Viimeiseksi tulee meidän, niin kuin kohtuullista on, luopua kaikista lihallisista himoista ja pahuudesta ja täydellä totuudella ja hartaudella ahkeroida totista pyhyyttä ja vanhurskautta. Sillä koska me olemme velvolliset palvelemaan ja kiittämään Jumalan Poikaa hänen suuren rakkautensa ja hyvän tekonsa tähden ja koska ei ole mitään jalompaa jumalanpalvelusta kuin uusi vanhurskaus, uusi, pyhä ja nuhteeton elämä, niin eläkäämme tällaista uutta elämää, ja osoittakaamme Hänelle siten kiitollisuuttamme.
Stefan Prätorius, Uskovaisten hengellinen Aarre-aitta, s. 131, SLEY, 1925.
Vahvistu siis, poikani, siinä armossa, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. 2. Tim. 2:1
Aila Ruoho esitti hyvän kysymyksen Ahlforsille: ”Vesa, sanotko sinä yhä Jonia veljeksi? Miksi ihmeessä?”
Ei kai sellaista, joka on liikkeestä kokonaan irronnut, sanota enää veljeksi? Millä perusteella häntä sitten kartetaan? Eihän Paavali kirjoita, että jos jotakin on sanottu veljeksi vaan jos jotakin sanotaan. Siinä on aika iso ero.
Onko liikkeestä erotettu todellakin ”veli” kuolemaansa asti? Mistä löytyvät tälle raamatulliset perusteet?
Panu Saarela. Ilmeisesti et ole lukenut tältä palstalta selvitystä 1.Ko5:n luvun gerundimuodosta, sen jatkuvuudesta. Tässä sitaatti:
” -Nyt täsmennän vielä: jos jotakuta sanotaan veljeksi mutta hän on siveetön tai ahne, epäjumalanpalvelija, pilkkaaja, juomari tai riistäjä, älkää olko tekemisissä hänen kanssaan. Älkää edes aterioiko tällaisen kanssa.”
Mitä siis erottamiseen liittyi? Jopa aterioimiskielto. Ja entinen ystävyystaso palautui, kun erottaminen oli selvä? Samaan pöytään jälleen? Ei tietenkään. ”Älkää olko tekemisissä hänen kanssaan” – siis tästä eteenpäin.”
Olet aivan oikeassa siinä, ettei erotettu ole enää veli ennen takaisin paluutaan kristilliseen seurakuntaan. Ehkä ymmärrät loputkin – näin pienestä vihjeestä.
Rauli Toivonen, varhaisilla kristityillä oli tapana kokoontua yhteen viettämään aterioita ja murtamaan leipää. Jos joku osoittautui haureelliseksi, häneltä luonnollisesti tuli evätä osallistuminen kristittyjen yhteiselle aterialle.
Jatkojakeissa todetaan, poistakaa joukostanne se joka on paha. Näin haureutta harjoittavat jätettiin koko joukon ulkopuolelle ja heistä tuli ulkopuolisia. Teillehän jakeiden järjestys on yleensä niin kovasti merkittävä. Miksi ei tässä tapauksessa?
Kahdet punnukset?
Tämän jälkeen erotettuihin tuli suhtautua samalla tavalla kuin muihinkin ulkopuolisiin.
Vertaus:
Perheessä on kaksi lasta, toinen menee kasteelle 12-vuotiaana, toinen ei. Kumpikin lapsista kasvaa aikuiseksi.
Kastettu tutkii Raamattua ja huomaa, että jt-yhteisön aikajanat (1914) ja historiaväitteet eivät pidä paikkaansa. Hän alkaa käydä vapaakirkossa, kokee uudestisyntymisen ja tulee uskoon. Hän eroaa jt-yhteisöstä ja alkaa kritisoida sen oppeja.
Toinen sisarus alkaa polttaa tupakkaa, harrastaa avosuhteita, mutta uskoo, että jt-yhteisöllä on totuus. Hänet erotetaan seurakunnasta elämäntapojensa takia.
Kumpaa kartetaan? No, tietysti sitä joka on paha. Kasteella käynyt, vapaakirkkoon kuuluva jt-oppeja kritisoiva, on paha. Häntä tulee karttaa.
Irtosuhteita harrastavaa, tupakoivaa ei tarvitse karttaa, sillä hän ei ole käynyt kasteella. Näin olen ymmärtänyt.
Loogista?
En ymmärrä vähän isommastakaan vihjeestä. Kun sanon jollekin ”I’m fishing” (gerundi), niin se ei tarkoita että tulen kalastamaan yhtäjaksoisesti kuolemaani saakka. Perustelusi on sanalla sanoen nolla.
Esität taas tulkinnan, jolle ei löydy raamatullista perustetta. Vai kerrotko Ut:n esimerkin erotetusta, jota ei edes tervehditty kymmenienkään vuosien jälkeen? Parasta olisi löytää vielä sellainen esimerkii, jossa kyse on lähisukulaisesta – sitten ymmärrän.
Hei Panu. Nollasit gerundi-perusteluni, joten vedin punakynällä sen ylitse. Koska esimerkkilauseessasi ajaudumme kalastuksen puolelle, niin laitanpas minäkin tässä uutta pedagogista matoa koukkuun.
Mitä arvelet seuraavasta esimerkistä.
Entinen kännykkäfirma Nokia laittoi työnjohdolle seuraavan ohjeistuksen:
”Nyt täsmennän vielä: jos jotakuta sanotaan Nokian työntekijäksi mutta hän on työstään piittaamaton, kertoo Samsungille kaikki viimeaikaiset innovaatiomme, pöllii piirilevyjen prototyypit, harjoittaa työpaikkahäirintää tai muulla tavoin rikkoo työpaikan sääntöjä, älkää pitäkö häntä töissä. Älkää tehkö suunnittelutyötä hänen kanssaan saman työpöydän äärellä. Poistakaa kelvoton keskuudestanne”
Muutaman päivän päästä erotettu tulee muina miehinä/naisina työpöytänsä ääreen ja perustelee: Enhän minä ole enää Nokian työntekijä, joten karttamissääntö ei koske minua. Nyt minä voin taas innovoida työtovereideni kanssa.
Onko erottamissanktio seurauksineen päättynyt?
Rauli Toivonen:”Entinen kännykkäfirma Nokia laittoi työnjohdolle seuraavan ohjeistuksen:
”Nyt täsmennän vielä: jos jotakuta sanotaan Nokian työntekijäksi mutta hän on työstään piittaamaton, kertoo Samsungille kaikki viimeaikaiset innovaatiomme, pöllii piirilevyjen prototyypit, harjoittaa työpaikkahäirintää tai muulla tavoin rikkoo työpaikan sääntöjä, älkää pitäkö häntä töissä. Älkää tehkö suunnittelutyötä hänen kanssaan saman työpöydän äärellä. Poistakaa kelvoton keskuudestanne”
Muutaman päivän päästä erotettu tulee muina miehinä/naisina työpöytänsä ääreen ja perustelee: Enhän minä ole enää Nokian työntekijä, joten karttamissääntö ei koske minua. Nyt minä voin taas innovoida työtovereideni kanssa.
Onko erottamissanktio seurauksineen päättynyt?”
Rauli hyvä, on aivan luonnollista ja järkevää, ettei erotettuja Jehovan todistajia oteta mukaan kentälle tai päästetä pitämään puheita tai harjoituspuheita. Samalla tavoin on luonnollista, ettei erotettua Nokian työntekijää kutsuta työntekijäprojekteihin.
Ei Nokia kutsu palavereihin muitakaan ulkopuolisia. Miksi ihmeessä kutsuisi?
Jos Nokia noudattaisi samaa politiikkaa kuin jt-yhteisö, se kieltäisi nykyisiltä nokialaisilta entisten työkavereiden tervehtimisen ja heidän kanssaan lounastamisen. Kiellettyä olisi myös yhteydenpito niihin sukulaisiin (vaikkapa omaan äitiin ja isään), jotka olisivat olleet joskus vaikka viikonkin Nokian työntekijöitä.
Onneksi yksikään järkevä työyhteisö ei määrää tällaisia sanktioita työntekijöilleen. Huh.
Rauli, toivon että silmäsi avautuisivat näkemään, mikä ero on asialla ja asialla.
Hei Aila.
Ilmeisesti kuvaukseni pointti meni nyt ohitsesi, ja melkoisen täydellisesti. Otan osan vastuusta ja jatkan.
Jos joku ”veli” erotetaan ja merkitään leimalla ”älä syö tämän kanssa”, niin ei se leima siitä mihinkään haalistu tulevina päivinäkään. Vaikka hänellä ei enää veli-statusta olisikaan.
Halusin alleviivata siis vain sanktion kestoa, en sen laatua.
Ja samaa silmien avautumista myös sinulle. Kaikella ystävyydellä.
Rauli: ”Jos joku “veli” erotetaan ja merkitään leimalla “älä syö tämän kanssa”, niin ei se leima siitä mihinkään haalistu tulevina päivinäkään. Vaikka hänellä ei enää veli-statusta olisikaan.”
Rauli, myönnät siis, että jos kymmenvuotiaana kastettu lapsi eroaa seurakunnasta kuusitoistavuotiaana, kun hän alkaa epäillä totuutta, hänen kanssaan ei saa loppuelämän aikana olla oppinne mukaan minkäänlaista ateriayhteyttä?
Hän on perheensä ja sukunsa karttamana vielä seitsemänkymppisenäkin. Leima ei haalistu, niinkö?
Ja käytäntö ei ole sinun mielestäsi julma, vaan ”rakkaudellinen”, niinkö?
Ja näin Jeesuskin tekisi?
Ailalle edelleen. Olen iloinen, että ilmeisesti ymmärsit alleviivaamani ”leiman pysyvyyden”, siis sen, että sanktio ei katoa veli-tittelin poistumisen myötä.
Raamatun ohjeistuksen julmuuden jätän muiden arvioitavaksi, koska eihän Paavali omasta päästään korinttilaisille – ja niin muodoin myös nykykristityille – ohjeita antanut. Jumalan sanastahan tässä on kyse.
Erottamisohjeiden rakkaudellisuutta haluan kyllä peukuttaa, kuten nykykielellä asia ilmaistaan. Jos joku tulee järkiinsä kolauksesta, se voi merkitä jopa ikuista hyvinvointia.
Jokainen kristitty noudattaa karttamisohjeistusta erilaisissa elämäntilanteissa,Raamatulla valmennetun omantuntonsa mukaan, ja toisinaan seurannaisvaikutukset voivat olla hyvinkin traagisia. Onneksi juuri kukaan Jeesuksen jalanjäljet taaksensa jättänyt ei sentään Juudas Iskariotin viitoittamalle reitille lähde.
Rauli Toivonen, kerrot edelleen vain tulkintaasi. Ut:sta et edelleenkään löydä kohtaa, joka sen vahvistaisi. Nuo esimerkkisi eivät todista yhtään mitään. Kuten Aila osoitti, vertauksesta voi jokainen vetää haluamiaan johtopäätöksiä: työpaikalla ei kukaan kohtelisi erotettua jt-liikkeen tavoin.
Ut:n teksteillä et mitenkään pysty perustelemaan karttamiskieltoanne. Monen Ut:n kohdan kanssa sen voidaan kyllä osoittaa olevan ristiriidassa.
Itsekin näytät ymmärtävän käytäntönne julmuuden, etkä juuri yritäkään sitä muuksi väittää, paitsi se-on-ihmisen-ikuiseksi-parhaaksi -perustelulla. Analogia on nähtävissä vaikkapa äärimuslimien sharia-lain tulkintoihin. Varkaalta katkaistaan käsi, koska pyhiä tekstejä näin tulkitaan. Ja sen perustellaan olevan ihmisen parhaaksi. Sama uskonnon aiheuttama sokeus johtaa molemmissa tapauksissa äärimmäiseen julmuuteen. Surullista.
Aila Ruoho: ”Jos Nokia noudattaisi samaa politiikkaa kuin jt-yhteisö, se kieltäisi nykyisiltä nokialaisilta entisten työkavereiden tervehtimisen ja heidän kanssaan lounastamisen…”
No, mutta ilmankos sille Nokia yhtiölle kävikin sitten vähän köpelösti. 🙂 🙂
Aila Ruoho: ”Rauli, myönnät siis, että jos kymmenvuotiaana kastettu lapsi eroaa seurakunnasta kuusitoistavuotiaana………
Hän on perheensä ja sukunsa karttamana vielä seitsemänkymppisenäkin..”
Älä huoli Aila. Kullekin päivälle riittää omat murheensa. Niinä 60 vuotena ehtii tapahtumaan vaikka mitä. 🙂 🙂 Ps. Todistajien keskuudessa ei yleensä mennä kasteelle 10 vuotiaana. Siinä tapauksessa äärettömän harvinaista. Itse en muista yhtäkään sellaista tapausta.
Vesa Ahlfors, vastauksiasi odottaa aiemmin listaamani kuuden kysymyksen sarja. Ja myöhemmin tuli seisemäskin: miissä kohti olet väitteesi mukaisesti kiistänyt karttamiskieltojen olemassaolon jt-liikkeessä?
Olen syyttänyt sinua myös avoimesti valehtelijaksi, kun kieltäydyt vastaamasta (olen kertonut myös vastaamattomuutesi syyn: rehellinen vastaus paljastaisi sinun valehdelleen aiemmin). Kysynkin vielä kahdeksannen kysymyksen: onko sinulla kasvoja ollenkaan?
Panu Saarela: ” Kysynkin vielä kahdeksannen kysymyksen: onko sinulla kasvoja ollenkaan..”
On, mutta ei kovin hääppöisen näköiset, joten ei niitä nyt viitsi kovin mielellään esiin tunkea. 🙂 🙂
Voisitko joskus pysyä asiassa. Tosin tällä kertaa olit rehellinen – siis kasvoistasi
Jehovan todistaja Rauli Toivonen viitatessaan maailman epäkohtien poistuvan kerran Jumalan valtakunnassa: ”Ihan kohtalaisen hyvä uutinen kerrottavaksi nykyäänkin, vai mitä?”
Jehovan todistajat voisivat kokeilla tuota lempiajatustaan ihan konkreettisesti niihin 200 nigerialaistyttöön, jotka muslimiterroistit ovat kidnapanneet ja alkaneet myydä (seksi)orjiksi.
Pahuus on vallan rakenteissa, kuten myös jt:n karttamissäädöstö osoittaa.
Pahoja eivät ole vain terroristit ja karttajat, vaan myös me, jotka tiedämme ihmisten kärsimyksen, mutta emme tee mitään sen muuttamiseksi.
Kiitos Jouni Turtiainen kysymyksestäsi. Se oli hyvin johdonmukainen jatkokysymys, koska me todellakin tarjoamme Jumalan valtakuntaa, taivaallista hallitusta, maapallon ongelmien ratkaisuksi.
Kaapattujen nuorten naisten tilanne on hirveä ja koskettaa varmasti jokaisen kristityn sydäntä. Jai kaikkien mielessä väikkyy kysymys: Mutta mikä neuvoksi?
Nigeriassa on noin 350000 Jehovan todistajaa määrän kasvaessa noin 3% vuodessa. Tätä kautta on mahdollista, että noista kaappareista tulee Jehovan todistajia, minkä seurauksena tytöt vapautuvat. Tämä on kohtalaisen epävarmaa, joten jotakin muuta tarvitaan.
Tuolle vaaralliselle viidakkoalueelle voitaisiin lähettää aivan erikseen todistajapari raamatullista kirjallisuutta tarjoamaan. Tässä ratkaisussa on vielä enemmän epävarmuustekijöitä: selviäisivätkö nuo saarnamatkaltaan hengissä. Luotamme toki Jumalan kykenevän suojelemaan palvelijoitaan, mutta koska suinpäin ryntääminen ei ole Jeesuksen ohjeiden mukaista, ei ilmeisesti varjelustakaan ole odotettavissa. (Mat10:16)
Näyttää siis siltä, että emme voi tehdä Nigerian tai muiden vastaavien ongelmien eteen akuutisti paljoakaan. Rukouksia lukuun ottamatta, tietysti.
Olet vetänyt – monien muiden tavoin – sinänsä ihan loogisen johtopäätöksen vallitsevasta tilanteesta: ”Pahoja eivät ole vain terroristit ja karttajat, vaan myös me, jotka tiedämme ihmisten kärsimyksen, mutta emme tee mitään sen muuttamiseksi.” Mutta eikös Luojamme olisi tämän määrittelyn mukaan melkoinen syyllinen: Hän on Kaikkivaltias, ja pahuus senkun sakenee?
Tämä Nigerian tapaus liittyy siihen ristiriitaiselta vaikuttavaan tilanteeseen, josta te teologit käytätte nimeä teodikean ongelma: Miksi Jumala sallii??? Ja siihen olemme Raamatusta löytäneet ratkaisun. Seuraavasta nettiosoitteesta voi saada perusteellisen vastauksen:
http://www.jw.org/fi/julkaisut/kirjat/raamattu-opettaa/Miksi-Jumala-sallii-k%C3%A4rsimyksi%C3%A4/
Kuten tuosta perusteellisesta aineistosta voit huomata, tämän maailman jumala/ruhtinas on Eedenin kapinan jälkeen ollut Saatana.(1.Joh5:9) Nigerian draamakin on osa Saatanan maailman sisäistä välienselvittelyä, ja ratkaisu on tämän maailman voimien varassa – toistaiseksi.
Herrat Putin ja Obama voisivat kenties ratkaista ongelman esimerkiksi niin, että kaappareiden kotimetsikkö peitettäisiin kaksikymmentä senttiä paksulla asfalttikerroksella ja sissijoukot evakuoitaisiin suljettuun paikkaan miettimään tekosiaan. Ei hyvä ehdotus tämäkään, sellaisia ei nykymaailmassa ole olemassa vaikka kuinka tahtoisi..
Joten annetaan tämän pahan maailman rattaiden pyöriä vapaasti kohti murskajaisia, joista Raamattu kertoo: ”Taivaan Jumala on pystyttävä valtakunnan, joka ei ikinä tuhoudu, eikä sitä valtakuntaa anneta toiselle kansalle. Se murskaa lopullisesti kaikki nuo valtakunnat, ja se pysyy ikuisesti.”(Dan2:44) Keskitytään me kertomaan evankeliumia niille, jotka haluavat sitä kuunnella. Oletko kanssani samaa mieltä?
Jehovan todistaja Rauli Toivonen Nigerian tyttökaappauksesta: ”Mutta eikös Luojamme olisi tämän määrittelyn mukaan melkoinen syyllinen: Hän on Kaikkivaltias, ja pahuus senkun sakenee?”
Mielenkiintoinen johtopäätös: kun on epätodennäköistä, että Afrikan väkirikkaimmassa maassa jt:ien määrän kasvamisella saataisiin vallan rakenteissa oleva pahuus kuriin, syyliseksi löydetään Jumala. Ja tästä sitten päästäänkin jt:ien omaan teodikeapohdiskeluun konkreettisen auttamisen sijaan..
Entä jos homma meneekin näin:
kaikki Nigeriassa olevat 350 000 jt:aa oivaltaisivat, että he voisivat tehdä maansa hyväksi muutakin kuin rukoilla (Jaak 2:14), esim. palvella maansa poliisi- ja puolustusvoimissa ja YK:ssa sekä äänestää sellaisia päättäjiä, joiden toiminnan seurauksena rakenteellinen pahuus saadaan julkisen kontrollin alle ja rikolliset tehokkaasti vastuuseen ilman korruptiota ja välinpitämättömyyttä..?
On härskiä vierittää tällaisista tapahtumista vastuu Jumalalle, kun itse ei ole valmis panemaan tikkua ristiin lähimmäistensä todelliseksi auttamiseksi.
Entä jos tuntisimme nuo yli 200 kaapattua tyttöä nimeltä..? Heillä jokaisella on sellainen. Se antaa heille identiteetin ja juuret.
Kasvottomat ja nimettömät tytöt ovat tällä hetkellä vain julman väkivallan ja välinpitämättömän teodikea-pohdiskelun uhreja.
Viimeisellä tuomiolla Kristus sanoo myös jt:lle: ’Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.’ (Matt 25:45).
Jounille pieniä tarkennuksia. Näyttää nimittäin siltä, että tulin väärinymmärretyksi, Yritän olla selkokielisempi nyt tässä jatko-osassa.
Kirjoitit: ”Mielenkiintoinen johtopäätös: kun on epätodennäköistä, että Afrikan väkirikkaimmassa maassa jt:ien määrän kasvamisella saataisiin vallan rakenteissa oleva pahuus kuriin, syylliseksi löydetään Jumala”.
Emme minkäänlaisella kasvuprosentilla tule horjuttamaan tämän maailman valtarakenteita, kyllä sillä sama ruhtinas tulee meistä nähden jatkossakin olemaan. Kun Kristuksen hallinto päivänä eräänä astuu valtaan, vasta silloin kulissit oikeasti uudistuvat.
Tarkoitin sanoa – ja niinhän siellä kyllä tarkemmin katsottaessa lukeekin – että tuolla sinun esittämälläsi logiikalla jäljet maailman pahuudesta johtaisivat Taivaan Isän luo. Itse Raamatun perusteella olen täysin vakuuttunut, ettei murunenkaan maailman ikävyyksistä ole Kaikkivaltiaan syytä. Ehkä nyt tulin ymmärretyksi?
Kenties vielä joskus kipaiset tuolla meidän sivustollamme katsomassa Raamatun perusteluja Jumalan pahuuden sallinnalle. Voisit laittaa jw.org:illa käydessäsi vaikka naamioasun päälle, niin kukaan ei voi tietää, että olet käynyt Jehovan todistajien sivustolla.
Minä laitan aina liigalippiksen ja aurinkolasit päälle, kun pistäydyn esimerkiksi krikon saitilla, jossa mennään aamenesta öylättiin. Enkä ole koskaan narahtanut.
Entä jos homma meneekin näin: kaikki Nigeriassa olevat 350 000 jt:aa oivaltaisivat, että he voisivat tehdä maansa hyväksi muutakin kuin rukoilla (Jaak 2:14), esim. palvella maansa poliisi- ja puolustusvoimissa ja YK:ssa..”
Kuulostaa jo jopa hieman rukousedun aliarvioimiselta ja halventamiselta. Kuten useimmat tietävät todistajat katsovat päätehtäväkseen Jumalan valtakunnan hyvän uutisen saarnaamis- ja opetustyön jonka Jeesus antoi seuraajilleen tehtäväksi,
Aika ”lähellä” sitä Nigeriaa Keski-Afrikan tienoilla sijaitsee myöskin Ruandan valtio. Siellähän tapahtui jokunen vuosi sitten kansanmurha jossa melkein miljoona ihmistä tapettiin. Silloisten uutistietojen mukaan kyseisen maan kristillisen papiston pappeja osallistui myöskin enemmän kuin innokkaasti niihin ”karkeloihin.”
Monissa muissa maissa on myöskin suurta jakautuneisuutta ja eripuraa eri ryhmien kesken, joten pyssyillä ja sotilaaksi ryhtymällä ei tämän maailman ongelmia ratkaista. Mitä YK:n tulee, mitä se on saanut aikaiseksi esim. Syyrian konfliktin suhteen, jossa on jo kohta yhtä paljon kuolonuhreja kuin Ruandassa aikoinaan.
Jouni Turtiainen: ”sekä äänestää sellaisia päättäjiä, joiden toiminnan seurauksena rakenteellinen pahuus saadaan julkisen kontrollin alle ja rikolliset tehokkaasti vastuuseen ilman korruptiota ja välinpitämättömyyttä..?”
Eipä ole tuokaan ”uskonto” ratkaissut useimmissa maailman maissa mainitsemiasi asioita.
Otetaanpa esimerkiksi vaikka Ukraina. Ensin se ns. ”oranssi vallankumous” ja kovan mellakoinnin jälkeen presidentiksi se Jutshenko niminen jonkinlaisen happohyökkäyksen kohteeksi joutunut ”arpinaama.”
Ei ollut hyvä, eikä kansa tyytyväistä. Tilalle äänestettiin Janukovitsh niminen heppu. Ei hyvä ja taas hirveää mellakointia. Nykytilanne: Köyhien ja vähävaraisten olot vain huononevat. Siihen lisänsä antaa IMF lainanantajan kovat ehdot julkisten menojen suhteen velallisille.
Luulenpa, että tavallinen Itä-Ukralainen on mielissään, jos tällä on naapurinaan Jehovan todistaja joka noudattaa Jeesuksen ja kristillisyyden ohjeita ”tämän maailman” konfliktien suhteen. Voi olla varma, että tämä ei tule ”kalasnikov” kainalossa vastaan rappukäytävässä.
Jouni Turtiainen: ”Jehovan todistaja Rauli Toivonen viitatessaan maailman epäkohtien poistuvan kerran Jumalan valtakunnassa: “Ihan kohtalaisen hyvä uutinen kerrottavaksi nykyäänkin, vai mitä?” Jehovan todistajat voisivat kokeilla tuota lempiajatustaan ihan konkreettisesti niihin 200 nigerialaistyttöön..”
Hyvä ajatus kerrankin sinulta Jouni. Ongelma on vain heidän löytämisessään. Sitä ennen kertoisimme tietysti Jumalan valtakunnan hyvästä uutisesta niille terroristeille.
Jouni Turtiainen: ” kun itse ei ole valmis panemaan tikkua ristiin lähimmäistensä todelliseksi auttamiseksi.
Entä jos tuntisimme nuo yli 200 kaapattua tyttöä nimeltä..? Heillä jokaisella on sellainen. Se antaa heille identiteetin ja juuret.
Kasvottomat ja nimettömät tytöt ovat tällä hetkellä vain julman väkivallan ja välinpitämättömän teodikea-pohdiskelun uhreja.”
No, mitä tässä nyt voisit tehdä heidän hyväkseen? ”Fyrkkaa” on vain sen verran, että juuri ja juuri pystyisit lunastamaan lentolipun Nigeriaan. Siihen se sitten tyssäisikin viimeistään Lagosin lentokentällä. Ja Pispalanjätkänä hädin tuskin selviydyn Suomenkin metsissä ja erämaissa, niin mitä siitä nyt tulisi sitten Nigerian viidakoissa. Ehkäpä teillä siellä kirkossa on sinne lähettää muutama ylimääräinen teologi. Nämähän ovat niin tunnettuja käytännön taidoistaan. 🙂 🙂
.
Jumalan valtakunta näet tulee luoksemme kahdella tavalla. Ensiksi se toteutuu täällä ajassa sanan ja uskon välityksellä. Toiseksi se toteutuu ikuisesti Kristuksen ilmestyessä tuomiolla [ts. paruusian yhteydessä].
John R. Stephenson, Eskatologia, s. 41, Concordia ry, 2018.
Paruusia (kr. parousia) tarkoittaa tuloa ja läsnäoloa, kirkollisessa kielessä Kristuksen toista tulemista maailmaan. Eskatologia tarkoittaa oppia viimeisistä tapahtumista ja lopunajoista. Pelastuminen taivaaseen on ihmisen kannalta silloin tärkeintä.
Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan dogmatiikan professori Osmo Tiililä (1904-1972) pohdiskeli jo vuonna 1961 suhdettaan luterilaiseen kansankirkkoon mm. seuraavasti: ”Onko kirkon epäkohdista suurin se, että epäkohdista muistutetaan?”
Timo Junkkaala, Osmo Tiililä-protestantti, s. 595, PerusSanoma Oy, 2004.
Sinä ruokit heidät talosi runsain antimin ja annat heidän juoda ilosi virrasta. Sinun luonasi on elämän lähde, sinun valostasi me saamme valon. Ps. 36:9-10
Herran talon runsaisiin antimiin kuuluvat ajallinen hyvinvointi, koti, terveys, hyvä puoliso, toimeentulo, lapset, työ ja kaikenlainen ajateltavissa oleva hyvä. Jokainen hyvä lahja tulee rikkauksien Isältä.
Mutta Jumalan talon antimiin kuuluvat myös hengelliset ahdistukset, kiusaukset, kärsiminen Jeesuksen nimen tähden, vainot, jopa miekka. Myös nämä saattavat tulla niiden osaksi, jotka seuraavat Jeesusta ja tahtovat elää hänen ominaan. Jotkut katsotaan arvollisiksi kärsimään Kristuksen nimen tähden.
Kaikissa näissä erilaisissa elämäntilanteissa saamme Jeesuksen omina juoda ilon virrasta. Ilo kun ei ole sidoksissa ulkoiseen elämäntilanteeseen, eikä aina edes sisäiseen rauhaan. Jeesuksen valosta me saamme valon omaan pimeyteemmekin.
Juha Vähäsarja, Joka päivä Jumalan kämmenellä, s. 235, SLEY-Kirjat, 2. painos, 2005.
Kaikille oikein hyvää ja siunattua maailman mielenterveyspäivää, jota vietetään tänään maailmanlaajuisesti yli sadassa maassa. Hyvää Aleksis Kiven päivää myös.
Hyvää tätä päivää myös sinulle, Mika! 🙂
Kiitos, Pirjo.
Meidän Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti. Jes. 40:8
Jumalan sana on elämän vesi; mitä enemmän sitä juoksutat, sitä raikkaampana se virtaa. Se on Jumalan kirkkauden tuli; mitä enemmän siihen puhallat, sitä kirkkaampana se palaa. Se on Herran pellon siemen; mitä enemmän sitä jauhat, sitä runsaampi siitä tulee. Se on taivaan leipä; mitä useammalle sitä murretaan ja jaetaan, sitä enemmän sitä jää jäljelle. Se on Hengen miekka; mitä lujemmin sitä hiotaan, sitä kirkkaampana se välkkyy.
Piispa Jewel, Hiljaisiin hetkiin, Päivä, 1996.