Mistä uudenvuodenpäivänä saarnataan?

Mistä pappi puhuu kun kalenterissa on 1.1.? Se on kirkollinen ja yhteiskunallinen juhla- ja vapaapäivä. Papin puheen lähtökohta on tietysi evankeliumikirjassa määritellyissä teksteissä. Lisäksi hän puhu paljon muuta ja muunlaista.

Kurkistuksen uudenvuodenpäivän saarnoihin löytää Digipostillasta, jossa tällä hetkellä on vapaasti luettavissa 21 kyseisenä päivänä eri vuosina pidettyä saarnaa.

Digipostilla – uudenvuodenpäivä

Voit tarvittaessa myös syöttää oman saarnasi osaksi nyt jo yli 1800 saarnan kokoelmaa.

Lainaus piispa Seppo Häkkisen 1.1.2016 Mäntyharjussa pitämästä saarnasta:

”Hyvät seurakuntalaiset. Vuoden vaihtuessa ollaan uuden edessä. Alkaneeseen vuoteen meitä opastaa niin seurakuntana kuin yksittäisenä ihmisenä Jumalan sana. Uudenvuoden evankeliumi on vain yhden jakeen mittainen, lyhyt ja ytimekäs. Se kertoo yksinkertaisesti, miten Jeesus sai nimensä.”

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
    • Taas on täällä miehillä homoilu ensimmäisenä mielessä. Eikö uskossa ole mitään muuta sisältöä?

    • Joo, välillä tosiaan törmää niin nokkeliin sananvääntäjiin että itsekin erehtyvät uskomaan omiin tuotoksiinsa. Epäkunnioittava yleisö ei vaan näe kuin alastoman keisarin…

    • Henrik, älä suotta ole noin ankara ja tosikko! Enhän minä toki ole mikään keisari, vain harmiton idiootti.

  1. Voihvoih ” Piispa kertoi esittäneensä ideaa jo omalla työpaikallaan”.

    Tiedoksi, että meitä vapaaehtoisia idiootteja on tässä kirkossa varmaan jo liiankin kanssa, kyttäämässä moisia paikkoja. Ja jos todellakin moinen ihannekuvan saaminen jäisi vielä työhönottohaastattelussa henkilöstä loppuun asti varmistamatta, en vähäkään epäile, etteikö pätevyys tehtävään saataisi viimeistään ”työnohjauksessa” itse valitullekin kirkastettua.

    • Vakavasti puhuen näitä tyhmien kyselijöitä on jokaisessa työyhteisössä. Heitä työyhteisöt sietävät vinosti hymyillen vahvistaen samalla kuvitelmaansa omasta järkevyydestään. Viisaat pitävät maailmaa pystyssä, hullut vievät sitä eteenpäin.

  2. Raimo Turunen :”Vakavasti puhuen näitä tyhmien kyselijöitä on jokaisessa työyhteisössä.”

    Vakavasti puhuen ”tyhmien kyselijöitä” ei ole yhdessäkään työyhteisössä ja siksi henk.koht. suosittelen osallistavien ryhmätyötekniikoiden käyttöä kaikissa organisaation kehittämiseen pyrkivissä hankkeissa.

    Tyhmiä äänekkäitä besserwissereitä kyllä ilmeisesti löytyy kaikista organisaatioista. Yleensä he tietävät ketkä ovat organisaation ”mätämunat”, jotka organisaatiosta pitää poistaa. Valitettavasti on vain niin, että jos kysymys on organisaation ns. kroonisesta ongelmasta, jonka hoitaminen kuuluu organisaation johdolle, ongelma ei poistu ”mätämunia” poistamalla, vaan ilmenee uudestaan – ja tämä asia on myös ”empiirisesti todistettu”.

  3. ” Tapani Kiiminkinen ; vuonna 2008 , tavallinen työntekijä pelkää ja väistää narsisista esimiestä ”.

    Narsistinen ihminen osaa hämätä myös työterveydenhuollon ammattilaisia , mutta jos jokainen kiusaamisepäily tutkitaan tosissaan ja työntekijät haastatellaan kahden kesken , ongelman ydin kyllä löytyy. Työntekijää on uskottava .
    Jos ihmistä ei oteta tosissaan , jos hänen kertomaansa vähätellään , hän lukkiutuu . Jos lähtee tehtävään , on myös oltava munaa hoitaa homma.
    Väkivalta vain raaistuu , jos siihen ei puututa jollain mekanismilla.

    ”Idiootit ” , keitä sitten tarkoitetaankin . Työlle antavat suuntaa myös arvot , on tiedettävä , mitä varten työssä ollaan ja mikä on oma tehtävä . Onko korkeampaa arvoa olemassakaan , kuin tehdä työtä ihmisten hyväksi. Yhteisöön kuuluminen antaa elämälle ja työlle merkityksen . Meillä on toistemme elämä käsissä. Kaiken yhteistyön tärkeimmät edellytykset ovat keskinäinen luottamus ja avoimuus.

    Emeritusarkkipiispa John Vikström toi samassa tilaisuudessa huolensa esiin ,yhteiskunnassa , työyhteisöistä ja jopa läheisistä ihmissuhteista voi tulla vain väline menestymiseen. Työsuojeluvaltuutettujen on myös opittava näkemään nämä tilanteet työpaikoilla ja puututtava niihin.

  4. Kirkon mieltymys pelkojohtamiseen on tullut sangen selväksi juuri tuossa naispappeuskysymyksessä.

    Kun se ajettiin kirkkoon, väitettiin, että myös klassista käsitystä siitä, että papin on oltava (yhden vaimon) mies tultaisiin ymmärtämään ja hyväksymään. Toisin kävi. Puhtaalla pakkojohtamisella on virat rajattu vain naispapit hyväksyville, samaten ei anneta edes tiloja käyttöön klassisen käsityksen mukaisten messujen järjestämiseen?

    Kuitenkin tiloja annetaan ja erikoismessuja järjestetään erittäin innokkaasti seksuaalivähemmistöille?

    Pelkojohtamista parhaillaan.

    Nyt ajetaan kirkkoon homoliittojen kirkollista hyväksyntää kuin käärmettä pyssyyn. Uskokaa vaan, että perinteistä vakaumusta siitä että avioliitto on vain miehen ja naisen välinen, tullaan kuitenkin kunnioittamaan…

    Jäljet pelottavat. Pelkojohtaminen toimii.

  5. ” Todistus yhteistyöstä , eriyhteisöissä , paitsi yhdestä. ”

    Yhteistyöstä saatu todistus , jonka mukaan olen ollut erinomaisen ammattitaitoinen , yhteistyökykyinen , oma-aloitteisesti vastuuta kantava , muita jäseniä innostava ja virvoittava . Kristillistä rakkautta ja iloa säteilevä persoona.

    Puhuminen on vain sanan helinää , jos ihmiset joiden elämää se koskee , elleivät he tee tarmokkaasti aloitteita ja ilmaise asioita konkreettisesti . Yksilö voi jäädä oman onnensa nojaan taistelemaan olemisensa ja elämänsä puolesta . Mitä edistymiseen , tietoon ja taitoon tulee , henkinen vireys on tarpeen , ettei mieli painuisi alas.

    Usko ei ole vain joidenkin tosiasioiden järkiperäistämistä ja totena pitämistä , tunne kokemusta tai eettisesti tasokasta elämää. Ketään ihmistä ei voi pakottaa uskoon , eikä kukaan voi alkaa uskovaiseksi noin vain , milloin huvittaa . Nämä kuuluvat Jumalan hengen vapaaseen toimialaan. Jumala itse vaikuttaa uskoon , milloin ja missä sen hyväksi näkee.

    Ihmisten yhteisönä seurakunnissa vallitsevat samat ongelmat kuin muissakin ihmisten yhteenliittymissä. Päähuomio on kiintynyt yksipuolisesti , varsinkin sen inhimillinen puoli on pahasti laiminlyöty. Moni kokee suurta epäuskoa tunnustaessaan uskontunnustuksen sanoja , uskovansa ” pyhään yhteyteen ”.

    Lain yhteiskunnallinen , eli siviilikäyttöön kuuluukin , ensimmäisen uskonkappaleen luomisen ja siten maallisen regimentin alueelle , joka vetoaa järjelliseen omaantuntoon , sitoen ulkonaisesti kaikkia ihmisiä . Kirkon tulee aktiivisesti valvoa lakia , yhteiskunnassa esiintyviä vääryyksiä vastaan.

    Perusoikeussäännöksistä seuraavaa : Velvollisuuksia ja vaikutuksia ; Kunnioittamisvelvollisuus , ( julkisen vallan velvollisuus on olla itse rajoittamatta perusoikeuksien toteutumista ). Suojelemisvelvollisuus , ( julkisen vallan velvollisuus on suojella yksilöä muiden yksilöiden pyrkimyksiltä rajoittaa perusoikeuksia ).

    Oikeudenmukaiseen rehelliseen oikeudenkäyntiin on säädetty myös ylikansallisella tasolla Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksessa ja YK:n kansalais – ja poliittisia oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa .
    Tuomioistuimen on aktiivisesti toimittava menettelyn asianmukaisesti.
    Koko EY:n instituutiaalisen historian aikana yhteisön toimintaa on voimakkaasti sävyyttänyt oikeusvaltion mallista johdettu lainalaisuuden ( Rule Of Law ) periaate . Tällä tarkoitetaan , että yhteisön toimielimen tulee kunnioittaa yhteisön perustamissopimuksia ja toimia niille annettujen toimivaltuuksien rajoilla.

    ” Pelolla johdettu ”.

  6. Palaverit seurarakuntatyössä polkevat kaikkien työinnon. Ne suorastaan uuvuttavat siinä määrin, että varsinaiseen työntekoon seurakunnan ihmisten keskuudessa ei jää enää voimia. Jo vuosia seurakuntien työntekijöiden keskinäiset kokoukset ja kalenterisulkeiset ovat nousseet merkittäviksi ”status”-jutuiksi. Monitouhuisuus ei tue ollenkaan tavallista sseurakuntatyötä.

toimitus Kotimaa
toimitus Kotimaa
Blogissa katsellaan ohitsekiitävää maailmaa yksityiskohtien ja yleistyksien kautta. Erityisesti kirkon ja uskontojen asiat ovat luupin alla. Yhteiskuntaa unohtamatta.