Moraali
Hyvän ja pahan kokeminen ihmisten keskuudessa erilaisena ja eri asioina perustuu suurelta osin yhteiskunnassa vallitseviin moraalikäsityksiin. Moraali on nippu paikkaan (yhteiskuntaan) ja aikaan sidottuja yhteisesti sovittuja menettelytapoja, arvoja ja normeja, joita noudattamalla ja joiden mukaan elämällä pyritään tulemaan toimeen ja kyetään tekemään yhteistyötä lajitoverien kanssa.
Moraalikäsitykset voivat muuttua ja muuttuvat jatkuvasti. Joskus oli täysin moraalisesti hyväksyttävää Suomessakin kurittaa lapsia fyysisesti, mikä on tänä päivänä paitsi moraalitonta, jopa rikollista. Monissa maissa ei vieläkään koeta vaikkapa kuolemantuomiota moraalittomaksi. Noitien polttaminen roviolla oli niin ikään vielä muutama vuosisata sitten kristillisenkin moraalikäsityksen mukaan täysin hyväksyttävää, ei kuitenkaan onneksi enää. Eikä siitäkään vielä kovin kauaa ole, kun homoseksuaalisuus ja sen harjoittaminen koettiin moraalittomaksi Suomessakin. Ei sentään enää. Kiitos oikean tiedon ja valistuksen. Niin se moraali muuttuu erilaisissa yhteiskunnissa tiedon lisääntymisen, valistuksen ja ajankulun myötä. Kukaan ei tiedä tulevaisuuden moraalikäsityksistä vielä yhtään mitään.
Hauserin ja Singerin kirjan (Hauser, Marc & Singer, Peter: Morality without religion) keskeisin väite on, että kaikilla ihmisillä on evoluution myötä kehittynyt moraalinen vaisto, tai enemmänkin "moraalikielioppi", jonka avulla teot luokitellaan hyväksi tai pahaksi. Moraalisia päätöksiä luovat tiedostamattomat kognitiiviset prosessit, ja tunteet ovat mukana ainoastaan toiminnan motivoinnissa, kirjoittaa Hauser.
Tilanne:
Olet lääkäri, ja sinulla on hoidettavana viisi potilasta jotka kuolevat varmuudella, elleivät he saa jokainen omanlaistaan sisäelinsiirtoa. Siirtoelimiä ei ole saatavilla normaaleja reittejä riittävän nopeasti. Sitten hoitaja kertoo sinulle, että ovesta käveli juuri sisälle terve mies, jonka voisimme tappaa, ja näin saisimme kaikki tarvittavat siirtoelimet. Tappammalle yhden, pelastaisimme viisi!
Mitä tekisit lääkärinä? Miksi?
Kysymyksen voi muotoilla myös siten siten, että montako ihmistä pitäisi pelastua, jotta olisi omasta mielestä oikein tappaa yksi heidän puolestaan. Entä jos tilanteen muuttaa siten, että terroristit ovat kaapanneet viisi ihmistä ja vaativat, että "tappakaa eräs tietty henkilö tai nämä viisi kuolevat"? Kysymys muuttuu silloin valtakysymykseksi (pitääkö terroristeille antaa valta sanella ehtoja) mutta oliko se "valtakysymys" jo alunpitäenkin? Jos oma moraalikäsitys sanoo, että "tapa tämä yksi henkilö tai nämä viisi kuolevat" niin pitääkö sille (subjektiiviselle oikeudentajulle) antaa valta? Kenen moraalikäsitys on oikeassa -- vai eikö kenenkään.
Leikitään, että istutettaisiin kaikki 7 osallista (potilaat, lääkäri ja terve mies) pohtimaan yhdessä tilannetta. Lääkäri kertoo potilaille ja terveelle henkilölle tilanteen. Jos käy niin, että kaikkien moraalikäsityksen mukaan - myös terveen - tämän tulee kuolla muiden puolesta, on "oikean päätöksen" tiellä enää vain yhteiskunta, joka tuomitsee terveen tappamisen sairaiden pelastamiseksi. "Oikealla päätöksellä" tarkoitan sellaista, josta kaikki osapuolet ovat samaa mieltä. Mutta siis jos nuo 7 henkilöä asuvat yhteiskunnasta eristyksissä omassa suljetussa yhteisössään, miksi pitäisi olla tekemästä oman moraalikäsityksensä mukaisesti, jos kaikki osapuolet ovat samaa mieltä?
Jos käykin niin, että kaikkien moraalikäsitys sallii tämän toiminnan paitsi terveen, voiko matematiikalla viiden ihmiselämän todeta olevan tärkeämpiä kuin yhden ja tappaa ihminen vastoin tämän tahtoa? Entäpä, jos terveen miehen tappaminen johtaisi 1000 ihmisen pelastumiseen tai 10 000:n? Jos hänestä vaikkapa pystytään eristämään vastalääke valloillaan olevaan tappajabakteeriin ainoastaan kuolleena? Ihmisen älykkyydellä on paradoksaalisia seurauksia. Mutta onko ihmiselämä kuitenkin tärkein ja yhteiskunta olemassa ihmisiä varten, joten yhteiskunnan etu ei voi mennä ihmisen edun edelle, jos kuolema on vaihtoehtona.
Kaltevalla pinnalla mennään. Uhrauksen sallimalla saatetaan ehkä ennen pitkää olla siinä, että toisten elämät määritetään arvokkaammiksi kuin toisten.
61 kommenttia
Anita: ” on oikeus puolustaa elämää.”
Tappamalla?
Voiko ihminen siis kuitenkin itse oman harkintansa mukaan päättää milloin tilanne on niin uhkaava, että esim. maanpuolustuksessa tai, tilanteessa, että kokee omaa henkeä uhatattavan, on oikeus tappaa uhkaaja?
Kummallista. Ei viides käsky tietääkseni anna tulkinnan varaa, vaan käskyhän on ehdoton: ” Älä tapa! Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme aiheuta lähimmäisellemme mitään vahinkoa tai kärsimystä, vaan autamme ja tuemme häntä kaikissa elämän tarpeissa.”
Tietääkseni lupa tappaa oli ainoastaan agentti 007 James Bondilla.
Lisäksi tunnut olettavan, että näistä asioista ollaan yksimielisiä.
Mitä mahdoit tarkoittaa tuolla ”homoseksuaalisuuden harjoittamisella”, jota oikean tiedon ansiosta ei pidetä enää moraalittomana. Jos tarkoitat anaaliseksiä, niin se jakaa mielipiteitä edelleen, ja nimenomaan oikeaa tietoa siitä ja sen haittapuolista ja vaaroista peitellään ja silotellaan.
Sen sijaan rakkaussuhteet samaa sukupuolta olevien välillä ovat nyt yleisesti hyväksyttyjä. Mutta tämä taas ei nähdäkseni liity oikeaan tietoon ja valistukseen, vaan lähinnä yhteiskunnan sopeutumiskykyyn ja ennakkoluulojen vähenemiseen.
Juutalaiset tulkitsevat tooran käskyn ”älä tapa” = ”älä tapa kaltaistasi” ja näin ymmärrettynä on esim. Hyönteisten, ynm. tuholaisten hävittäminen sallittua.
Ja vielä tarkennuksena lakiin on merkittynä ”päälle karkaaminen”, joka tarkoittaa vihastuksissaan tehtyä tappoa, eli tuomioita ilman oikeuden päätöstä, joka siis saattoi olla myös kuoleman rangaistus.
Ei kai tämä Kimmo ole jusu Vihervaara. Vihervaara poistui Kimmon kirjoitukset lisääntyivät räjähdysmäisesti.
Anita Ojala, Du müsst nicht für mich kein Deutsch im Finnish übersetzen.
Tappokäsky kohdistuu Sari j o k a i s e e n leirissä olijaan ja tottakai siellä oli myös naisia ja lapsia. Oli 3000 ihmistä tappaneen telotuskäskyn syy mikä hyvänsä eivät kaikki voineet olla syyllisiä ja ko. kuoleman ansaitsevia. Raamatun jumalakuva ei ole ristiriitainen vaan moninainen , mutta kristinuskon Raamatusta nostama stilisoitu jumalakuva on ristiriidassa Raamatun antaman kuvan kanssa.
Seppo Heinola: ”Du müsst nicht für mich kein Deutsch im Finnish übersetzen.”
Se on musst eikä müsst. Kahta kieltosanaa ei käytetä eli ei sekä nicht ja kein. Se on in eikä im, koska kyseessä ei ole datiivi.
Raamatussa verbiä ”ratsach” käytetään sekä väärästä että oikeutetusta hengen pois ottamisesta. Kohdassa 2. Mo20:13 kielletään yksikäsitteisesti ”Älä tapa”. Kuintenkin samaa verbiä käytetään kohdassa 4. Mo37:25: ”jos verikostoon velvoitettu vainajan sukulainen tällöin tavoittaa hänet turvakaupungin rajojen ulkopuolella ja tappaa hänet, kostaja ei joudu vastuuseen verenvuodatuksesta”.
Koska Mooseksen lakiin kuului kuolemantuomio, on selvää, ettei kaikki ihmiselämän ennenaikainen lopettaminen ollut Jumalan tahdon vastaista. Mutta Elämänantajalle kuului ja kuuluu oikeus päättää, milloin elämänlahja voidaan ottaa omistajalleen takaisin. Englanninkieliset käännökset käyttävätkin käskystä ”älä tapa” muotoa ”älä murhaa”. Näin Raamatusta poistuu eräs siihen keinotekoisesti rakennettu ristiriitaisuus.
Kun Jumala muinaisia aikoina velvoitti juutalaisia ottamaan elämän pois kokonaisilla kansoista, Hänellä on ollut pätevät syyt toimenpiteeseen. Kanaanilaisten ”kauhistavista tavoista” Raamattu mainitsee jopa lapsien uhraamisen jumalilleen(2.Ku16:3). Arkeologit vahvistavat alueella vallinneen ällöttävän menon.
Raamattu kertoo, ettei kaikkia tapettu, jos oikeudenmukaisia yksilöitä löytyi. Vedenpaisumuksesta Nooa ja hänen perheensä, Sodomasta Loot tyttärineen ja kanaanilaisista Rahab ja gibeonilaiset. Vaikka Raamattu ei kerro yksityiskohtia, kaikesta voidaan löytää selkeä lainalaisuus Sodoman puolesta rukoilleen Abrahamin sanoin: ”On mahdotonta, että surmaisit syyttömät yhdessä syyllisten kanssa ja että syyttömien kävisi samoin kuin syyllisten. Ethän voi tehdä niin! Eikö koko maailman tuomari tuomitsisi oikein?”(1.Mo18:25)
Seppo. Toteat, että ”antamani tappokäskyjä sisältävät raamattusitaatit eivät ole minun kirjoitamiani”. Totta, mutta mitä ne oikeasti kertovat Jumalan moraalista? Poimin tähän yhden esimerkin, tuon viittauksesi 5. Mooseksenkirjan 20. lukuun tuolla ylempänä:
”Mutta näiden kansojen kaupungeissa, jotka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, älä jätä ainoatakaan henkeä eloon, vaan vihi ne tuhon omiksi: heettiläiset ja amorilaiset, kanaanilaiset ja perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset, niin kuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt.”
Kaikista kanaanilaisista kansoista Raamattu kertoo niiden menneen 400 vuoden aikana pöyristyttävään moraaliseen tilaan. Omaisuuskansalle annettiin tehtävä vihkiä nuo rappiojoukot tuhon omiksi, kuten tuo Sepon valitsema sitaatti osoittaa. Mutta mitä muuta meille kerrotaan tilanteesta Jumalan moraalia koskien?
Israel ei harjoittanut mitään omatoimisodankäyntiä, kuten jae 4 todistaa: ”Herra, teidän Jumalanne, on teidän kanssanne. Hän sotii teidän rinnallanne vihollisianne vastaan ja auttaa teidät voittoon.”
Huolimatta moraalisen rappiotilanteen syvyydestä, kansolle piti vielä antaa mahdollisuus. Jakeet 10 ja 11 kertovat: ”Kun lähdette sotaan ja aiotte vallata jonkin kaupungin, tarjotkaa sille ensin rauhaa ja kehottakaa sitä antautumaan. Jos se suostuu ehdotukseen ja avaa teille porttinsa, velvoittakaa kaikki sen asukkaat tekemään alamaisinanne päivätöitä.”
Vasta tämän jälkeen tuho pantiin toimeksi: ”Mutta jos kaupunki ei suostu rauhaan vaan ryhtyy taisteluun teitä vastaan, piirittäkää se…”
Israelin kansalle koituisi itselleen seuraamuksia, ellei ohjeita noudatettaisi: ”Ellette hävitä heitä, he opettavat teille iljettävät tapansa, joita he ovat noudattaneet palvoessaan jumaliaan, ja niin te rikotte Herraa, Jumalaanne vastaan.”(jae18).
Tämäkin toteutui. Jatkossa omaisuuskansalla oli jatkossa paljon murhetta oman moraalin rappeutumisessa ja sodissa noita rappiokansoja vastaan. Huonosti tehdystä työstä ei siunauksia koitunut.
Olikohan siis Seppo lopultakaan Elämänantajalla niin kovin huono moraali, kun hän käski juutalaisia palveljoitaan ottamaan elämä pois niiltä, jotka eivät sitä lainkaan osaa käyttää? Vai eikö Hänellä ole sellaiseen sinun mielestäsi oikeuksia?
Kirjoittaja
kimmo wallentin
Nakuklabbina landestadissa -46 födannu telluksendallaaja, giftiksessä snygin donnan kans snadisti yli viiskytkaks suuliksen rundii, kolme skloddii 52, 49 ja 42 v gamloja boitsuja, budjaa landestadissa, luudailee skutseissa kondiksen takii, entinen reklaamihemmo ja dirika, nykyne eläkestara ja tsyrkasta eronnu pakana.
Voin yhtyä johtopäätökseesi. Näin todella käy, mikäli ihminen ottaa oikean ja väärän määrittelemisen omiin käsiinsä. Siksipä tarvitaankin ihmistä korkeampi auktoriteetti, joka määrittelee nämä.
Ottamaasi esimerkkiin liittyen se on kristityillä jo olemassa ja sanoo Älä tapa. Ihmisellä ei ole oikeutta tappaa, vaikka tappamisesta voisivat hyötyä 100 000 muuta. Näin on, koska Jumala on arvottanut ihmiset samanarvoisiksi. Hän ei ole jättänyt ihmisen arvoa muiden arvioitavaksi.
Tämä on kristitylle perusperiaate. Yksioikoinen se ei kuitenkaan ole esim puolustussodan ollessa kyseessä. Ja jos esim jonkun kotiin hyökkää joku tappamistarkoituksessa, on oikeus puolustaa elämää.
Ilmoita asiaton kommentti