Minä

 

Minulla oli elämässäni monella tavalla vaikeaa. Olin työtön, alkoholisoitunut ja yksinäinen. Sinä iltana rukoilin Jeesusta elämääni ja sain vastaanottaa Hänet henkilökohtaisena pelastajana ja Vapahtajanani.

 

Minä sitten rakastan niitä iltoja, kun meidän paikkakunnallamme on Siioninvirsiseurat. Saa veisata ja rukoilla, ihan tällaisena syntisenä kuin olen, pienellä paikalla ja vaivaisena. Ei tarvitse yrittää eikä päteä, vaan saa sairastaa Herralle muiden vaivattujen syntisten joukossa.

 

Olen lukenut Raamattua ja tutkinut tarkasti sen tekstejä. Sieltä luen selkeästi sen sanoman, ettei samaa sukupuolta olevien tulisi solmia avioliittoa eikä naisten tulisi toimia pappeina. Siksi olen niin iloinen siitä, että olen löytänyt oman hengellisen kotini niiden ihmisten keskeltä, jotka ajattelevat näistä asioista samalla tavoin.

 

Haluan käydä Rauhanyhdistyksen seuroissa, koska vain siellä julistetaan minulle syntiselle synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä. Siellä minua rohkaistaan elämään Jumalan tahtoa noudattaen ja neuvotaan, miten varjellun synnin houkutuksilta. Siksi jaksan siellä käydä, vaikka siitä monet minua pilkkaavatkin.

 

En minä ole koskaan Jumalaan uskonut. Olen aina pitänyt siihen uskovia ihmisiä jotenkin älyllisesti vajavaisina; sellaisina, jotka eivät kestä tämän maailman todellisuutta ilman, että heidän täytyy kuvitella jokin maailmaa hallitseva henkiolento, joka olisi kiinnostunut heistä ja välittäisi heidän tunteistaan tai ajatuksistaan. Minulle tuollaisen olennon ajatteleminen on täysin mahdotonta.

 

Siitä lähtien, kun suvereeni Jehova Jumala on ilmaissut minulle tahtonsa henkäyttämässään pyhässä Raamatussa, olen halunnut omistaa elämäni Hänen palvelemiselleen ja Hänelle alistetun poikansa käskyn mukaiselle Sanan levittämiselle, jotta ihmiset ymmärtäisivät Hänen tahtonsa ja alkaisivat elää Sanan tahdon mukaista elämää.

 

Jo pienenä sain matkustaa vanhempieni seurassa Israeliin. Siitä lähtien olen syvästi ymmärtänyt, mikä on Hänen tahtonsa luvatun maan ja omaisuuskansan suhteen. Kuulun Israelin ystäviin ja puolustan Jumalan omaisuuskansaa pyhän Sanan ja Jumalan tahdon mukaisesti. En voi ymmärtää ihmisiä, jotka eivät näe Jumalan suurta suunnitelmaa juuri Israelin ja juutalaisen kansan kohtaloissa.

 

Ne, jotka etsivät uskontokeskustelun ydintä Jumalasta, Kristuksesta, Raamatusta, älyllisestä ajattelusta tai historiasta, ovat väärässä. Ihmisen uskon ytimessä on Minä. Minä I suuri.

 

Pitäkää  tunkkinne?

 

 

21 kommenttia

  • Eija Moilanen sanoo:

    Yksi tunkki puuttuu

    Minällä on aina tietenkin puolustettavana tasa-arvo sekä ihmisoikeudet ja vastaantulevalla ihmisellä ei ole niin väliä, kunhan se alkaa toimia minän arvojen mukaan, sillä kaikki muu on syrjimistä. Saa se ajatella miten tahtoo, kunhan toimii meidän arvojen mukaan. Minähän tietää sen paremmin kuin ne muut itse. Minään ei vaikuta vakaumus vaan me. Ei ole väliä onko meitä yksi, kaksi, kymmenen vai sata jne. Jos on yksi niin kaveriksi voi ottaa Jumalan todeten, että me tiedämme oli kirjoitettu mitä hyvänsä, koska ei voi tietää miten on. Kyllä minä tietää paremmin mitä me, te tai he ajattelevat. Näitä meidän asioita on ajettava ja julkisuutta tälle on saatava.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Erkki Porola sanoo:

    Annettakoon avaralle ajattelulle ja toisen vakaumuksen kunnioittamiselle tilaa! Entä tuo omakohtaisuus, mitä se on?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Vesa Ahlfors sanoo:

    Elias Tanni: ”Ihmisen uskon ytimessä on Minä. Minä I suuri.”

    Useat ihmiset nykyisin ovat varsin itsekeskeisiä ja itsekkäitä. Sitä saattaa olla myöskin totuutta etsivä ihminen. Uskon omaksuttuaan ja kasteen otettuaan, on kuitenkin vasta alku, jonka jälkeen ihmisen tulisi edistyä hengellisyydessä kohti kypsyyttä. Siihen sisältyy liiallisesta itsekkyydestä luopumiseen pyrkiminen ja rakkauden Jumalaan ja lähimmäiseen kehittäminen itsessään.

    Markuksen evankeliumin 8. luku (UM-käännöksen mukaisesti): ”Hän kutsui nyt luokseen ihmisjoukon sekä opetuslapsensa ja sanoi heille: ”Jos joku tahtoo tulla minun perässäni, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon kidutuspaalunsa ja seuratkoon minua jatkuvasti. 35 Sillä se, joka tahtoo pelastaa sielunsa, tulee kadottamaan sen, mutta joka kadottaa sielunsa minun tähteni ja hyvän uutisen tähden, tulee pelastamaan sen.”

    Kolosalaiskirjeen 3. luku (Uusi kirkkoraamattukäännöksen mukaisesti): ”….Olettehan riisuneet yltänne vanhan minänne kaikkine tekoineen 10 ja pukeutuneet uuteen, joka jatkuvasti uudistuu oppiakseen yhä paremmin tuntemaan Luojansa ja tullakseen hänen kaltaisekseen…………. 12 Te, jotka olette Jumalan valittuja, pyhiä ja hänelle rakkaita, pukeutukaa siis sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, lempeyteen ja kärsivällisyyteen. 13 Pitäkää huolta, että tulette toimeen keskenänne, antakaa anteeksi toisillenne, vaikka teillä olisikin moittimisen aihetta. Niin kuin Herra on antanut teille anteeksi, niin antakaa tekin. 14 Mutta kaiken kruunuksi tulkoon rakkaus, sillä se tekee kaiken täydelliseksi.”

    Apostolien tekojen 20:35 ”……Onnellisempaa on antaa kuin saada.”

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Elias Tanni sanoo:

      Tuossa uskossa kasvamisessa ja tien pään alussa olemisen tajuamisessa on oma viisautensa. Vaarana on kuitenkin se, että usko käsitetään samankaltaiseksi valinnassa kuin vaikkapa vaaleissa ehdokkaan valinta tai itselle sopivan liikuntamuodon valinta. Ja että tämä valinta on järkeilyn sekä päättelyn tulos, jota seuraa tietoisia ratkaisuja esim. kasteelle menosta tai omalle edistykselle sopivan seurakunnan valinnasta. Kuitenkin usko on vastaanotettu lahja, jonka tarkoitus ei ole tehdä ihmisestä parempaa, vaan ohjata tajuamaan syvemmin oma heikkous ja raadollisuus. Tajuamaan, että armon varassa me täällä kiikumme, emmekä voi tehdä oman pelastuksemme eteen mitään, ei yhtään mitään, ei kertakaikkiaan yhtään mitään.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vesa Ahlfors sanoo:

      Elias Tanni: ”Kuitenkin usko on vastaanotettu lahja, jonka tarkoitus ei ole tehdä ihmisestä parempaa, vaan ohjata tajuamaan syvemmin oma heikkous ja raadollisuus.”

      Raamatun uuden testamentin tekstit kertovat mitenkä ihmiset kuultuaan opetusta kristillisyyden sanomasta, alkoivat uskomaan siihen, omaksuivat sen. Vaikka nyt kristillisyyden omaksuneiden kerrotaan tajunneen sen oman syntisyytensä ja epätäydellisyytensä, kerrotaan heidän pyrkineen jättämään vanhat elämäntapansa taakseen. Kristityksi tulo ei suinkaan merkinnyt, että silloin olisi voinut entistä täydemmin heittäytyä siihen ”syntisyyteen ja heikkouteen.” Tällöin pyrkimys oli täysin päinvastaiseen suuntaan.

      Elias Tanni: ”Tajuamaan, että armon varassa me täällä kiikumme, emmekä voi tehdä oman pelastuksemme eteen mitään, ei yhtään mitään, ei kertakaikkiaan yhtään mitään.”

      Epätäydellinen ja synnin ja kuoleman orjuudessa oleva ihminen on tietysti pelastumisensa suhteen täysin riippuvainen Kristuksen lunnaista/sovituksesta. Raamattu kuitenkin kehoittaa yksilöitä ponnistelemaan ja toimimaan uskoon liittyvissä asioissa.

      Luukkaan 13. luku (UM-käännös): ” Eräs mies sanoi nyt hänelle: ”Herra, onko pelastuvia vähän?” Hän sanoi heille: 24 ”Ponnistelkaa tarmokkaasti päästäksenne sisään ahtaasta ovesta, sillä monet, sanon teille, yrittävät myöhemmin päästä sisään, mutta eivät voi,—”

      2. Korinttolaiskirjeen 13. luku: ”Koetelkaa jatkuvasti, oletteko uskossa, tarkistakaa jatkuvasti, mitä itse olette………. 7 Mutta me rukoilemme Jumalaa, ettette tekisi mitään väärää, emme siksi, että me itse näyttäisimme hyväksytyiltä, vaan että te tekisitte sitä, mikä on hyvää, vaikka me itse näyttäisimme kelpaamattomilta. 8 Sillä emme voi tehdä mitään totuutta vastaan, vaan ainoastaan totuuden puolesta. 9 Iloitsemme totisesti, milloin me olemmekin heikkoja, mutta te olette voimallisia, ja rukoilemme tätä: teidän kohdalleen saattamistanne.”

      Heprealaiskirje 10:26 ” Sillä jos tahallamme harjoitamme syntiä saatuamme totuuden täsmällisen tuntemuksen, ei ole enää jäljellä uhria syntien edestä,”

      Jaakobin kirjeen 4. luku: ”Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Elias Tanni sanoo:

      Tuo 2.Kor.13:8 ”ου γαρ δυναμεθα τι κατα της αληθειας αλλ υπερ της αληθειας” pitää sisällään hienon ajatuksen siitä, että ihminen ei voi tuoda tai viedä toiseen uskoa, vaan se on Pyhän Hengen tehtävä. Avainsana on tuo δυναμεθα; meillä ei ole voimaa, dynamiikkaa, näin isoihin asioihin. Ihmisellä on ihmisen tehtävä (palvella, viljellä, varjella ja rakastaa) ja Jumalan Pyhällä Hengellä on tehtävä herättää usko.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vesa Ahlfors sanoo:

      Elias Tanni: ”Tuo 2.Kor.13:8 “ου γαρ δυναμεθα τι κατα της αληθειας αλλ υπερ της αληθειας” pitää sisällään hienon ajatuksen siitä, että ihminen ei voi tuoda tai viedä toiseen uskoa,”

      Siinähän sanotaan, että ”emme voi tehdä mitään totuutta vastaan.” Näin alkukielessä ja niin sen kääntävät Kirkkoraamattukäännöksetkin. Totuudella tarkoitetaan siinä tietenkin kristillisyyden ja Jeesuksen opetuksia.

      Edellisessä jakeessa (7) puhutaan uskon koettelemusten kestämisestä, pahantekemisestä, hyväksyttynä olemisesta ja kelpaamattomaksi tulemista. Uusi testamentti kertoo, että jotkut harvat kristityksi tulleista luopuivat uskostaan, palasivat vanhojen väärintekojen harjoittamiseen joista olivat luopuneet kristityksi tullessaan, tai eivät kestäneet erilaisia uskonkoetuksia.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Elias Tanni sanoo:

      Aivan, ja tässä jakeessa esitetään se ajatus, ettei silloin tulisi turhan paljoa taistella (turhaa on taistella totuutta vastaan), vaan tehdä työtä totuuden puolesta.

      Uskonkoetukset ovat ajankuvaa – 2.Kor:n aikaan kristittyjen vainot olivat jo ehtineet Korinttiinkin asti.

      Siitä en ole ihan varma, olivatko uskostaan luopuneet harvoja vai oliko heitä kenties enemmän. On melko vahvoja todisteita siitä, että Korintin seurakunnassa ovi kävi taajaan suuntaan jos toiseenkin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Eija Moilanen sanoo:

      Itse asiassa tarkoittaa sitä, että onko Kristus korinttolaisissa. Siis näissä ihmisissä itsessään, joille Paavali kirjoittaa. Paavali ei pyri näyttämään kestävältä, vaikka koeteltu onkin. Hän ikään kuin olisi sellainen, jota ei ole koeteltu. Periaatteessa hän pyrkii antamaan korinttolaisille tilaa, jotta he hyvää tekisivät. Oli miten oli he eivät voineet olla totuutta vastaan vaan totuuden puolesta. Ei pidä jäädä yhden jakeen ansaan, vaan täytyy tutkia aikaisempaakin. Paavali todistelee, että he elävät Jumalan voimasta ollen heikot.

      Edellisessä luvussa Paavali viittaa tähän.

      http://www.youtube.com/watch?v=9S_Z_SxsoH4

      Richard Wurmbrand sanoi sen näin, että kun hän oli kiduttavana, niin ihmiset kuvittelivat hänen selvinneen jonkin Raamatun jakeen avulla. Mutta hän itse totesi, ettei olisi selvinnyt, jollei Jumala itse olisi ollut läsnä.

      Lisään vielä tuohon efessolaisten paikkaan jota Vesa mielellään viljelee, vaikka olen jo itse löytänyt sen vuosikymmeniä sitten, joten siinä mielessä turhaa heitellä Raamatun paikkoja. Jollei meillä ole totuuden vyötä koko taisteluvarustus romahtaa. Siksi kannatta lukea mitä teksteissä on eikä sitä mitä siellä ei ole.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vesa Ahlfors sanoo:

      Elias Tanni: ”Siitä en ole ihan varma, olivatko uskostaan luopuneet harvoja vai oliko heitä kenties enemmän. On melko vahvoja todisteita siitä, että Korintin seurakunnassa ovi kävi taajaan suuntaan jos toiseenkin.”

      Paavali sitä ei määrittele, mutta ilmeisesti heitä joitakuita oli, koska hän kirjoittaa 1. Korinttolaisten 5. luvussa seuraavasti (uusi kirkkoraamattu): ”9 Sanoin kirjeessäni teille, että teidän ei pidä olla tekemisissä siveettömästi elävien kanssa. 10 En tarkoittanut tämän maailman siveettömiä enkä ahneita, riistäjiä tai epäjumalanpalvelijoita, sillä silloinhan teidän pitäisi lähteä kokonaan pois maailmasta. 11 Nyt täsmennän vielä: jos jotakuta sanotaan veljeksi mutta hän on siveetön tai ahne, epäjumalanpalvelija, pilkkaaja, juomari tai riistäjä, älkää olko tekemisissä hänen kanssaan. Älkää edes aterioiko tällaisen kanssa. 12 Ei kai minun asiani ole tuomita ulkopuolisia? Ettehän tekään tuomitse muita kuin omaan piiriinne kuuluvia. 13 Ulkopuoliset tuomitsee Jumala. ”Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vesa Ahlfors sanoo:

      Eija Moilanen: ”Lisään vielä tuohon efessolaisten paikkaan jota Vesa mielellään viljelee, vaikka olen jo itse löytänyt sen vuosikymmeniä sitten, joten siinä mielessä turhaa heitellä Raamatun paikkoja. Jollei meillä ole totuuden vyötä koko taisteluvarustus romahtaa.”

      Kyseisen luvun jakeessa 11 kehoitetaan ottamaan ylleen ”Jumalan koko sota-asu.” Siis myös se siinä mainittu ”hengen miekka…Jumalan Sana.”

      Kukaan nyt ei ole epäillyt sitä, etteikö E. Moilanen olisi jotain tiettyä siteerausta ikinä ennen nähnyt. Tärkeintä on se, miten se soveltuu kyseisen kommentin ajatuksiin. Siteeraukset sisältävät aina tärkeitä ajatuksia. Raamattu kun on kirjoitettu Jumalan pyhän hengen ohjauksessa ja vaikutuksesta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Eija Moilanen sanoo:

      Tarkoitan tosissaan Vesa. Voit sinä kopypastata vaikka koko Raamatun. Mutta jos kuitenkin pysyisit siinä aiheessa, josta keskustelu on. Mitä tuohon sanan miekkaan tulee ihan varmasti käytän omaa en sinun valikoimia. Minun lähtökohtani oli, että keskustelen tuosta Eliaksen tuomasta kohdasta ja sinä kopypastaat sieltä ja täältä mikä oppiisi sopii. Usko huviksesi, että en ala opistasi keskustelemaan. En tee sitä arjessa enkä täällä. Ihan turha yrittää johdatella.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vesa Ahlfors sanoo:

      Eija Moilanen: ”Minun lähtökohtani oli, että keskustelen tuosta Eliaksen tuomasta kohdasta..”

      Sehän minunkin lähtökohtani oli ensimmäisissä kommenteissani. Sinun, arvoisa Eija, kommenttisi tuolla ylhäällä meni sekin jo vähän blogin varsinaisesta aiheesta syrjään. Sen enempää en nyt katso omieni sitä tehneen.

      Eija Moilanen: ”Usko huviksesi, että en ala opistasi keskustelemaan.”

      ??!! Itse keskustelen vain täällä esille tulevista ajatuksista. Ps. Arvoisa Eija! Ei kai nyt sinulla ole keski-ajan kirkon tyyppistä halua julistaa joitain ihmisiä ”kirkonkiroukseen” tai ”kerettiläiseksi”?

      Lisäksi minua vähän ihmetyttää, miksi itseään kristittynä pitävä henkilö voi ärsyyntyä Jumalan henkeytetyn Sanan Pyhän Raamatun ajatuksista, vaikka ne sieltä suorina siteerauksina olisikin otettu.

      Heprealaiskirjeen 4. luku: ”Sillä Jumalan sana on elävä ja voimaa uhkuva ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse jopa erottamaan sielun ja hengen ja nivelet ja niiden ytimen ja kykenee havaitsemaan sydämen ajatukset ja aikomukset.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Eija Moilanen sanoo:

      Niimpä tuon uskossa kasvamisen otin pois tästä keskustelusta omaksi aloituksekseen. ja muuten puutuin tuohon 2 kor, jostaa blogisti otti aiheeseen. Ja siihen tämä minun osalta jääkin.

      Jos ihan blogin aiheessa pysytään niin helpompi on vl-ihmisten kanssa keskustella, kun ei pyritä yhdistämään sitä mitä ei voi. Luovutan suosiolla ennen kuin tukehdun.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Eija Moilanen sanoo:

    Niin oikeastaan uskokaan ei sitä tee vaan Jumala henkensä kautta armossaan. Tämänkin ihminen kyllä pystyy sotkemaan, mutta armoa se, että Hän ei hylkää. Sille tielle jos lähtee, että rakkautta itsestään kehittää on mahdollisuus vain filia rakkauteen ja siihen erokseen. Jos Jumala itse edes hetkeksi kirkastaa agaben merkityksen, niin se vie seuraamaan ja luottamaan johdatukseen ihmisten sijaan. Matkatessa tämä luottamus kasvaa henkilökohtaiseen luottamussuhteeseen Jumalan kanssa Jeesuksen kautta ja Pyhän Hengen avulla. Tässä rakkaudessa elämistä ei ihminen itsestään revi, vaan se on lahjaa. Kyllä ihminen kasvaa, mutta se on helpompi tehdä siitä käsin, että ymmärtää olevansa arvokas. Tärkeiksi voi nousta yllättävän pienet asiat, joista kasvaa suuria.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Elias Tanni sanoo:

      Aivan. Jumala uskoo minuun enemmän ja paremmin kuin minä Jumalaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vesa Ahlfors sanoo:

      Eija Moilanen: ”Matkatessa tämä luottamus kasvaa henkilökohtaiseen luottamussuhteeseen Jumalan kanssa Jeesuksen kautta ja Pyhän Hengen avulla.”

      Totta, että Jumala JHWH/Jehova voi vahvistaa ja auttaa vilpittömiä palvelijoitaan toimivan voimansa pyhän hengen avulla. Raamatun teksteissä käsketään myöskin esittämään Jumalalle rukouksia sen avun saamisen puolesta Välittäjän Jeesuksen Kristuksen kautta.

      Liian itsevarmaksi ja hurskaaksi ei yksittäisen kristityn ole kuitenkaan syytä heittäytyä. Paavali kirjoitti kirjeessään: ”Joka luulee seisovansa, katsokoon/varokoon ettei kaadu.” Kertoi joutuvansa itse taistelemaan lihansa taipumuksia vastaan jne.

      Efesolaiskirjeen 6. luvussa: ”11 Pukekaa yllenne Jumalan taisteluvarustus, jotta voisitte pitää puolianne Paholaisen juonia vastaan. 12 Emmehän me taistele ihmisiä vastaan vaan henkivaltoja ja voimia vastaan, tämän pimeyden maailman hallitsijoita ja avaruuden pahoja henkiä vastaan. 13 Ottakaa siis yllenne Jumalan taisteluvarustus, niin että kykenette pahan päivän tullen tekemään vastarintaa ja selviytymään taistelusta pystyssä pysyen. 14 Seiskää lujina! Kiinnittäkää vyöksenne totuus, pukeutukaa vanhurskauden haarniskaan 15 ja sitokaa jalkineiksenne alttius julistaa rauhan evankeliumia. 16 Ottakaa kaikessa suojaksenne uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa pahan palavat nuolet. 17 Ottakaa myös pelastuksen kypärä, ottakaa Hengen miekka, Jumalan sana.” Pietari taas kirjoitti (uusi kirkkoraamattu: ”8 Pitäkää mielenne valppaana ja valvokaa. Teidän vastustajanne Saatana kulkee ympäriinsä kuin ärjyvä leijona ja etsii, kenet voisi niellä. 9 Vastustakaa häntä,” jne.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Hirn sanoo:

    Jälleen kerran Minä joutuu syytetyn penkille. Kuitenkin Minä on suBjekti minussa. Se olen Minä joka havainnoin ,komunikoin ja jossa elän suhteessa maailmaan ja kaikkeen mitä siellä on sekä itseeni ja kaikkeen mitä itsessäni on. Heikkoudessa Minä ei voi varjella itseään vaan vaikutelmat tunkeutuvat nahan alle ja itävät siellä. Vahvempi minä suojelee itseään ja valikoi samaistumisiaan. Se on Minä joka herää antautumaan Valolle joka tahtoo loistaa sen keskustassa ja se on Minä joka kaiken jumalisen järjettömänä torjuu.

    Minä kärsii ,kun ei olemisessaan yllä ylittämään korkealle asetettua aatteiden rimaa. Se on Minä joka löytää itsensä löytäessään oman paikkansa yhteiselämässä ja tahdossaan.

    Se on Minä joka armoitettuna hetkenä tajuaa, että Minä ja Isä olemme yhtä.

    Minän maalliset omnaisuudet ,ne jotka saa Minän inhoamaan itseään, eivät tee tyhjäksiu sitä, että sama Minä voi kokea valaistumisen ja armahduksen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Hyrsky sanoo:

    Aito Minä on aito toimija ja ainoa mielenkiintoinen kommentoija. Vääristynyt minä on vain muinaisten tai nykyisten painostusten heijastusta. ”Autenttisuus” lienee se hieno sana, joka kuvaa sitä tilaa, jossa Minä pääsen olemaan se Jumalan kuva, joksi olen Minänä palvelemaan elämää ja vastustamaan kuoleman tekoja.

    Se on sitten eri juttu, että joskus toinen ihminen vaan tuntuu ärsyttävältä, rajoittuneelta ja uhkalta Minulle. Minulla kun on näitä tunteita. Pakkasaamun tunteita. Sadeaamun tunteita. Huonostinukutun yön tunteita. Ovatko tunteeni autenttisia? Jotkut ovat, jotkut eivät? Onko uskoni autenttista?

    Ilmoita asiaton kommentti