Mitä Ruotsin tilanteesta pitäisi ajatella? Silmien sulkeminen tosiasioilta ei ole lähimmäisenrakkautta eikä oikeaa ihmisoikeuspolitiikkaa.


Vuosien ajan maahanmuuttajataustaisten väestöryhmien rikollisuus ja jengisodat ovat piinanneet Ruotsia. Autot palavat ja viattomia sivullisia kuolee ammuskelussa ja pommi-iskuissa. Maailmoja syleilevä idealismi on jokseenkin aseeton kyynisen hyväksikäytön ja rikollisen oman edun tavoittelun edessä.

Kaiken vieraan pelko eli ksenofobia ei ole lopultakaan niin kaukana kaiken vieraan järjettömästä suosimisesta eli ksenomaniasta. Kumpikin ovat jonkinlaista ehdotonta pakkoajattelua. Mistä dilemmaan löytyisi ratkaisu?

Monikulttuurisuuden suosijat muistuttavat usein kulttuurien vuorovaikutuksen innovatiivisesta vaikutuksesta. Eri kulttuurien kosketus toisiinsa tosiaan levittää uusia keksintöjä sekä luo mielenkiintoisia uusia yhdistelmiä. Näin esimerkiksi idän Silkkitie toi uusia keksintöjä Eurooppaan. Toisaalta jo varhaisempina vuosisatoina kehittyneempi maanviljelykseen ja karjanhoitoon perustunut kulttuuri työnsi pois edestään metsästys- ja eränkäyntikulttuurit. Luonnonkansoja sekä kieliä hävisi tehokkaammin lisääntyvien kansojen tieltä. Kulttuurit eivät vain hyödytä toisiaan. Vieras kulttuuri voi myös romahduttaa vallitsevan. Tämä näkyy jo varhaisten korkeakulttuurien historiasta.

Nykyiseen pohjoismaiseen korkeaan elintasoon ja sivistystasoon on erityisesti viime vuosikymmeninä kuulunut ihanne maahanmuuttajien hyväksymisestä. Kun kaikkea vierasta on niin kiireesti suvaittava, ei kenelläkään tulijalla ole syytä kotoutua tai integroitua. Epäterveessä, monikulturismin leimaamassa maahanmuuttopolitiikassa vastuu sopeutumisesta sälytetään aina vastaanottajamaalle. Jopa tulijoiden suvaitsemattomuutta pyritään suvaitsemaan.

Suomalainen sanonta kuuluu: Maassa maan tavalla tai maasta pois. Se opastaa muualle muuttajaa ahkerasti sopeutumaan kunkin seudun tapoihin. Se perustuu kunnioituksen kulttuuriin, joka toisaalta jättää avoimuutta oman identiteetin suojaamiselle ja säilyttämiselle. Kaikesta ei tarvitse luopua, mutta maan tapoja on kunnioitettava.

Maahanmuuton määrät ja nopeus luovat nykyään ongelmia. Ensinnäkin sopeutuminen on aikaa vaativa prosessi. Toiseksi kun tulijoita on joillakin alueella määrällisesti enemmän, he luovat niin sanotun kulttuurisen dominanssin. Kaikkien on alettava sopeutua siihen.

Toivon, että oppisimme kunnioittavan ja luottamukseen perustuvan yhteiskunnallisen elämän keinoja ratkaista ongelmia. Silmien sulkeminen tosiasioilta ei ole lähimmäisenrakkautta eikä oikeaa ihmisoikeuspolitiikkaa. Toisaalta viha tai tilanteiden kärjistyminenkään ei tuota mitään hyvää. Kokemuksista on opittava ja uusia ratkaisuja on haettava. Myös suomalainen yhteiskunta tarvitsee viisautta ja malttia tämän keskustelun käymiseen.

Kunnioituksen löytyminen eri näkökulmien välille vaatii ehkä sen havaitsemista, että kaikki suvaitsevaiset eivät ole äärisuvaitsevaisia eivätkä kaikki maahanmuuttoa kritisoivat ole rasisteja. Pelkästään keskustelukulttuurin parantaminenkin toisi jo toivoa. Epätoivoon ei pitäisi ketään sysätä, sillä siitä seuraa vain epätoivoisia tekoja. Siksi kannatan esimerkiksi ripeää maassaolon lupien käsittelyä ja maahanmuuttajan hyvää kohtelua, vaikka humanitaarisen maahantulon osalta toivoisin määrien laskua.

 

Pentti Tepsa

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
    • Aivan. Tietyistä maista ja kulttuuripiiristä tulevien miesten yliedustus väkivalta- ja seksuaalirikostilastoissa on faktaa.
      Tosin lähipiirissä on mennyt toisinkin päin: yksi suomalainen hevarityttö puukotti hengenvaarallisesti yhtä kristittyä, erittäin kilttiä, afganistanilaistaustaista, nuorta miestä. Tuntui niin epäoikeudenmukaiselta, koska tämä nuori kristitty sai kokea kovia myös maanmiestensä taholta, jotka olivat muslimeja.

  1. Kiitos Pentti tärkeän ja ajankohtaisen asian käsittelystä blogissasi.

    Arvostettu juutalainen historiantutkija Walter Laquer kertoo kirjassaan ”Euroopan viimeiset päivät”
    siitä miten suunnittelematon maahanmuuttopolitiikka, kotoutumattomuus, työttömyys, osattomuus, omaehtoinen gettoutuminen ja radikaali-islamilainen julistus yhdessä ovat aiheuttaneet Euroopassa väkivaltaisia liikehdintöjä.

    • Useimmilla keskituloisilla ei ole mahdollisuutta katsoa Oikeutta lähteä ajamaan asiaansa kun perheen talous romahtaa.

      Maahantulijat saavat kolme lämmintä ruuantapasta päivässä lisättynä välipalat. Oikeudenkäynti on ilmaista useampaan kertaan, asuntojonot kääntyvät ihmeesti mutkalleen kun tulijoita sijoitetaan pysyvämpiin paikkoihin. Miehellä voi olla useampi vaimo eri osoitteissa mikä niin sanotusti kuuluu kuvioihin. Pitääkö Meidän maksaa kaikki tämä varsinkin kun kieltämme ei ole pakko oppia vaan lasten katsominen on etusijalla.

    • Seija Rantasen kannattaa katsoa asioista selvää ennenkuin arvostelee.

      Miten poliisin tutkinta väkivalta-asioissa. Näytön pitää olla todistettavasti vahva ennenkuin poliisi ottaa asiasta kiinni.

      Lopun huolii hoitava rikosseuraamusjärjestelmämme missä asiakas tulee hyvin huolituksi syytettynä.

Kirjoittaja

Tepsa Pentti
Tepsa Pentti
Olen taustaltani lappilainen teologi, pappi ja uskonnon opettaja, Vanhan testamentin eksegeetti ja Kemijärven seurakunnan kirkkoherra.