Linja-autossa on tunnelmaa, varsinkin jos siellä on yksin kuskin kanssa. Silloin voi syntyä mukavia keskusteluhetkiä heidän kanssaan. Kerran eräs kuski hoksasi minun olevan uskovainen. Pelkästään niiden juttujen tähden, joita hänelle kerroin. Kysyin; mistä hän sen oivalsi. Vastaus oli: ” siitä tavasta jolla olin puhunut”. Merkillistä. Keskustelussa ei ollut mitään uskoon viittaavaa.
Työmaalla löin kerran pääni ja heti työkaveri tunnisti minut uskovaiseksi. Sillä en kironnut.
Tampereen torilla syntyi keskustelu jonkun kuskin kanssa. Vähän aikaan siinä jutustellessa, tajusimme molemmat, että olemme uskovia.
Jotenkin merkillistä, että uskovissa on jonkinlaisia sisäänrakennettuja tuntomerkkejä. Niitä on vaikea ryhtyä analysoimaan, että mitä ne oikein ovat, mutta näyttää selvältä, että sellaisia on.
Ari, tuo kommenttisi kertoo, että olet ymmärtänyt uskon perustuksen kokonaan väärin. Enkä minä voi sinulle tuota käsitystäsi mitenkään oikaista. Minulla ei ole valtaa siihen.
Vihjaan vain, että järjellä ei uskoa voi käsittää, eikä sitä voi ihminen ottaa. Se annetaan lahjaksi. Kaste on Kristityn syntymäpäivä. Ajankohdalla ei ole merkitystä, mitä nuorempana sen parempi, mieluiten heti luonnollisen syntymän jälkeen.
Seurakunta toimii uskon mukaan ja synnyttää Jumalan lapsia Sanan ja saktramenttien kautta Jeesuksen käskyn mukaan. Mikä tuossa on vaikeaa käsittää?
Uskolle tuo on itsestään selvää, mutta epäuskoiselle se on harhaa, koska se vie ihmiseltä mahdollisuuden vaikuttaa omaan Pelastukseen.
Olisipa mukavaa jos Ari voisi käsittää sen ettei näitä asioita voi käsittää. Ne vain on niin. Niinpä me olemme Ismon kanssa mahdottoman edessä.
Olen aina pyrkinyt löytämän lukijoita kiinnostavia näkökulmia ja saamaan aikaan keskustelua. Tämän suosio yllätti. Nostihan tuo esiin monenlaisia näköaloja. On iso palkinto, kun näin valtavasti on lukijoita vielä melkein viikon päästä.
Ismo Malinen ja Pekka, siis kovin tuotte esille omaa käsitystänne ja ”teilaatte” minun, mutta kun tuleekin tosi kyseesseen niin pää pensaaseen ja ”järki narikkaan”.
Evankeliumi ei ole salattua niille joille Jumala sen ilmoittaa, muille se on salattua koska Jumala sen salaa, siispä ei ihme ettette ymmärrä.
Matt. 11:25
Siihen aikaan Jeesus johtui puhumaan sanoen: ”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille.
Emme me voi mitään sille, kun sinä Ari käsität evankeliumin eri tavalla kuin me ja Paavali ja muut kristityt. Evankeliumin sanoma on kiteytetyssä muodossa 1Kor 15: 1-3
”Minä palautan mieleenne sen EVANKELIUMIN, jonka ole teille julistanut….”
”Kristus kuoli meidän syntiemme tähden kirjoitusten mukaan.”
Se on se evankeliumi jota kristityt ovat julistaneet aina.
Siinä ei puhuta yhtään mitään parannuksesta, kasteesta, eikä niistä korkeista vaatimuksista joita Jeesus esitti maan päällä eläessään. Niillä Hän osoitti sen ettei kukaan voisi kuvitella omin voimin voivansa kaikki täyttää.
Emme me Ismon kanssa voi mitään muuta kuin kertoa sinulle tämän yksinkertaisen evankeliumin. Jollet sitä ota vastaan niin minkä me, tai kukaan muukaan sinulle voi.
Sinulla on toisenlainen käsitys siitä mitä evankeliumi tarkoittaa ja sinä pidät siitä kiinni. Sille ei voi mitään. Jollei Jumala sinulle evankeliumia avaa. Joten me voimme vain jättää sinut Hänen hoiviinsa.
Juuri tuo sana jonka laitoit meille, kuuluu sinulle. Sinähän uskot että pelastus tulee kun lopettaa synnin tekemisen ja aloittaa hyvän elämän. Sellainen pelastustie on juuri sitä ihmisen omaa viisautta.
Jumala on sen sijaan antanut evankeliumin meille, joka on hulluutta viisaiden ja ymmärtäväisten mielestä. Sillä te
Hups.
Sillä te viisaat ja ymmärtäväiset ajattelette että vain hyvät voivat pelastua.
Jumala on antanut meille toisenlaisen evankeliumin. Sen mukaan jokainen voi pelastua. pelkästään uskomalla sen sanoman. Olipa paha, tai hyvä. Sehän ei sovi ihmisen käsityskyvyn sisään. Siksi sitä sanotaan hullutukseksi sanassakin.
Pekka, Aamen.
”Sillä jos me olemme olleet suunniltamme, niin olemme olleet Jumalan tähden; jos taas maltamme mielemme, teemme sen teidän tähtenne.
Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä, jotka olemme tulleet tähän päätökseen: yksi on kuollut kaikkien edestä, siis myös kaikki ovat kuolleet; ja hän on kuollut kaikkien edestä, että ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen, vaan hänelle, joka heidän edestään on kuollut ja ylösnoussut.
Sentähden me emme tästä lähtien tunne ketään lihan mukaan; jos olemmekin tunteneet Kristuksen lihan mukaan, emme kuitenkaan nyt enää tunne.
Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut.
Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran.
Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.
Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.
Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi. 2.Kor.5:13-21
Mielenkiintoista, kun puhutaan tietyistä asioista niin ette omien sanojenne mukaan ymmärrä mitään mutta sitten taas olette niin viiiiisaita että, ota teistä selvää?
Ensinnäkin Paavalin sanat eivät ole iankaikkisen elämän sanoja eikä ne ole TIE TOTUUS JA ELÄMÄ, vaan ainoastaan Jeesus on.
Pekka sanot ettei parannuksesta puhuta mitään, no mitä Jeesus oli lähetetty tekemään, KUTSUMAAN SYNTISIÄ PARANNUKSEEN. Niin että eikö parannuksesta mainita mitään?
Evankeliumi on selkeä niille joille Jumala sen ilmoittaa, siiskuten tässäkin ketjussa osoitatte niin ei kaikille, ei niille jotka eivät ole nöyrtyneet parannukseen vaan uskovat valheopettajien oppeja (Luther ym), siis heidän hedelmästään sen näkee ken näkee eli kenen sydämen Jeesus on parantanut näkemään.
Pekka et vastannut siihen kun sanoit ettei minulla ole rakkautta, niin oliko Lutherilla kun hyväksyi vainot ja kirjoitti juutalaisista niinkuin kirjoitti?
Mitä sinä sitä Lutheria vainoat. Ethän kai ole häntä koskaan tavannut. Joten et voi tietää miten rakkaudellisesti hän sinut olisi kohdannut.
Pekka siis sinä teet arviosi minun rakkaudellisuudesta minun kirjoituksien perusteella, ok.
Siis etkö voisi sitten tehdä samaa Lutherille eli hänen kirjoitusten perusteella arvioida hänen rakkaudellisuuttaan?