Monta hyvää arkkipiispaehdokasta!
Kirkkomme tulevaisuus ei aina näytä kovin ruusuiselta. Olen itse aina pyrkinyt puhumaan rakkaasta kirkostamme hyvää, mutta viime aikoina olen tullut myös kyyniseksi. On varmaan sitäkin, että kirkon ratkaisut eivät mene omien toiveitteni mukaisesti. On myös tuskastumista ja turhautumista kirkkomme muutokseen tai paremminkin muutoksen tai uudistumisen puuttumiseen.
Torstaina käydään kirkossamme arkkipiispan vaalin ensimmäinen kierros. Vaaleja on ennen vaalipäivää arvioitu laimeiksi. Ehkäpä vaalikeskustelut ja –tilaisuudet ovat sellaisia olleetkin. Olen kuitenkin iloinen, että on monta hyvää ehdokasta arkkipiispaksi.
Ville Auvinen tuntuu olevan lahjakas teologi. On kuitenkin niin, että ei oikein voi toimia menestyksellä arkkipiispana, kun ei hyväksy kirkkomme ratkaisua virkakysymyksessä. On myös niin, että koko kirkon väki ei em. syystä tuntisi arkkipiispaa omakseen.
Heli Inkinen on noussut monille aikaisemmin tuntemattomana pappina ja teologina varteen otettavaksi ehdokkaaksi. Olisin itse ylpeä, jos kirkollamme olisi nainen arkkipiispana. Heli Inkisen elämänpiiri avautuu työn ja lähipiirin myötä myös kirkon ulkopuolelle laajempiin piireihin, mikä on ehdottomasti etuna arkkipiispaehdokkaalle.
Ilkka Kantola on lahjakas teologi ja muiden muassa Kotimaa-lehden ehdokkaista tekemän jutun arviossa hänet todetaan kykyihinsä nähden turhankin vaatimattomana ja vetäytyvänä. Kun hänet asetettiin ehdolle, monet kyselivät voiko hän olla uskottavasti ehdokkaana ja viittasivat menneisiin tapahtumiin. Minusta turhaan. Hänen kohdallaan on myös se etu, että laajan teologisen osaamisen lisäksi on kokemusta muualta, tässä tapauksessa erityisesti kansanedustajan tehtävästä.
Espoon piispa Tapio Luomaa pidetään sekä lahjakkaana että eri ryhmiä ymmärtävänä kirkonmiehenä. Hän on sujuva esiintyjä ja on myös monen suosikki. Jos haluaa löytää kriittistä arviota, voisi todeta, että kovin vahvoja teologisia ulostuloja emme ole häneltä kuitenkaan kuulleet.
Porvoon piispa Björn Vikström kantaa isänsä perintöä hyvässä ja ehkä vähän rasitteisessa mielessä. Itsekin kyselin mielessäni, onko mielekästä, että samasta suvusta tulisi uudelleen arkkipiispa. Seurattuani vaalikeskusteluja sivusta ja saatuani enemmän kuvaa Vikströmistä, tuo ajatus on väistynyt kokonaan. Hänestä tulee sekä yhteyttä rakentava että kirkkoa uudistamaan pyrkivät kuva. Hänestä välittyy levollisuutta ja arkkipiispan virassa tarvittavaa karismaa.
Kuten yllä olevasta voi lukea, kaikki edellä mainitut kelpaisivat minulle mainiosti arkkipiispaksi, ehkä ensin mainittua lukuun ottamatta –mainitusta syystä. Jotenkin aakkosten loppupään ehdokas nousee kuitenkin hieman toisten edelle. Kirkossamme tarvitaan arkkipiispa, joka on yhteyttä ja yhteistyötä rakentava vahva teologi ja rohkea uudistaja, joka kykenee puhumaan tämän ajan kielellä elämän suurista kysymyksistä. - Huomenna tiedämme, ketkä kaksi ovat vaalin toisella kierroksella.
Kirkon tärkeän vaalin alla sopii rukoilla virren sanoin: Valitsemaan auta meitä, Herra, paimen sellainen, joka etsii eksyneitä, ohjaa luokse Kristuksen, meitä tukee uskossamme, ehtii luokse heikkojen ihmisenä rinnallamme armostasi eläen. (virsi 253:2).
Toivo Loikkanen
23 kommenttia
https://www.kotimaa.fi/blogit/politiikka-vaikuttaa-arkkipiispaa-valitattessa/ Sivuston toimituksen Olli Seppälän kirjoittaman blogitekstin yhteydessä myös keskustelua ehdokkaista ja arkkipiispan viran vaateista.
Tämä virren sana ”…ehtii luokse heikkojen ihmisenä rinnallamme armostasi eläen. (virsi 253:2) sopii hyvin myös kuvaannollisessa mielessä arkkipiispan työn painopisteisiin: ehtii luokse heikkojen ja ihmisenä rinnallamme ja kolmanneksi armostasi eläen.
Oma ennusteeni, joka voi mennä tietysti aivan metsäänkin. Ehkäpä tulos on hieman tämänsuuntainen: Luoma 28%. Vikström 25%, Inkinen 24%. Kantola 14%. Auvinen 10%. #arkkipiispanvaali #kirkko #ennuste
Eilisen jälkeen tarjolla on enää kaksi ehdokasta. Kumpi tulee valituksi kolmen viikon päästä. Liputan edelleen piispa Tapio Luoman puolesta.
Kuka nyt käyttää hyvin värittynyttä ilmaisua ”lopeta horiseminen”?
Mielestäni Tuula ei horise, vaan ottaa asiantuntijana kantaa aiheeseen, jonka hän hallitsee.
Jusu Vihervaara :”Se ongelma on nimenomaan asian hallitseminen. Kun saa käteensä vasaran, kaikki ongelmat alkava yhtäkkiä näyttää nauloilta.”
Entisenä ortodoksikirkon jäsenenä en esim. voi hyväksyä tätä kansalaisaloitteessa olleen virheellisen tiedon avulla kirkon traditioon lanseerattua ”uutta avioliittolakia” enkä sitä, että siviilioikeuden professori sanoo asiaan liittyen ”Kirkon kannattaisi nyt keskittyä olennaiseen eikä leikkiä Jumalaa maanpäälllä.”
Perheellämme on aivan ilmeisesti toinen Jumala kuin evl.kirkolla, ja hän sai aikaan mm. sen, että 90-luvulla tappelimme puoluejärjestelmän kanssa kahdeksan vuotta ja annoimme ”järjestelmälle” omavelkaisen takauksen, että sotaa pakeneva nuori sai jäädä tähän valtioon.
Lämmin kiitos Kotimaa24:n ylläpidolle esittämieni ”horinoiden” sallimisesta. Olemme viime vuosien aikana saaneet apostoliseen suksessioon ja pappeuden ja avioliiton sakramenttiluonteeseen uskovina ”kristityiltä” sellaista palautetta, että meillä seka-avioliitossa eläneinä ei ole enää kirkkoa, jossa voisimme osallistua ”oikealle yhteiselle ehtoolliselle” eikä meistä enää koskaan tule seurakunta-aktivisteja.
Toivon voivani lopettaa nämä ”horinat” tähän ja toivotan hyvää jatkoa kaikille ystävillemme näillä tutuksi tulleilla sanoilla, jotka saavat ajattelemaan asioita emerituspiispa Juha Pihkalan tavoin: kun on annettu lahja, on myös lahjan antaja. ”Kaikki ihmisolennot syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä”
Kirjoittaja
Toivo Loikkanen
Olen 60-luvun alkuhetkinä syntynyt Keski-Karjalan kasvatti, nykyisin Savonlinnassa toimiva puolivallaton rovasti. Kirjoitan kirkosta, elämästä sekä uskon, toivon ja rakkauden näkymistä. Mielipuuhaani kesällä on mökkisaunassa saunominen ja talvella retkiluistelu. Matkustelen mikäli aika ja rahat riittävät siihen. Siviilissä kannan vastuuta OP-ryhmän aluepankin hallintoneuvoston puheenjohtajana ja OP-ryhmän hallintoneuvoston jäsenenä.
Jos olisin äänioikeutettu, äänestäisin varmaan Auvista. Seuraavaksi laittaisin popparit mikroon ja avaisin iltapäivälehdet.
Ilmoita asiaton kommentti