee uhka-arvioita ja tarvittaessa päättää valmiuden nostamisesta.

    • Onhan Rauhan ja konflikitien tutkimuslaitokset, ulkopoliittiset instituutit, Venäjän ja muiden maiden tutkijat, ulkomaiden edustustot. riippumaton kansainvälinen lehdistö, ihmisoikeusjärjestöt. Kaikki nämä tutkivat turvallisuusympäristöä sekä raportoivat ja julkaisevat sitä koskevaa tietoa. Mielikuvasi ammattisotilaiden vaikutusvallasta tässä asiassa on ylikorostunut.

  1. ”Kaikki nämä tutkivat turvallisuusympäristöä sekä raportoivat ja julkaisevat sitä koskevaa tietoa.”

    Ja näitä raportteja yhdistelevät ja tulkitsevat juurikin myös ja eritoten ammattisotilaat.
    Sotilaat ovat asiantuntijoina lähes joka TV-katsauksessa, missä näitä pohditaan.

    Mielikuvasi ammattisotilaiden vaikutusvallasta tässä asiassa on ylikorostunut.

    En ole määritellyt vaikutusvallan määrä, olen vain todennut että sitä tod. näk. on.

    Huomautan että en ole armeijan vastainen enkä pasifisti, puhun asiassa lähinnä filosofisesti. Arvostan suuresti puolustusvoimiemme saavutuksia itsenäisyystaistelujemme aikana.

    • Toki ammattisotilaat kommentoivat. Asiaohjelmien ”päivystävät upseerit” ovat nuoresta iästään huolimatta usein akateemisesti meritoituneita tutkijoita. Kommentointi – jos se olisi yksipuolista – altistuu siksi myös tiedemaailman palautteelle. Mukava kuulla omasta positiostasi. En kauhistuisi vaihtaa ajatuksia myöskään pasifistin kanssa.

Pekka Särkiö
Pekka Särkiö
Kenttäpiispa evp. ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Keski-Lahden seurakunnan vs. kirkkoherra 4.3.2024-30.8.2024. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.