Brittiläisen Andrew Law´in huuli kuvaa paitsi oman maansa mutta samalla kautta maailman toimivien poliittisten päättäjien henkistä ryhtiä. Jos yhtäältä kriisien sanotaan kasvattavan persoonallisuutta niin toisaalta kriisi paljastaa sitä edeltävän persoonallisuuden tason. Nykytilan antaessa aihetta maailman johtajien rajumpaankin arvosteluun on suomalaisten paras tyytyä vain oman maansa päättäjien ja heidät tehtäviinsä valinneiden eli itsemme arviointiin. Tosiasiahan on, että annamme valtakirjan itsemme kaltaisille ja tuskin koskaan itseämme epäluotettavammille.
Biologia kertoo, tosin vasta Darwinista lähtien, eläinlajien syntyneen toisistaan mutaatioiden kautta. Kriisi antaa aiheen tarkastella aikaamme. Kuulemme (A-studio 22.3.2022) Venäjän pyrkivän vapauttamaan Ukrainan natsien ja Yhdysvaltojen terrorilta, pelastamaan siviiliväestöä vielä em. pahemmiltakin tahoilta. Seisoo kummalla – valheen tai totuuden – puolella hyvänsä on selvää tunteiden kuten yhtäältä pelon, vihan, epävarmuuden, näköalattomuuden tms. ja toisaalta rakkauden synnyttävän sisäeritysjärjestelmässä ensin kemiallisia (hormonaalisia) ja sitten fysiologisia ja joka tapauksessa koko persoonallisuuteen vaikuttavia muutoksia. Kun aiheiseen liitetään Ukrainassa jo osin käytetyt termobaariset (liekinheitinten kaltaiset) sekä kemialliset aseet voi olla vakuuttunut niin aseiden käyttäjien kuin niiden kohteina olevien uhrienkin edustavan jatkossa kehitysopillisesti uutta mutaatiota. Homo sapiens (viisas, ajatteleva ihminen) on jo nyt korvautumassa jollakin toisella.
Suhtautuminen kriisien ratkaisuihin värittyy paljolti omaksumastamme ihmiskuvasta. Suosimmeko ”uskovaisina” muun totuuden poissulkevaa luomiskertomusta vai mutaatioita korostavaa evoluutioteoriaa? Tarttumatta omin käsin kriisien paljastamiin uudistustarpeisiin jätämme ne ympäristön tai toisten eli tässä tapauksessa valitsemiemme edustajien ratkaistaviksi. Uudistaakseen vaaleissa valtakirjansa – ehkä juuri sinun äänelläsi – hän seuraa valtuuttajaansa, sinua, joka olet jo kieltäytynyt henkilökohtaisen vastuun kantamisesta. Biologiseen perimäämme vaikuttavia ydin- ja kemiallisia aseita kehittäneinä ja käyttävinä sekä vuorisaarnan oppeja ylenkatsoneina olemme uskonnollisesta tai maallisesta maailmankatsomuksestamme riippumatta ainakin välillisesti omaksuneet evoluutioteorian. Oman vastuumme kiertäen olemme itse vastuussa valitsemiemme poliittisten edustajien toimista ja aikamme kriiseistä.
Mihin viattomalta näyttävä välillinen vastuumme yhteiskunnassa perustuu? Muistamme kirkon pallotelleen suhdettaan sukupuolisesti poikkeaviin työntekijöihin ja kirkollisten toimenpiteiden kohteisiin. Julistustyön ja siihen liittyvän auktoriteetin sijasta kirkko piiloutui vuosikausia jäsentensä selän taakse. Vasta lainmuutoksen jälkeen kirkko uskaltautui osoittamaan ”johtajuuttaan”. Irvokkaalta kuulostaa myös vasemmistoliiton johdon suhtautuminen NATO-optioon, vaikka jäsenistöstä jopa 43 %:a on kääntynyt kannattajien joukkoon. Se puolestaan palauttaa mieleen kansalaisten vuonna 2018 tekemän eutanasia-aloitteen, joka johti eduskunnassa todellisiin takinkääntötalkoisiin (IL 12.5.2018). Peräti 55 kansanedustajaa, joista viisi ministeriä, äänesti ennen vaaleja ilmoittamansa mielipiteen vastaisesti. Presidenttikin ilmoitti (23.3. 2022 YLE-Uutiset) muodostaneensa oman NATO-kantansa. Kanta julkaistaan toki vasta eduskunnassa käytävän keskustelun jälkeen. Mielipidejohtajuutta ajatellen ratkaisu olisi voinut olla päinvastainen. Emme koskaan tule tietämään johtaako meitä ylipäänsä kukaan. Ei ainakaan edestä.
On kuitenkin turha arvostella poliittisia päättäjiä. Heidän lojaalisuutensahan koskee vain puolueita ei kansalaisia. Vaaleja edeltävien vaalikoneittenkin tarkoitus on vapauttaa äänestäjä vain omasta vastuustaan. Henkilökohtaista ja yhteiskunnan muutostarvetta voi arvioida mutaatioon verrattavalla ajatuksella; joko 1) aineettomalla henkisellä kasvulla ja siihen liittyvillä omantunnon valinnoilla tai 2) kaukaisten esi-isiemme vaistonvaraisilla valmiuksilla aistia kemiallisten tai ydinaseitten aiheuttamien seurauksien merkitystä persoonallisuuteen. Demokratiaan kuuluu ihannoimamme vapaus. Vapaus puolestaan tekee meistä – valintamme mukaan – joko pyhimyksiä tai hirviötä.
Blogisti häthäilee vaatimuksillaan Sauli Niinistön ja Li Anderssonin suuntaan. Molempien pyrkimyksenä on – niin olen ymmärtänyt – luoda ratkaisulle monipuolisesti mietitty, yhteisesti ymmärretty ja aikaa kestävä perusta. Siksi hallitus valmistelee eduskunnalle ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, ja siksi Vasemmistoliitto, kuten myös Sdp, Keskusta, vihreät, käy sisäistä keskustelua.