Monta hyvää arkkipiispaehdokasta!

Kirkkomme tulevaisuus ei aina näytä kovin ruusuiselta. Olen itse aina pyrkinyt puhumaan rakkaasta kirkostamme hyvää, mutta viime aikoina olen tullut myös kyyniseksi. On varmaan sitäkin, että kirkon ratkaisut eivät mene omien toiveitteni mukaisesti. On myös tuskastumista ja turhautumista kirkkomme muutokseen tai paremminkin muutoksen tai uudistumisen puuttumiseen.

Torstaina käydään kirkossamme arkkipiispan vaalin ensimmäinen kierros. Vaaleja on ennen vaalipäivää arvioitu laimeiksi. Ehkäpä vaalikeskustelut ja –tilaisuudet ovat sellaisia olleetkin. Olen kuitenkin iloinen, että on monta hyvää ehdokasta arkkipiispaksi.

Ville Auvinen tuntuu olevan lahjakas teologi. On kuitenkin niin, että ei oikein voi toimia menestyksellä arkkipiispana, kun ei hyväksy kirkkomme ratkaisua virkakysymyksessä. On myös niin, että koko kirkon väki ei em. syystä tuntisi arkkipiispaa omakseen.

Heli Inkinen on noussut monille aikaisemmin tuntemattomana pappina ja teologina varteen otettavaksi ehdokkaaksi. Olisin itse ylpeä, jos kirkollamme olisi nainen arkkipiispana. Heli Inkisen elämänpiiri avautuu työn ja lähipiirin myötä myös kirkon ulkopuolelle laajempiin piireihin, mikä on ehdottomasti etuna arkkipiispaehdokkaalle.

Ilkka Kantola on lahjakas teologi ja muiden muassa Kotimaa-lehden ehdokkaista tekemän jutun arviossa hänet todetaan kykyihinsä nähden turhankin vaatimattomana ja vetäytyvänä. Kun hänet asetettiin ehdolle, monet kyselivät voiko hän olla uskottavasti ehdokkaana ja viittasivat menneisiin tapahtumiin. Minusta turhaan. Hänen kohdallaan on myös se etu, että laajan teologisen osaamisen lisäksi on kokemusta muualta, tässä tapauksessa erityisesti kansanedustajan tehtävästä.

Espoon piispa Tapio Luomaa pidetään sekä lahjakkaana että eri ryhmiä ymmärtävänä kirkonmiehenä. Hän on sujuva esiintyjä ja on myös monen suosikki. Jos haluaa löytää kriittistä arviota, voisi todeta, että kovin vahvoja teologisia ulostuloja emme ole häneltä kuitenkaan kuulleet.

Porvoon piispa Björn Vikström kantaa isänsä perintöä hyvässä ja ehkä vähän rasitteisessa mielessä. Itsekin kyselin mielessäni, onko mielekästä, että samasta suvusta tulisi uudelleen arkkipiispa. Seurattuani vaalikeskusteluja sivusta ja saatuani enemmän kuvaa Vikströmistä, tuo ajatus on väistynyt kokonaan. Hänestä tulee sekä yhteyttä rakentava että kirkkoa uudistamaan pyrkivät kuva. Hänestä välittyy levollisuutta ja arkkipiispan virassa tarvittavaa karismaa.

Kuten yllä olevasta voi lukea, kaikki edellä mainitut kelpaisivat minulle mainiosti arkkipiispaksi, ehkä ensin mainittua lukuun ottamatta –mainitusta syystä. Jotenkin aakkosten loppupään ehdokas nousee kuitenkin hieman toisten edelle.  Kirkossamme tarvitaan arkkipiispa, joka on yhteyttä ja yhteistyötä rakentava vahva teologi ja rohkea uudistaja, joka kykenee puhumaan tämän ajan kielellä elämän suurista kysymyksistä. – Huomenna tiedämme, ketkä kaksi ovat vaalin toisella kierroksella.

Kirkon tärkeän vaalin alla sopii rukoilla virren sanoin: Valitsemaan auta meitä, Herra, paimen sellainen, joka etsii eksyneitä, ohjaa luokse Kristuksen, meitä tukee uskossamme, ehtii luokse heikkojen ihmisenä rinnallamme armostasi eläen. (virsi 253:2).

Toivo Loikkanen

 

 

    • Jusu Vihervaara :”Jos olisin äänioikeutettu, äänestäisin varmaan Auvista. Seuraavaksi laittaisin popparit mikroon ja avaisin iltapäivälehdet.”

      Niin itsekin äänestäisin. Sen jälkeen meillä lämmitetään mikrossa loput 1800-luvun Lintulan luostarin ohjeen mukaisesti paistetuista blineistä, jotka syödään yhdessä sipulisilpun, mädin ja smetanan kanssa, eikä osteta lööppien ja skuuppien avulla rahastavia iltapäivälehtiä, vaan ihmetellään sitä miksi Laajasalo-casessa ei luoteta julkishallinnon johtavan tilintarkastusyhtiön ammattitaitoon.

      Yhtiön kotisivun mukaan ”BDO:lla työskentelee noin 60 JHTT/JHT-tilintarkastajaa, joista monilla on kymmenien vuosien kokemus julkishallinnon ja -talouden tarkastuksesta. Tilintarkastuksen asiantuntemuksemme sekä ymmärrys julkissektorin toimintaympäristöstä ovat tehneet meistä kuntien lakisääteisen tilintarkastuksen markkinajohtajan.”

    • Tilantarkastus ottaa kantaa toiminnan lainmukaisuuteen eli että Laajasalon ökykalliit sviitit on kirjattu kirjanpitoon oikein. Tilintarkastus ei ota kantaa toiminnan tarkoituksenmukaisuuteen tai eettisyyteen eli siihen olisiko seurakuntayhtymän johtaja saanut yhtä hyvät yöunet tavallisen hintaisessa huoneessa.

      Lopeta nyt tuo tilintarkastuksesta horiseminen. Sillä ei ole mitään roolia siinä kun arvioidaan onko Laajasalon harkintakyky pettänyt kalliiden laivahyttien ja ökysviittien käyttämisessä.

    • Jusu Vihervaara :”Lopeta nyt tuo tilintarkastuksesta horiseminen. Sillä ei ole mitään roolia siinä kun arvioidaan onko Laajasalon harkintakyky pettänyt kalliiden laivahyttien ja ökysviittien käyttämisessä.”

      Esimerkkikatkelma ”horisemisesta” :”Olemme tarkastaneet tilikauden hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan mukaisesti olennaisten virheiden ja puutteiden havaitsemiseksi ja raportoimiseksi tarkastuksen tuloksina. Hallinnon tarkastuksessa olemme selvittäneet hallinnon lainmukaisuutta ja päätöstenmukaisuutta. Olemme tehneet tarkastuksen riittävän varmuuden saamiseksi siitä, onko seurakuntayhtymän hallintoa hoidettu laillisesti sekä asianomaisten toimielinten ja viranhaltijoiden päätösten mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa olemme tarkastaneet riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä eikä puutteita.”

    • Tuula,

      Tuota minä juuri tarkoitin. Tilintarkastuksessa on selvitetty, onko kirjanpito tehty lainmukaisesti, noudattaen viranhaltijoiden päätöksiä ja että se ei sisällä oleellisia puutteita. Ei kai kukaan tätä ole missään vaiheessa kyseenalaista.

      Väännän nyt vielä kerran rautalangasta: Tilintarkastajalla ei ole mitään valittamista siitä, jos varaa hotellista sen kalleimman huoneen kunhan huonelasku kirjataan kirjanpitoon siten kuin kirjanpitolaissa määrätään.

      Laajasalosta noussut kohu ei koske sitä, onko kirjanpito tehty oikein vaan sitä, onko seurakuntayhtymän johtajan harkintakyky pettänyt kun hän on tavallisen hintaisen huoneen sijasta ottanut itselleen hotellin kalleimman sviitin. Tällä ei ole mitään tekemistä tilintarkastuksen kanssa.

    • Jusu Vihervaara :” Tilintarkastuksessa on selvitetty, onko kirjanpito tehty lainmukaisesti, noudattaen viranhaltijoiden päätöksiä ja että se ei sisällä oleellisia puutteita.”

      Tilintarkastus on muutakin kuin kirjanpidon tutkimista. Siihen kuuluu myös hallinnon lain- ja päätöstenmukaisuuden tarkastaminen. Toimitaanko organisaatiossa kirkkolain ja taloussäännön mukaisesti ja miten toimivaltasuhteet ja vastuu toiminnan päätöksistä on jaettu.

      Kuten puolisoni, olen myös henk.koht. hoitanut joskus näitä tehtäviä erilaisissa organisaatioissa ja joutunut lukemattomat kerrat pyytämään lisäselvityksiä ja perusteluja hallinnon tarkastuksessa huomaamilleni puutteille. Jos lain edellyttämiä selvityksiä ei ole tullut, myöskään tilinpäätöstä ei ole hyväksytty eikä vastuuvapauden myöntämistä vastuussa olleille ole esitetty.

      Tässä kopio puolisoni terveisistä seurakunnalle, jonka tilintarkastajana hän ”vuonna kivi” oman johtajatoimensa ohella toimi:

      ”Haluamme kiinnittää erityisesti huomiota koko päätöksentekoprosessiin seurakunnan hallinnossa. Asioiden valmistelun, käsittelyn neuvostossa, esittelyn valtuustolle ja päätösten toimeenpanon tulisi perustua selkeisiin perusteluihin ja asiakirjoihin, joista luottamusmiehille selviää asioiden kulku käsittelyn aiemmissakin vaiheissa.”

    • Kuten totesit: tilantarkastus keskittyy lain- ja päätöksenmukaisuuden tarkistamiseen. Tästä olemme täsmälleen samaa mieltä.

      Laajasalon toiminnan ongelma ei ole se, että se ei ole lainmukaista. Laajasalon kohdalla kysymys on ratkaisujen eettisyydestä ja tarkoituksenmukaisuudesta, jotka eivät kuulu tilintarkastuksen piiriin.

      Laajasalo muun muassa risteilyllä majoitti työntekijänsä 68 euron hintaisiin tavallisiin hytteihin ja varasi itselleen noin 450 euroa maksaneen luksushytin. Jos hytttilaskun kirjaa oikein kirjanpitoon, ei tämä ole tilintarkastuksellinen ongelma. Se on eettinen kysymys, jonka kohdalta voidaan miettiä, toimiko esimies tilanteessa viisaasti.

    • Jusu Vihervaara :”Laajasalon toiminnan ongelma ei ole se, että se ei ole lainmukaista. Laajasalon kohdalla kysymys on ratkaisujen eettisyydestä ja tarkoituksenmukaisuudesta, jotka eivät kuulu tilintarkastuksen piiriin.”

      Totta. Tilintarkastus kuuluu eduskunnan säätämien lakien piiriin, eikä syyllinen silloin voi mielestäni olla vain ajojahdin kohteeksI otettu Laajasalo, vaan maallista regimenttiä edustava lakeja säätävä poliittinen puoluejärjestelmä.

    • Jusu Vihervaara :”Laajasalon toiminnan ongelma ei ole se, että se ei ole lainmukaista. Laajasalon kohdalla kysymys on ratkaisujen eettisyydestä ja tarkoituksenmukaisuudesta, jotka eivät kuulu tilintarkastuksen piiriin.”

      Totta. Tilintarkastus noudattaa eduskunnan säätämiä lakeja, eikä syyllinen silloin voi mielestäni olla vain ilmeisesti poliittisen ajojahdin kohteeksI otettu Laajasalo, vaan maallista regimenttiä edustava lakeja säätävä poliittinen puoluejärjestelmä.

    • Tuo on aika mielenkiintoinen tulkinta. Laajasalo ottaa itselleen hotellin kalleimman sviitin ja risteilyllä parvekkeellisen ökyhytin (muiden majoittuessa tavallisiin hytteihin) ja Tuula Höltän mielestä syyllinen on lakeja säätävä eduskunta.

      Nyt ei ole Vihervaaralla riittävästi rautalankaa varastossa. Nostan kädet pystyyn.

    • Se ongelma on nimenomaan asian hallitseminen. Kun saa käteensä vasaran, kaikki ongelmat alkava yhtäkkiä näyttää nauloilta.

  1. Jusu Vihervaara :”Se ongelma on nimenomaan asian hallitseminen. Kun saa käteensä vasaran, kaikki ongelmat alkava yhtäkkiä näyttää nauloilta.”

    Entisenä ortodoksikirkon jäsenenä en esim. voi hyväksyä tätä kansalaisaloitteessa olleen virheellisen tiedon avulla kirkon traditioon lanseerattua ”uutta avioliittolakia” enkä sitä, että siviilioikeuden professori sanoo asiaan liittyen ”Kirkon kannattaisi nyt keskittyä olennaiseen eikä leikkiä Jumalaa maanpäälllä.”

    Perheellämme on aivan ilmeisesti toinen Jumala kuin evl.kirkolla, ja hän sai aikaan mm. sen, että 90-luvulla tappelimme puoluejärjestelmän kanssa kahdeksan vuotta ja annoimme ”järjestelmälle” omavelkaisen takauksen, että sotaa pakeneva nuori sai jäädä tähän valtioon.

    • Eduskunta päättää avioliittolaista. Se on kiistaton fakta.

      Yhteiskunnassa eri toimijoilla, riippumatta kuuluvatko he kirkkoon, on erilaisia mielipiteitä siitä, miten kirkon tulisi toimia. Yhtä kiistaton fakta on se, että näillä tahoilla on sananvapaus sanoa mielipiteensä ääneen myös silloin kun mielipide ärsyttää.

      Riippumatta siitä, mitä eduskunta avioliittolaista päättää ja mitä mielipiteitä eri toimijat esittävät, kirkolla on autonomia päättää siitä, miten se toimii avioliittoon vihkimisen kanssa kunhan kirkkon noudattaa lainsäädäntöä (tämä vaatimus koskee kaikkia yhteiskunnan jäseniä). Tämä on mielestäni kolmas kiistaton fakta.

      Se, mitä päätöksiä kirkolliskokous tekee tai on tekemättä avioliittoon vihkimisen osalta tai miten kirkon papit toimivat nykyisessä tai tulevassa tilanteessa, on kirkon oma päätös. Sinänsähän koko avioliittoon vihkimisen traditio on lanseerattu kirkkoon joskus keskiajan loppupuolella vaikka nyt täällä kovasti esitetäänkin asiasta kuin se olisi tuhansia vuosia vanha kirkollinen Jumalan asettama liitto.

    • Ymmärrän hyvin, että olet henkilökohtaisessa elämässäsi kokenut traumaattisia tilanteita ja niistä on syntynyt syvä, läpi elämän kestävä, vuopa poliittista koneistoa kohtaan. Tästä huolimatta aivan jokaisen asian liittäminen tähän kokemuksen synnyttää niin tolkuttoman pitkän sillan, ettei siitä mikään aasi selviä ylitse.

      Tapasi keksiä yhä uusia ja uusia aasinsiltoja päästä jankuttamaan puoluepolitiikkaa muistuttaa erästä Jusu Vihervaaraa, joka taannoin käänsi keskustelun kuin keskustelun homokeskusteluksi. Mielestäni se oli aika ärsyttävää.

    • Jusu Vihervaara :”Tästä huolimatta aivan jokaisen asian liittäminen tähän kokemuksen synnyttää niin tolkuttoman pitkän sillan, ettei siitä mikään aasi selviä ylitse.”

      En toimi konsulttina, mutta sinä kun ilmeisesti pidät konsulttifraasien latelemisesta kommentteihisi, niin tässä yksi: tuumasta toimeen on maailman pisin matka.

      Kun on maanpäällisessä elämässään tutustunut Aleksandrialaiseen eikä suppeampaan Palestiinalaiseen kaanoniin perustuvaan Jumalan sanaan, ajatus siitä, että puoluejärjestelmä maallisine lakeineen edustaisi sellaista eettisyyttä ja moraalia, johon ihmisen hengellisen kasvun pitäisi suuntautua, on absurdi.

      Hengellisen kasvun lähtökohta on mielestäni henkilökohtaisesti jokainen fyysisille aisteille ”näkymättömässä todellisuudessaan” ja elämä siinä vaatii kyllä aivan erilaista ”kilvoittelua” kuin tietoisuuden vaientamista tiedotusvälineiden tarjoaman politisoituneen kulttuurin ja viihteen avulla. Niiden tarjoaman ”todellisuuden” seitsemän vitsausta ovat filosofi Airaksisen mukaan ”mielikuvat, tyhjyys, normittomuus, pornografia, rakkaus, raha ja toiveet. Mielikuvat vieraannuttavat meidät todellisuudesta, tyhjyys on sisällämme, normittomuus yhteistä maailmaamme, porno, rakkaus ja raha yhtä ja samaa tyhjien toiveitten lapsekasta viihdemaailmaa.”

  2. Lämmin kiitos Kotimaa24:n ylläpidolle esittämieni ”horinoiden” sallimisesta.
    Olemme viime vuosien aikana saaneet apostoliseen suksessioon ja pappeuden ja avioliiton sakramenttiluonteeseen uskovina ”kristityiltä” sellaista palautetta, että meillä seka-avioliitossa eläneinä ei ole enää kirkkoa, jossa voisimme osallistua ”oikealle yhteiselle ehtoolliselle” eikä meistä enää koskaan tule seurakunta-aktivisteja.

    Toivon voivani lopettaa nämä ”horinat” tähän ja toivotan hyvää jatkoa kaikille ystävillemme näillä tutuksi tulleilla sanoilla, jotka saavat ajattelemaan asioita emerituspiispa Juha Pihkalan tavoin: kun on annettu lahja, on myös lahjan antaja. ”Kaikki ihmisolennot syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä”

Kirjoittaja

Loikkanen Toivo
Loikkanen Toivohttps://www.facebook.com/toivo.loikkanen
Olen 60-luvun alkuhetkinä syntynyt Keski-Karjalan kasvatti, nykyisin Savonlinnassa toimiva puolivallaton rovasti. Kirjoitan kirkosta, elämästä sekä uskon, toivon ja rakkauden näkymistä. Mielipuuhaani kesällä on mökkisaunassa saunominen ja talvella retkiluistelu. Matkustelen mikäli aika ja rahat riittävät siihen. Siviilissä kannan vastuuta OP-ryhmän aluepankin hallintoneuvoston puheenjohtajana ja OP-ryhmän hallintoneuvoston jäsenenä.