Miniripari 2/6: Jumala, Luoja

Kristillisen uskon lähtökohtiin kuuluu, että Jumala on Luoja ja elämän antaja. Ihminen on tarkoitettu elämään yhteydessä Luojaansa ja toisiin ihmisiin. Lisäksi hänet on asetettu viljelemään ja varjelemaan maata. Jumala ei ole vain pannut kaikkea alulle, vaan hän on myös elämän ylläpitäjä. Esimerkiksi maan herääminen eloon talven jälkeen ja lasten syntyminen samoin kuin kyky ajatella, liikkua ja tehdä työtä ovat Jumalan jatkuvaa luomistyötä. Ruokarukous on hyvä tapa muistuttaa itseään tästä.

Mutta eikö kaikki alkanut alkuräjähdyksestä? Kysymys luonnontieteiden ja kristillisen uskon välisestä suhteesta on mietityttänyt monia kristittyjä. Se nousi esille, kun uuden ajan kynnyksellä havaittiin, että maa kiertää aurinkoa eikä toisinpäin. Darwin pani 1800-luvulla merkille, että monet lajit ovat kehittyneet pitkän ajanjakson kuluessa. Tämän nähtiin olevan ristiriidassa Raamatun opetuksen kanssa. Alkuräjähdys on puolestaan paras tämänhetkinen tieteellinen teoria maailman synnystä. Sen arvioidaan tapahtuneen noin 13,7 miljardia vuotta sitten. Luomiskertomuksen mukaan Jumala taas loi maan 6 päivässä. Pitäisikö minun uskoa tiedemiehiin vai Raamattuun?

Mielestäni kristitty voi varsin rauhallisin mielin luottaa molempiin, kun pidetään mielessä seuraavat asiat:  Raamattu vastaa ”miksi”-kysymyksiin. Se puhuu siitä, miksi me elämme ja mikä on elämän tarkoitus. Tieteen tehtävänä on puolestaan etsi vastauksia ”miten”-kysymyksiin.  Tutkija mittaa, punnitsee ja laskee sekä tekee tältä pohjalta johtopäätöksiä. Hänkään ei voi kuitenkaan esittää objektiivista totuutta elämän perimmäisestä tarkoituksesta. Kysymys menee tieteen reviirin ulkopuolelle.

Luomiskertomuksen mukaan ihminen on luotu mieheksi ja naiseksi. Perheen perustaminen, lasten saaminen on annettu ihmisen tehtäväksi. ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa.” Seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ovat olleet kirkossa hankalia eikä tämäkään aika tee poikkeusta.  Mielestäni kristitty voi lähteä siitä, että sukupuolia on lähtökohtaisesti kaksi, vaikka jotkut eivät kokisi olevansa kumpiakaan. Raamatullisen ohjeen mukaan kristitty kunnioittaa kaikkia ihmisiä siitä riippumatta, millainen on heidän seksuaalinen suuntautuneisuutensa.

Luomisuskoon kuuluva näkemys, että ihminen on asetettu viljelemään ja varjelemaan maata, on tullut hyvin ajankohtaiseksi ilmastomuutokseen liittyvien kysymysten vuoksi. Saamme kuulla eroosiosta, rehevöitymisestä, saasteista ja ympäristömyrkyistä. On unohtunut, että ihminen on asetettu myös varjelemaan luomakuntaa. Vaikka ongelmien suuruus ylittää yksittäisen ihmisen mahdollisuudet, jokainen voi kuitenkin tehdä jotakin, esimerkiksi lajitella, kierrättää ja käyttää julkista liikennettä silloin, kun se on mahdollista. Kristitty välttää myös ahneutta ja pyrkii kohtuullisuuteen.

Kehotus viljellä voidaan tulkita myös hengen viljelynä. Kulttuuri on luomisuskon piiriin kuuluva asia. Ihminenkin saa luoda. Kirjallisuus, musiikki, kuvataide, teatteri ja muut kulttuurin muodot voivat tuoda sisältöä ja virkistystä elämäämme. Tokihan kulttuuriin lasketaan kuuluvaksi myös asioita, jotka eivät lähennä ihmistä Jumalaan. Sitäkin on lupa arvioida. Kristitty voi kuitenkin olla lähtökohtaisesti kulttuurimyönteinen.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
Seurakunta Hämeenkyrön
Seurakunta Hämeenkyrön
Olen Jorma Pitkänen, Hämeenkyrön kirkkoherra 1.4. 2019 alkaen. Pappisviran hoito alkoi 1989 Korsossa Vantaalla, josta tie vei v. 2000 Tampereen Pyynikille. Jämijärven kirkkoherrana palvelin 1.4. 2013 alkaen 6 vuotta ennen kuin aloitin nykyisessä virassani. Väitöskirja herännäisjohtaja Jonas Laguksesta 2013. Harrastuksista mainittakoon Israelilainen tanssi, valokuvaus, lintujen tarkkailu ja kitaran soittelu.

Kristillisen uskon lähtökohtiin kuuluu, että Jumala on Luoja ja elämän antaja. Ihminen on tarkoitettu elämään yhteydessä Luojaansa ja toisiin ihmisiin. Lisäksi hänet on asetettu viljelemään ja varjelemaan maata. Jumala ei ole vain pannut kaikkea alulle, vaan hän on myös elämän ylläpitäjä. Esimerkiksi maan herääminen eloon talven jälkeen ja lasten syntyminen samoin kuin kyky ajatella, liikkua ja tehdä työtä ovat Jumalan jatkuvaa luomistyötä. Ruokarukous on hyvä tapa muistuttaa itseään tästä.

Mutta eikö kaikki alkanut alkuräjähdyksestä? Kysymys luonnontieteiden ja kristillisen uskon välisestä suhteesta on mietityttänyt monia kristittyjä. Se nousi esille, kun uuden ajan kynnyksellä havaittiin, että maa kiertää aurinkoa eikä toisinpäin. Darwin pani 1800-luvulla merkille, että monet lajit ovat kehittyneet pitkän ajanjakson kuluessa. Tämän nähtiin olevan ristiriidassa Raamatun opetuksen kanssa. Alkuräjähdys on puolestaan paras tämänhetkinen tieteellinen teoria maailman synnystä. Sen arvioidaan tapahtuneen noin 13,7 miljardia vuotta sitten. Luomiskertomuksen mukaan Jumala taas loi maan 6 päivässä. Pitäisikö minun uskoa tiedemiehiin vai Raamattuun?

Mielestäni kristitty voi varsin rauhallisin mielin luottaa molempiin, kun pidetään mielessä seuraavat asiat:  Raamattu vastaa ”miksi”-kysymyksiin. Se puhuu siitä, miksi me elämme ja mikä on elämän tarkoitus. Tieteen tehtävänä on puolestaan etsi vastauksia ”miten”-kysymyksiin.  Tutkija mittaa, punnitsee ja laskee sekä tekee tältä pohjalta johtopäätöksiä. Hänkään ei voi kuitenkaan esittää objektiivista totuutta elämän perimmäisestä tarkoituksesta. Kysymys menee tieteen reviirin ulkopuolelle.

Luomiskertomuksen mukaan ihminen on luotu mieheksi ja naiseksi. Perheen perustaminen, lasten saaminen on annettu ihmisen tehtäväksi. ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa.” Seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ovat olleet kirkossa hankalia eikä tämäkään aika tee poikkeusta.  Mielestäni kristitty voi lähteä siitä, että sukupuolia on lähtökohtaisesti kaksi, vaikka jotkut eivät kokisi olevansa kumpiakaan. Raamatullisen ohjeen mukaan kristitty kunnioittaa kaikkia ihmisiä siitä riippumatta, millainen on heidän seksuaalinen suuntautuneisuutensa.

Luomisuskoon kuuluva näkemys, että ihminen on asetettu viljelemään ja varjelemaan maata, on tullut hyvin ajankohtaiseksi ilmastomuutokseen liittyvien kysymysten vuoksi. Saamme kuulla eroosiosta, rehevöitymisestä, saasteista ja ympäristömyrkyistä. On unohtunut, että ihminen on asetettu myös varjelemaan luomakuntaa. Vaikka ongelmien suuruus ylittää yksittäisen ihmisen mahdollisuudet, jokainen voi kuitenkin tehdä jotakin, esimerkiksi lajitella, kierrättää ja käyttää julkista liikennettä silloin, kun se on mahdollista. Kristitty välttää myös ahneutta ja pyrkii kohtuullisuuteen.

Kehotus viljellä voidaan tulkita myös hengen viljelynä. Kulttuuri on luomisuskon piiriin kuuluva asia. Ihminenkin saa luoda. Kirjallisuus, musiikki, kuvataide, teatteri ja muut kulttuurin muodot voivat tuoda sisältöä ja virkistystä elämäämme. Tokihan kulttuuriin lasketaan kuuluvaksi myös asioita, jotka eivät lähennä ihmistä Jumalaan. Sitäkin on lupa arvioida. Kristitty voi kuitenkin olla lähtökohtaisesti kulttuurimyönteinen.