Minä tyydytän vihani sinussa

Yksi Vanhan testamentin kuvottavimmista kohdista löytyy Hesekielin kirjasta.

100-luvulla sen lukeminen synagogissa syystä kiellettiin.

Jumalan ja kansan suhdetta kuvataan siinä seksisuhteeksi. Suhde ei kuitenkaan ole terve. Kyse on Jumalan suhteesta tyttölapseen.

Jumala ottaa huostaansa löytämänsä hylätyn ja kaltoinkohdellun vauvan.

"Kun synnyit, ei napanuoraasi katkaistu, vedellä ei sinua pesty, suolalla ei sinua hierottu eikä sinua kääritty kapaloihin", selostetaan.

Minä tein sinusta kuin niityn kukan. Sinä kasvoit ja vartuit, kehityit täydeksi naiseksi, sinun rintasi kaartuivat kiinteinä ja hiuksesi kasvoivat ja tuuheutuivat. Mutta sinä olit alaston ja paljas. Minä kuljin sinun ohitsesi ja näin, että oli tullut aikasi, rakkauden aika. Minä levitin sinun yllesi viittani liepeen ja verhosin alastomuutesi.

Ei edes käännös onnistu peittelemään tilanteen ilmeistä luonnetta. "Seksuaaliset kiertoilmaisut" ovat selkeitä, toteaa Francesca Stavrakopoulou.

Seksin jälkeen tyttö pestään, mahdollisesti yhdynnässä tulleesta verestä. Liitto on solmittu.

"Minä pesin sinut vedellä, huuhdoin yltäsi veren ja voitelin sinut öljyllä", Jumala kertoo ja kaunistelee tytön vaatteilla, koruilla ja herkuilla.

Jumala syyttää ja rankaisee myöhemmin tyttöä liiton pettämisestä. Haureus on niin pinttynyttä, että kiertoilmaisulla sanottuna "riettautesi vuotaa".

Jumala kutsuu kokoon tytön kumppanit. Nainen asetetaan alastomana heidän eteensä. Joukkoraiskaus voi alkaa.

Vasta ankaran väkivallan jälkeen Jumala on tyytyväinen.

Minä tyhjennän kaiken vihani sinuun, vasta sitten vimmani kääntyy sinusta pois.


Francesca Stavrakopoulon kirjaa God: An Anatomy on esitelty myös täällä.

47 kommenttia

  • Kosti Vasumäki sanoo:

    Lars, Römeriin viitaten otan aiemman lainaukseni kirjasta (Did I Not Bring Israel Out of Egypt? Edited by James K. Hoffmeier, Alan R. Millar, and Gary A. Rendsburg.) Enkä suinkaan minään eksegeettinä, vaan pelkästään asian kiinnostavuuden takia.

    He siis toteavat mm. ”Heprealaisten kirjoitusten mukaan Egyptistä lähteminen on Israelin muodostava ja perustava tapahtuma. Raamattu ei todellakaan tarjoa muuta selitystä Israelin alkuperälle kansana. On myös totta, ettei nykypäivän aikakirjoja koskien Mooseksen nimeä tai yleensä israelilaisia, jotka asuisivat Egyptissä tai olisivat lähteneet Egyptistä, ei ole löydetty. Siksi monet raamatuntutkijat ja arkeologit suhtautuvat skeptisesti ja hylkäävät maastamuuton todellisen historian.

    ”Lähi-idästä peräisin olevia teksti- ja arkeologisia materiaaleja vertailevalla tavalla yhdessä Tooran kertomusten ja muiden raamatullisten tekstien kanssa tämän teoksen kirjoittajat (muinaisen Egyptin, muinaisen Lähi-idän kulttuurin ja historian asiantuntijat sekä raamatun tutkimus) katsovat että hepreankielisen Raamatun kirjoitukset on katsottava sisältävän aitoja kertomuksia.” Myös tuon lähdön Egyptistä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Marko Sjöblom sanoo:

    Lars, kompetenssini ei riitä arvioimaan erilaisten VT:n eksegetiikan tulkintojen pitävyyttä. Eikä aikani syvälliseen perehtymiseen. Mutta yritän seurailla aihepiiriä sen verran, että tiedän tutkimuksen piirissä olevan eri näkemyksiä Raamatun tekstien ja arkeologisen sekä muinaisitämaisten uskontojen suhteesta toisiinsa. Kuten myös ajoituksista. Myös tutkimuksen näkökulmat ja paradigmat ovat erilaisia. Tai sitten eivät. Ajatus jumalakuvan ”henkistymisestäkin” VT:ssä on reilusti toistasataa vuotta vanha. Sitä korostettiin Suomessa jo 1920-luvulla.

    Olisi ihme, jos joku vaikkapa Hesekielin aikalainen 580-luvulla eKr. EI olisi ajatellut Jahvea jonkinlaisena ”alfauroksena” ja hyvin konkreettisesti. Kyllä taatusti Elisan auttama leskivaimokin sai hyvin MATERIAALISEN avun. Nykyisetkin kristityt saattavat ajatella Kristuksen taivaaseen astumisen RUUMIILLISENA siirtymisenä PAIKKAAN. Kyllä läntinen teologia on vuosisatoja lähtenyt siitä, että Jumala on ilmoittanut itsensä asteittain ja jopa mukauttanut ilmoituksensa eri aikakausien inhimilliseen käsityskykyyn. Kuitenkin meidän on syytä nähdä myös metsä eikä vain sen puiden ja aluskasvillisuuden lajirunsaus ominaispiirteineen. Kyllä minäkin olen huomannut Raamattua lukiessani profeettojen kritiikin epäjumalien palvelua kohtaan, realistiset ilmaisut ja polyteismin läsnäolon.

    Arvostan kirjoituksiasi ja pohdintojasi, vaikka näkökulmamme eivät ehkä kohtaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Lars Ahlbäck

    Lähihoitaja, sairaanhoidon opiskelija ja teologian harrastaja.