Perjantai lähestyy… On aika kaivaa esiin stressilelut. Tasa-arvoinen avioliittolaki on aiheuttanut ”mielenkiintoista” kommentointia netissä ja seurakunnissa…
En kerennyt seurailemaan sitä kommentointia, kun Hengen Uudistus kirkossamme ry:n ja Kalajoen kristillisen opiston kurssi (Sovintoon elämän kanssa) täytti viikonloppuni ja sain viettää aikaa ihanien kristittyjen kanssa. 😉 Mikä johti siihen, että menin tällä viikolla intoa puhkuen Sanan ja rukouksen iltaan erääseen ev.lut seurakuntaan. Sujautinpa jopa hieman meikkiä luomille, että olisi vähän juhlavampaa ja erilaista. 😉
Sielläpä sitten keski-ikäinen mies-puhuja alkoi saarnata. Ja mistä? ”Luulokristityistä”, jotka on kastettu useaan otteeseen ja jotka vääristelevät Raamattua ja Jumalan Sanaa. Arvata saattaa viihdyinkö siellä? Lähden kesken pois ja aika surkeana… Miksi tässä taas näin kävi, kun luulin meneväni viettämään hyvääkin aikaa muiden kristittyjen kanssa?
En ole aina ollut hyvä sisar itsekään muille kristityille. Olen haukkunut, arvostellut, ollut julma, ennakkoluuloinen ja välinpitämätön. (Pyydän sitä anteeksi ja jos joku sellainen lukee tämän, jota olen loukannut ja jolta en ole vielä pyytänyt anteeksi, niin haluan sanoa: Anteeksi ja ehkä sitten Taivaassa paremmin. Yritän muuttua…)
En voi väittää olevani parempi kuin tämän Sanan ja rukouksen illan puhujat, eikä se ollut täysi pohjanoteeraus. Mutta niitäkin on nähty.
Tällaiset puheet tuntuvat olevan vakio kristittyjen keskuudessa. Arvostelemme toisia kristittyjä erilaisilla nimityksillä ja lajittelemme heidät eri kategorioihin. Pahinta, mitä toiselle kristitylle voi sanoa on väittämä, ettei hän ole edes kristitty ja pelastettu. Hän on vääränlainen. Itsekin olen käyttänyt tällaista haukkumaa sisartani vastaan ja kadun sitä ”pyhästi”. Jumala rakastaa jokaista, eikä kenestäkään voi tietää, onko hän pelastettu tai juuri muitakaan henkisiä asioita. Eikä niistä pitäisi juuri hypoteeseja kai tehdäkään?
Onko tarpeellista ja oikein taistella siitä, kuka lukee oikein sekä tarpeeksi hurskaasti tai tarpeeksi alkuperäisesti Raamattua välittämättä siitä, miten satuttaa uskonsisaria ja -veljiä siinä ohessa?
Aina voisi miettiä, että minkälaiset omat mielipiteet olisivat… jos vaikka oma sisar olisikin lesbo? Tai äiti naispastori? Tai suku SLEY:n jäseniä? Jos olisi syntynyt ihan eri perheeseen…
Missä ovat hyväksyvät ja suvaitsevat kristilliset piirit, joissa on myös nuorempiakin kristittyjä äänessä ilman, että tilaisuus on kategorisoitu nuorten tai nuorten aikuisten illaksi? Ei kirkossa voi täydellistä olla, mutta miksi niin usein tehdään täysiä pohjanoteerauksia juuri siellä ja juuri muita kristittyjä vastaan? Olenko hakoteillä, kun tuntuu, että erityisesti jotkut keski-ikäiset ja sitä vanhemmat mieshenkilöt ovat erityisen agressiivisesti äänessä julistamassa muita kristittyjä hornantuuttiin?
Uskon oman kokemuksen kautta, että toisia kristittyjä mollataan senkin takia, että juuri he ovat tärkeitäkin. Heidän mielipiteillään on arvoa KOSKA hekin ovat kristittyjä. Menossa samoille huudeille kuoleman jälkeen… Ehkä tämän tiedostaminen auttaa löytämään uusia kanavia ärsyyntymiselle. Aina voi aloittaa vaikka stressileluilla leikkimisen tai potkunyrkkeilyn. Kunhan ei tao sen kanssakristityn päätä, vaan nyrkkeilysäkkiä.
En aio tulla perjantaina internettiin ollenkaan, jos TIETTY laki ei muutu… En kestä lukea ilonhuutoja ja riemunlausahduksia kanssakristityiltä suuttumatta. Mahdollisia väittämiä, että oikeus on voittanut. Että ”oikeat kristityt” ovat voitolla… (stressilelut on jääneet hankkimatta.)
Jos tasa-arvoinen avioliitto toteutuu en aio kommentoida itse missään: en livenä, enkä netissä. Kunhan juon kahvini ja syön vähän vähän suklaakonvehteja. Ne saattavat tosin maistua hieman makeammilta kuin yleensä sinä päivänä…
Niin Antero, kysymykseni oli ylläpidolle, ei sinulle.
Kiitos Markku valistavasta kommentista, jossa toteat, että et kysynytkään minulta. Toimit esimerkillisesti. Lupaan jatkossa kommentoida samalla tavoin kuin sinä.
Kannattaa lukea tiede uutisia. Kahvinjuonti on hyvin hyödyllistä moneen vaivaan ja suklaansyönti on hyvää depressiota vastaan.
Homo avioliiton vaikutuksesta yhteiskuntaan en tunne yhtään tieteellistä tutkimusta ainoastaan mielipiteitä.
No maailmaa hallitaan niillä mielipiteillä mitä lainsäätäjät arvaavat äänestäjillä olevan joten laki menee läpi.
Jos ei mene niin sopii sitten päivällisellä juoda punaviiniä kun se on hyvää sydämmelle.
Jos se menee läpi niin kannattaa juoda punaviiniä koska se on hyvää sydämmelle.
Alkoholilakko menossa… : /
PAASTOTAAN.
Milla ilmaisi vastenmielisyytensä meikäläisiä kohtaan jo. Minäkin uskon monien olevan pelkästään nimellisesti kristittyjä. Lisäksi olen vanha mies. Joten taidan olla ihan kelpaamaton kristityn nimeä kantamaan.
Pekka: Joo, ehkä yleistin liikaa…. my mistake. 🙁
Ehkä vanhempien mieshenkilöiden ”syyttely” ja leimaaminen osaltani johtuu myös siitä, että he ovat nuoria nais- ja mieshenkilöitä useammin äänessä kirkossa.
Mutta kannattaa ihan ajatuksella vielä lukaista se blogini läpi, niin saatat löytää sieltä muutakin kuin syyttelyä. 🙂 Jaa samalla jollekin…!!!
Onnea munkin puolestani sateenkaariväelle! <3 Ei pitänyt tulla nettiin tänään, mutta aina ei edes blogistit tee niin kuin kirjoittaa….
Jumala tuomitsee syntiset,jotta eivät tahdo parannusta tehdä. Tästä ei blogistikaan säästy, vaikka boikotoisi kirjoitukseni. ”Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme” (Rm.6:23). Jokainen tekee oman valintansa. Suosittelen Jeesuksen ihanuutta jokaiselle todellista hyvää elämää täällä ja iankaikkista ihanuutta Jumalan Taivaassa kaipaavalle!
Hauskaa, että elämä on ihanaa…
Toivottavasti autuaat eläkevuodet on jo lähellä monellakin täällä kirjoittelevalla. Ja vaihdevuodet toisilla menee ohi joskus…
(Ottakaa vähän sapattivapaata jo ennenaikaisesti ja nauttikaa vielä enemmän.)
Kai näitä kommentteja pitää nyt lakata lukemasta kokonaan, kun menee niin hysteerisen ”iloiseksi”.
Love, Peace and Happiness