Mitä Luther sanoisi 430-kampanjasta   

Nyt on keskusteltu paljon siitä, millä tavoin kirkko osallistuu talouskeskusteluun. Aivan loistavaa! Luin aiheesta kiintoisat kirjoitukset täältä Kotimaasta Mikko Malkavaaralta, Juho Romakkaniemeltä, Miika Aholalta ja kirkon blogista Elina Hellqvistiltä. Kirjoituksissa käsiteltiin mm. oikeudenmukaisuuden filosofiaa, Katekismusta ja Suomen piispojen Kohti yhteistä hyvää -kannanottoa (1999).

 

Sitä jäin vielä miettimään, että mitähän Luther sanoisi verovälttelystä ja tästä kansalaisjärjestöjen 430-kampanjasta, jos eläisi meidän aikanamme. Koskei Luther ollut mikään askeetikko, arvelen että hän luultavasti omistaisi kohtuullisen älypuhelimen, jolla twiitata menemään mielipiteensä tai "twaarnansa" pienpanimo-oluensa ääreltä sunnuntai-iltana. Tämä tietysti, mikäli sanoma Suomen kirkon talouseettisen linjan etsiskelystä olisi kantautunut Saksaan asti, ja miksipäs ei olisi kantautunut globaalimaailmassa.

 

Varmaankin Lutherin twiitissä puhuttaisiin tavalla tai toisella kultaisen säännön etiikasta. ”Raha ei ole paha, mutta ajattele myös naapurisi hyvää – kohtuus kaikessa”, voisi kenties olla hänen viestinsä. Sävy voisi olla groteskimpikin. Kenties hänen viestinsä saisi ristiriitaisen vastaanoton. (Arvelen, että Lutherilla saattaisi olla perhetaustansa puolesta Twitter-kavereissaan joitain elinkeinoelämän ydinhenkilöitä - olihan hän varakkaan perheen vesa - ja nyt saattaisivat jotkut tuttavat ärähtää ”Lutherus, have a break! Älä paasaa taas!”).

Noin vakavammin ottaen, jos kaipaa tiivistystä Lutherin taloudellisista kannanotoista, kannattaa lukaista Esa Mangelojan kirjoitus Lutherin talousetiikasta Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa. 

Luther ei pelännyt soveltaa kultaisen säännön etiikkaa konkreettisiin tilanteisiin ja osallistuikin ahkerasti talouskeskusteluun, mammonan palvontaa parjaten. Väkivaltaisiksi yltyneisiin talonpoikien mellakoihin hän ei lähtenyt mukaan, mitä myöhemmin arvosteltiin yhteiskunnallisesti passiiviseksi käytökseksi.

Kohtuudesta tässäkin keskustelussa on viime kädessä kyse. Kirkon talousetiikasta on viimeksi laajemmin ja piispojen kannanottona, julkaistu vuonna 1999. Sen jälkeen on talouskeskusteluun ilmestynyt kokonaan uusia ilmiöitä, kuten vaikkapa tulonmuunnos tai vakuutuskuoret, joista ei pieni ihminen välttämättä ole kovinkaan vahvasti perillä. Talouden pyramidin huipulla olevien superrikkaiden varallisuus on lisääntynyt huimasti niin maailmanlaajuisesti kuin Suomessakin. Suomessakin 7 henkeä omistaa yhtä paljon kuin 40% vähävaraisimmasta kansanosasta yhteensä. Mitä teologisia, eettisiä tai ihmiskuvaan liittyviä kysymyksiä tällaisiin ilmiöihin liittyy? Tällaisista asioista pitäisi voida keskustella vapaasti osana kirkon yhteiskunnallista työtä ja diakonista perustehtävää.

Nykyaikaisessa mediaympäristössä keskustelu etenee nopeasti ja kirkon ääni ei ehkä enää ole koottavissa yhteen yhteiseen julkilausumaan, kuten vielä 20 vuotta sitten. Kirkon talousajattelua tänään voi kuvastaa vaikkapa piispa Jolkkosen lyhyt viesti Twitter-pikaviestipalvelussa: 430-kampanjan viesti ”ei ole” kirkon viesti. Tai toisaalta piispa Hintikan haastattelu siitä, ettei kirkkoa voi estää puhumasta oikeudenmukaisuudesta.

Kirkollisten medioiden lukijalle piirtyy näistä lausumista näkökulmien mosaiikki. Ajattelen, että kirkon kannalta talousasioissa on pitkälti kyse oikeasta ja väärästä, ihmiskuvasta ja teologian soveltamisesta tähän päivään. Oikeudenmukaisten ratkaisujen ehdottaminen yhteiskunnallisiin ongelmiin on osa profeetallista diakoniaa. Profeetallinen diakonia muistuttaa kohtuullisuuden merkityksestä.

 

Kirkon erityisyys on siinä, että se ymmärtää että oikein tekeminen on vaikeata ja esimerkiksi ahneuden suhteen jakolinjat eivät kulje ihmisten välillä, vaan jokaisen ihmisen sisällä. Erehtymättömäksi tai saatika sitten "Jumalan ääneksi" ei kirkon edustajien pidä itseään kuvitella, mutta yhteiskunnallisen eettisen arvokeskustelun jatkaminen kannattaa ottaa vakavasti, kun siihen nousee tilaisuus.

 

 

13 kommenttia

  • Pekka Pesonen sanoo:

    Yhteinen hyvä luodaan siten, että annetaan mahdollisuus köyhälle parantaa asemaansa. Oman aseman parantaminen ei saisi olla vain rikkaiden etuoikeus. Köyhä ei voi ostaa asuntoa, koska ei ole alkupääomaa. Rikas voi ostaa paljon astuntoja, ja saada hyvät vuokratulot. Köyhä ei voi edes itselleen ostaa, jotta voisi parantaa asemaansa. Eriarvoisuus tulee siitä että talouselämän rakenne hyödyttää vain rikkaita. Verotus ei asiaa muuta, sillä rikas kykenee hankkimaan itselleen verohelpotuksia omaisuutensa avulla. Köyhyys on myös periytyvää. Rikkaan lapsi saa runsaan perinnön. Köyhä perii korkeintaan vanhempiensa velat. Verotuksella ei korjata yhteiskunnan eriarvoisuutta. Siihen katseen kiinnittäminen vie ajatuksen pois todellisista syistä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juhani Ketomäki sanoo:

      Pekka Pesonen: “Köyhä perii korkeintaan vanhempiensa velat. Verotuksella ei korjata yhteiskunnan eriarvoisuutta.”

      Mikäli ensimmäinen virke on tarkoitettu kuvaamaan todellista velkojen perimistä niin nin ei tapahdu. Velat eivät periydy niin ettei kenenkään tarvitse olla huolissaan.

      Toista virkettä en käsitä. Verotus on yksi parhaita keinoja korjata yhteiskunnan eriarvoisuutta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kosti Vasumäki sanoo:

    Ehkä Luther olisi samaa mieltä kuin piispa Jari Jolkkonen, että “430-kampanjan viesti ”ei ole” kirkon viesti” tai ainakin sitä mieltä, että Jumala ei ole pelkästään – köyhien Jumala, kuten kirjassa – Köyhien raamattu – (Kirjapaja 2010) yritetään todistella. Lisäksi Luther olisi sitä vastaan, kuten tuossa kirjassa mm. TT Sakari Häkkinen kuvailee, että nykymuodossaan evankeliumit puhuessaan pelastumisesesta, kysymys ei olisikaan ollut alunperin siitä, pääseekö ihminen kuolemansa jälkeen taivaaseen, vaan “Jumalan valtakunta oli konkretiaa tässä ajassa.” Paratiisin rakentaminen maan päälle tarkoittaa näinollen totetuakseen “tasajakoa”. Ei aivan uusi ajatus.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Pesonen sanoo:

      Niinpä. En tietenkään ole mikään verotuksen asiantuntija. Vaikka siellä virassa olin lähes 40 vuotta. Esittämäni tuntuma niistä vuosista silti jäi. Tiedän sen hyvin ettei velkoja peritä, mutta huonoosaisuus peritään. EU toi mukanaan kovat taloudelliset arvot. Eikä niistä ota kukaan vastuuta. Eikä ketään voi oikeasti syyttää tilanteesta. Ei edes rikkaita. .

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tapio Tuomaala sanoo:

    Esa Mangelojan kirjoitus Lutherin talousopista on tosi hyvä taustoitus kristillisen etiikan historiaan ja siihen, mistä sen ihmis- ja Jumalakäsitys nousee.

    “Koska ihmiskunta on langennut syntiin, myös talouselämä vaatii toimiakseen maallista esivaltaa. Maailmassa synti hallitsee, mikä talouselämässä ilmenee ahneutena, mammonan palvontana ja koronkiskontana.”

    Lutherin mukaan maailmassa on ikään kuin kaksi valtaa. Kristityt ovat hyviksiä ja muut pahiksia. En tiedä, onko Luther huomioinut Roomalaiskirjeessä sitä, että apostoli kutsuu samassa kontekstissa niin seurakuntalaista kuin roomalaista virkamiestä Jumalan palvelijaksi. Jos näin kerran on, niin ei ole parempia ihmisiä, kristittyjä, eikä huonompia, ei-kristittyjä. Kristillinen omahyväisyys paistaa Lutherin teksteistä, vaikka Paavali ei tee eroa pakanallisen esivallan ja seurakuntalaisten välillä.

    Kristillinen etiikkaa, kahden kansan oppi talouspainotuksineen, nousee Lutherilla syntiinlankeemuksesta, josta kristityt ovat ikään kuin vapautetut valituksi kansaksi. Tämä varmaan johtunee Augustinuksen periharhaisesta perisynnistä, joka on ohjannut kristillisyyden paatin karille niin monessa asiassa.

    Katolisluterilainen kahden kansan oppi on johtanut kummallisiin ylilyönteihin. En saanut selvää, onko seuraava teksti Lutherilta, mutta sopii hyvin hänen kynäänsä, josta on lähtenyt myös opus Juutalaisista ja heidän valheistaan:

    “Sillä Jumala tahtoo, että ei-kristittyjä estetään tekemästä vääryyttä tai ainakin rankaisematta sitä harjoittamasta. Kenenkään ei pidä luulla, että maailmaa hallitaan ilman verenvuodatusta. Maallisen miekan täytyy olla punainen ja verinen. Sillä maailma tahtoo olla ja sen täytyy olla paha, sen tähden miekka on Jumalan vitsa ja kosto.’’

    “Lutherin mukaan koronottaminen oli epäkristillistä ja vastoin luonnollista lakia.”

    Vt ei kiellä koronottamista, mutta kieltää sen ottamisen veljiltä. Mooseksen lakia noudattavat juutalaiset pankkiirit ovat tunnettuja. “Muukalaisen saat panna korkoa maksamaan, mutta et veljeäsi…” Kahden kansan opin noudattaminen koronotossa ei ollut varmaan mahdollista Euroopassa.

    Kaiken kaikkiaan Luther oli talousviisaana ansiokkaampi kuin teologiassaan, jossa ei päässyt kuin osittain eroon katolisesta painolastistaan.

    Entä miten voimakas kahden kansan oppi on luterilaisuudessa? Onko suomalainen ateisti verovirkailija Jumalan palvelija, kuten seurakuntalainen sakramentteineen ja ehtoollisineen?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jouni Parviainen sanoo:

    Pohdinnan taustaksi: Suomen Akatemian yhteydessä toimii Strategisen tutkimuksen neuvosto. Sen eräs mielenkiinnon kohde on Työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka (WIP).

    Blogissa (ja eräissä muissakin) mainitun tulonmuunnon vaikutus käy ytimekkäästi ilmi luentokalvosarjasta, joka on esitetty Sosiaalipolitiikan päivillä Tampereella 25.10.2018. Marja Riihelän (VATT) ja Matti Tuomalan (TaY) esitys Ylimmät tulo‐osuudet,tuloerot ja verot taustoittaa mielestäni oikeudenmukaisen verotuksen teemaa osoittamalla, että tietyt yleisesti käytetyt tulonjakomittarit eivät ole tarkkoja mittausalueen ääripäissä. Siten mahdollinen epäoikeudenmukaisuus saadaan kauniisti piiloon.

    Onpa esityksessä pieni sivujuonne (kuvio 10) vakuutuskuorienkin vaikutuksista tulonjakoon.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tapio Tuomaala sanoo:

      Parviaiselta kiva viittaus entiseen lestadiolaiseen pääministeriin eli kahden kansan paremman kansan edustajaan: “Onpa esityksessä pieni sivujuonne (kuvio 10) vakuutuskuorienkin vaikutuksista tulonjakoon.”

      Eräs lestadiolainen entinen pääministeri piilotti omaisuutensa vakuutuskuoriin ja pystyi neljä vuotta valvomaan asemassaan, ettei rikkaiden etuja leikata, vaan vahvistetaan lainsäädännöllä. Nyt kun kepu on, toistaiseksi, hallituksessa, niin erään entisen valtiovarainministerin taustajoukoissa lankoja ohjailevat setämiehet pystyvät torppaamaan yritykset vakuutuskuorien avaamisesta.

      Mutta jos kepu lähtisi hallituksesta valvomasta vakuutuskuoria ja tilalle tulisivat persut, niin onnistuisiko seuraava?

      Kun vakuutuskuorissa on 40 miljardia rahaa, jotka rikkaat ovat piilottaneet paljostaan, niin mitä jos hallitus noudattaisi alkukirkon ensimmäistä tekoa ja sosialisoisi rahat valtion eli yhteisen hyvän käyttöön.

      Kristillisdemokraatit eivät tähän lähtisi mukaan, sillä he ovat menestysteologiansa vankeja. Kun persut kertovat olevansa köyhien asialla, niin tosipaikan edessä paljastuisi, mistä puusta Halla-aho on tehty. Katolinen Soini petti köyhät ja sairaat äänestäjänsä päästessään erdoganien pitopöytään. Pettäisikö ateisti Halla-aho? Jos ei pettäisi, niin Halla-aho nousisi metrejä korkeammalle kuin kristityt Soini ja Sipilä. Eli kun loppu pelissä teot ratkaisevat, niin ateisti Halla-aho pääsisi taivaaseen ja Sipilä ja Soini marssisivat helvettiin 🙂

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Vakuutuskuoria ei saa avatuksi.

      Voin muistaa väärinkin, mutta eikö kahden vuoden kirjoilla olo sijoitusmaassa, paremminkin hallinta maassa, vapauttanut kuoren omistajan pääomaa nostettaessa Suomen verotuksesta.

      Nimetön sijoittaminen on kuorien suuri etu.

      Kuka katsoo tai tietää käytetäänkö kuorien hallinnoinnissa sisäpiiritietoa, vaikka kuorien omistajat kieltävät itse huolehtivansa kuorien rahan sijoittamisesta. Itse en moiseen usko.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Reino Suni sanoo:

    Mitä Luther sanoisi Hitlerin toimista juutalaisia kohtaan ?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Marko Sjöblom sanoo:

      Reino Suni. Kysymykseesi on yhtä mielekästä etsiä vastausta kuin siihen, olisiko Paavali pitänyt enemmän kokiksesta vai Spritestä.

      Tiedän kyllä, mitä ML kirjoitti vanhoilla päivillään juutalaisista ja kuinka natsit omaksuivat valittuja paloja ML:n teksteistä. Sekä sivuuttivat muun. Kannattaa samalla huomata, että natsit hyödynsivät ja väärinkäyttivät propagandassaan ja omien ideologisten tavoitteidensa ajamisessa häikäilemättömästi lukuisia muita saksalaisia menneisyyden hahmoja sekä aikakauden tieteen pohdintoja.

      Otan yhden esimerkin, joka on ajattelemisen arvoinen meillekin. Yleisön huomio kiinnitettiin siihen, kuinka paljon kehitysvammaisten (Erbkranke, perinnöllisesti sairaita kuten termi kuului) laitoshoito nieli tavallisten veronmaksajien rahoja. Ja markkinoimalla näennäisempaattista iskulausetta ei-elämisen-arvoisesta elämästä (Lebensunwertes Leben). Kumpikin väite pohjusti natsien tavoitetta kehitysvammaisten murhaamisesta. Kuinkahan moni ajattelee nykyään sen suuntaisesti, että laaja-alainen eutanasia on ihan OK juttu? Siinäkin syntyisi säästöjä ja elämäänsä tuskastuneet pääsisivät (tai päästettäisiin kärsimyksestään)…

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    “Vt ei kiellä koronottamista, mutta kieltää sen ottamisen veljiltä. Mooseksen lakia noudattavat juutalaiset pankkiirit ovat tunnettuja. “Muukalaisen saat panna korkoa maksamaan, mutta et veljeäsi…”

    Ensiksikin , Mooses tuskin kirjoitti tuota Eurooppaa varten, ja toiseksi, kuka nyt veljeltään perii korkoa, jos on mistä hänelle lainata. Pankkitoiminassa koron periminen antoi mahdollisuuden maksaa myös tallettajille, joiden rahoja lainattiin, korkoa. Enää ei makseta.

    Pankkitoiminassa on myös kuluja, työntekijöiden palkat, huoneistojen vuokrat, mahdolliset tapiot, jos joku tai ueammat eivät pysty maksamaan takaisin. Mistä ne otetaan.

    Mitä sitten Luther oli mieltä suhteessa juutalaisiin. Hän oli sitä mieltä, että juutalaisten omaisuus kuuluu tietysti meille, ja Hitler sitten toteutti tämän toiveen riistämällä juutalaisilta kaiken omaisuuden ja vielä hengenkin. Eikä se ollut ensimmäinen kerta kun heiltä vietiin kaikki.

    Koraanissa sanotaan koronperimisestä, että “se on yhtä kuin saatana olisi lyönyt halvauksella. ” He perivät kuitenkin erilaisia toimitusmaksuja. Ja Luukas sanoo: ” Lainaa sinne, mistä et saa takaisin, ” Pankit eivät tietenkään voi näin toimia. Molemmat yhtä tyhmiä ohjeita.

    Lisäksi Luukas sanoo: “Älä vaadi takaisin siltä joka sinun omaasi ottaa.” Tämä hyväksyy toiselta ottamisen, varastamisen, ryöstämisen, ja kieltää sen takaisin vaatimisen. ” Laki ja Oikeus ei toimi näin, eikä hyväksy tällaista.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tapio Tuomaala sanoo:

      Parkkila: “Lisäksi Luukas sanoo: “Älä vaadi takaisin siltä joka sinun omaasi ottaa.” Tämä hyväksyy toiselta ottamisen, varastamisen, ryöstämisen, ja kieltää sen takaisin vaatimisen.”

      Jeesus aloitti puheen sanoilla:

      “Mutta teille KUUNTELEVILLE minä sanon, rakastakaa vihollisianne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat,”

      Ja lopetti sanoihin:

      “Ja niin kuin te tahdotte ihmisten teille tekevän, niin tehkää tekin heille.”

      Siis mitä kontekstissa tarkoittaa sana?

      “Anna jokaiselle, joka sinulta anoo, äläkä vaadi takaisin siltä, joka sinun omaasi ottaa.”

      Se tarkoittaa ainakin jotain sellaista, mitä tahtoisit muiden tekevän sinulle vastaavassa tilanteessa?

      Parkkilan huomio sopii hyvin blogin teemaan, joten liitän mukaan samasta puheesta:

      “Mutta voi teitä RIKKAAT, koska olette saaneet lohdutuksenne! Voi teitä, jotka nyt olette kylläiset, sillä teidän on oleva nälkä! Voi teitä, jotka nyt nauratte, sillä te saatte murehtia ja itkeä! Voi teitä, kun kaikki ihmiset puhuvat teistä kauniisti! Sillä niin tekivät heidän isänsä väärille profeetoille.”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Kun täällä nyt taas Lutheria arvostellaan kovasti, niin että, olisi kohtuullista myös muistaa mitä Luther oikeasti sai aikaan, esim. köyhien suhteen. Lutherilla ei ollut kovin yleviä käsityksiä ihmisen hyvyydestä ja rikkaiden laupeudesta, eikä aikalaiskirkon varainhoidiosta. Ei Luther ollut sen pahempi, eikä parempi kuin yksikään meistä. Ihmisen hyvyyden suhteen oli realisti, eli näki mitä ihmisessä oli, myös itsestään antoi rehellisen kuvauksen, kun sanoi ihmistä raadolliseksi olennoksi, joka tarvitsee Jumalan Armoa, saattaakseen maailmaan jotain hyvää, sillä pahaa ihminen tekee luonnostaan, pienestä pitäen.

    Lutherin kynästä nousi esim. lause; “Köyhäin huoltoa ei voi jättää ihmisten hyväntekeväisyyden varaan, vaan siitä on säädettävä laki.” Esim. Suomessa ja pohj.maissa yleisesti on ollut käytäntö, että valtio ja Kirkko elävät sovussa ja toimivat samaan suuntaa yhteiskunnan hyvinvointia tukien ja varsinkin tulojen tasaus ja selkeä verotus ovat olleet pohjoismaisen hyvinvoinnin tae ja turva. Vasta viime vuosikymmeniä on noussut voimakkaasti ajatus, että valtiolla ja Kirkolla ei saisi olla kytköstä, koska Kirkko jarruttaa valtion kehitystä. Kirkkoa pidetään menneisyyden jäänteenä. Tämä on surullista hyväuskoisuutta ihmisen omavoimaisuuden kykyihin.

    Kaikki ei ole miltä näyttää, mutta Suomen valtion pohjalla on ollut (ja on vielä) vakaa Kristillinen ihmiskäsitys, joka nousee esiin historiassa juurinkin uskonpuhdistuksen ja valistuksen tuomien yhteiskunnallisten uudistusten myötä, eikä näiden takana ole mikä tahansa instanssi, vaan Kirkon ja valtiomiesten yhteinen usko.

    Suomessa on Kirkko ja hyvinvointia joka kylässä, (oli ainakin joskus) eikä niitä ateistit ole rakentaneet. Nykyinen trendi on , että kaikki pitää purkaa ja Kirkot voisi hävittää…

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Minna Mannert
    Minna Mannert

    MATKALLA KIRKOLLE Helsinkiläinen pappi ja aktiivinen kansalainen. Jaan ajatuksia yhteiskunnasta ja kirkon merkityksestä, arvoista ja kaupunkilaisen nuoren aikuisen arjesta.