Miksi rukoilemme, jos emme odota vastauksia?

Olen saanut monia rukousvastauksia. Jopa sellaisia, joissa Jumala on selkeästi puuttunut asioihin, aivan käsittämättömällä tavalla. Tavalla jota en osannut lainkaan odottaa, en edes toivoa. Olin vain hädissäni huokaissut asian Hänelle. Samalla hetkellä hätätilanteeni on kadonnut ja valtaisa ilo ja riemu on täyttänyt mielen. On aivan käsittämättömän hienoa, että Jumala – kaiken luoja ja ylläpitäjä- välittää kuunnella Pekan huolia ja murheita ja puuttua niihin voimalla taivaasta.

Jokainen rukousvastaus on suuri ihme. Jotkut väittävät ettei ihmeitä tapahdu. Ehkäpä se johtuu vain siitä, etteivät he osaa ihmetellä.

Luonto-ohjelmia katselen usein ihmettelevien silmälasien läpi. Millainen onkaan Jumala, joka on luonut kaiken tämän? Oikeastaan ei tarvitse edes niitä ohjelmia avuksi. Riittää kun ihmettelen itseäni. Käsiä ja jalkoja, suuta ja päätä. Kaikki on valmistettu hyvin ihmeellisellä tavalla.

Monet jäävät vaille rukousvastauksia, myös siksi, että käsittävät rukouksen väärin. Sehän on pohjimmiltaan vain sitä, että avaamme sisimpämme ja kerromme hätämme hänelle. Rukous itsessään on ihme. Siinähän ollaan avoimessa kommunikaatiossa Jumalan kanssa. Sellainen ajatus menee ihan yli käsityskykymme.

Tuskin meidän kovin paljoa tarvitsee Jumalaa neuvoa, jotta hän selviää kaikesta.
Rukousten kuuleminen on aina ihmeellinen kokemus. Niihin ei totu koskaan. Rukous on itsessään yksi kaikkein suurimmista ihmeistä. On ihmeellistä tietää että Jumala on valmis auttamaan voimakkaasti jokaista joka on ehyellä sydämellä Hänelle antautunut.

On aina rohkaisevaa, kun kuulee muiden kokemuksia rukousvastauksista, oman kokemukset kummasti meinaa unohtua. Niitä kannattaa aina muistella.

Äskettäin kuulin miten, kauan sitten olin rukoillut erään rytmihäiriötä sairastaneen puolesta. En asiaa lainkaan enää muistanut. Sellaista tilannetta minulle tapahtuu tosi harvoin.En ole mikään rukouksella parantaja. Vaan ihan tavallinen tallaaja. Tämä henkilö oli parantunut ja nyt sain kuulla siitä miten lääkäri oli asiaa silloin ihmetellyt.

Pitäisköhän näitä rukousvastauksia ruveta oikein laittamaan yös. Saisi siitä itsekin rohkeutta käyttää tätä hienoa mahdollisuutta.

Piispa Luomakin kehotti puheessaan rukoukseen, vaikka vastausta ei tulisikaan aina.
Siihen meidät on kuitenkin kutsuttu.

    • Ismo: ”Itse olen kokenut, että rukoukset kulkevat enkeleiden mukana Taivaaseen ja takaisin kuten viestin viejät ja sanansaattajat niitä jouduttaisivat.”

      Ettet vain sinäkin olisi nähnyt unta? Unessa kun tuppaa kaikki olemaan mahdollista.

  1. Pascal Boyer kirjoittaa kirjassaan ”Ja ihminen loi jumalat”mm. näin: ”Jotkut ystävistämme menevät toisinaan tiettyyn paikkaan puhumaan näkymättömälle olennolle, joka on kaikkialla ja tiietää etukäteen, mitä he aikovat sanoa.”

    Teologeilla on ollut ja on – näin uskon – melkoinen selittäminen siinä, mistä rukoilemisessa on oikein kysymys. Olisi varmaan reiluinta myöntää, että rukouksen voima on sen psykologisessa vaikutuksessa rukoilijaan itseensä, ei siinä, että rukouksen välityksellä tiedotettaisiin Jumalalle asioita tai yritettäisiin vaikuttaa hänen päätöksiinsä.

    Tämä on kuitenkin teologisesti ottaen ilmeisesti hankala myöntää, koska se tekisi Jumalan tarpeettomaksi. Mikäli jumalusko osoittautuisikin vain yhdeksi ihmisen keksimäksi mielenhallintatekniikaksi, kävisi koko kirkkoinstituutio tarpeettomaksi.

    Miksi Jumalaan – jos on – pitäisi yli päätään yrittää vaikuttaa jollain tavalla tai pyytää häntä tekemään jotain, jos hän kerran on kaikkivoipa ja -tietävä kaikkivaltias, joka on yhtä aikaa kaikkialla, tietää kaikki luotujensa tarpeet ja huolehtii niistä rakkaan isän lailla – vastuuntuntoisesti ja pyytämättä?

    Mihin siinä vielä rukousta tarvitaan?

    • kimmo wallentin :”Mihin siinä vielä rukousta tarvitaan?”

      Rukousta tarvitaan esimerkiksi siihen, että koskaan enää ei tapahtuisi sitä, millä Molotov esti Kansainliiton rauhanvälitystarjouksen 4.12.1939: ”Neuvostoliitto ei ole sodassa Suomen kanssa eikä uhkaa Suomen kansaa sodalla. Näin muodoin vetoaminen 11 artiklan 1 §:ään ei ole paikallaan. Neuvostoliitto on rauhallisissa suhteissa Suomen kansanvaltaisen tasavallan kanssa, jonka hallitus on joulukuun 2 päivänä solminut Neuvostoliiton kanssa avunanto- ja ystävyyssopimuksen. Tällä sopimuksella on järjestetty kaikki ne kysymykset, joista Neuvostoliiton hallitus oli neuvotellut tuloksettomasti Suomen entisen ja nyttemmin vallasta poistetun hallituksen valtuutettujen kanssa.” (hist.doc.net)

  2. Pekka sanoppa miksi ei pieni lapsi saa rukous vastausta kun rukoilee?

    Luin mtv.n netti sivuilta tapauksesta jossa kirjoittaja totesi seuraavaa:

    ””Lapsuudessa uskonto oli perheelle tärkeää. Jo lapsena Satu kuitenkin muistaa kyseenalaistaneensa Jumalaa.

    – Minulla on muistikuva siitä, kun on opetettu rukoilemaan, ja että Jumala auttaa. Minä rukoilin sitten aivan valtavasti, että isäni opettaisi juomisen, ja että olisi turvallista, että se kaikki muuttuisi. Ja se Jumala ei sitten kuullutkaan minua. Mitä pieni lapsi voi ymmärtää? Joko Jumalakin vihaa minua, tai sitten Jumalaa ei ole olemassa. Ne olivat niitä pienen lapsen ajatuksia.””

    ( https://www.mtv.fi/lifestyle/hyvinvointi/artikkeli/satu-46-sairastui-dissosiaatiohairioon-lapsuuden-tapahtumien-vuoksi-elan-mielessani-sita-samaa-kauhua/6668462#gs.voYlD50 )

  3. On kiva lukea kommenttejanne. Kiitos ihan jokaisesta. Auton varashälytin jäi päälle. Ajoin huoltoon pillit soiden. Eivät saaneet hiljaiseksi ääntä. Vaimo laittoi käden auton katolle ja rukoili lyhyesti ja ääni vaikeni heti. Ajoin sitten merkkihuoltoon. Siellä saivat sen huutamaan uudelleen, mutta eivät saaneet hiljentymään. Kysyivät sitten minulta, miten saimme sen hiljenemään….

    • ja ilmeisesti vaimosi on nyt töissä siellä rukoilemassa jarruja kuntoon jne ….ja kas, merkkihuoltamon katteet paranivat suorastaan ihmeellisesti!

    • Tämäkin henkilö on tienannut rukoilemalla pitkälti toista miljoonaa euroa vaikkei taida ainakaan uutisen mukaan kovin kummoinen rukoilija ollakaan: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000748794.html .

      Kannattaisi teidänkin frouvan varmaan harkita alalle siitymistä, jos noin suurta lahjakkuutta on rukoiluhommissa osoittanut kuin kerroit. Nykyään lienee markkinoillakin tilaa ihan mukavasti, kun tuossa linkittämässäni uutisessa mainittu henkilö on jostain kumman syystä joutunut luopumaan hyvin tuottavasta bisneksestään. Maksavia asiakkaita piisaa Suomessa kyllä taatusti maailman tappiin asti.

    • Se on vaan siinä Lahtine,että terveessä isä-lapsi suhteessa antamisella ja ei antamisella on ollut tilanteisiin nähden jokin ymmärrettävä logiikka.

    • Ihan vaan veikkaan, että Heinola on sitä mieltä, että uskonnottomilla on terve ja tasapuolinen suhde kaikkiin jumaliin…

    • Henrik Sawela :”Ihan vaan veikkaan, että Heinola on sitä mieltä, että uskonnottomilla on terve ja tasapuolinen suhde kaikkiin jumaliin…”

      Ihan vaan veikkaan minäkin, että heillä on samanlainen suhde myös yhteiskuntaan. Hyväksytään hiljaisesti, että Moskovaan asettunut vasemmistoryhmä tekee valtiopetoksen, jonka avulla se tukee suurvallan hyökkäyssotaa ja sitten merkitään viralliseen kansainväliseen asiakirjaan syyllisiksi ihmiskunnan pahinpiin koskaan vanhenemattomiin rikoksiin syyllisiksi heidät, jotka uhrasivat nuoruutensa, terveytensä ja henkensäkin puolustaessaan tätä maata.

    • Tarkoitin,ettei rukousvastauksiin ja ei-vastausksiin öydy mitään tervettä logiikkaa. Jakauma on aivan satunnainen ja mielivaltainen.

    • Lopetapa Tuula nuo asiaankuulumattomat törkyassosisaatiot, joissa ei ole sitten niin mitään järkeä. Minä esim. EN edes ole vasemmistolainen. Onko sinulla niin naivi käsitys että kaikki dogmikritiikki lähtee vain vasemmistosta?

    • Seppo Heinola,

      Hyvää itsenäisyyspäivää. Kyllä asia on niin, että tässä maassa on vuosikymmenien ajan vaiettu Terijoen hallituksen rikoksesta ja nostettu esiin suomalaisten ”liittolaisuutta” Natsi-Saksan kanssa, puhuttu ”murhakustaasta” ja nähty ”Uralin perhosia”. Jopa Euroopan neuvoston totalitaristisen kommunismin teot natsirikokseksi rinnastamaa julkilausumaa on Suomen valtion delegaation johdossa vastustettu pelkkänä oikeistopropagandana. Siitäkin on esitetty virheellisiä tietoja, mitä alueita sota-ajan virallinen valtiojohto pyrki liittämään Suomen valtioon. Jos se vielä jollekin on epäselvää, niin tässä virallinen tieto:

      ”Suomen Asetuskokoelma 1941, N:o 836: Julistus Suomesta luovutetun ja takaisin valloitetun alueen palauttamisesta valtakunnan yhteyteen.

      Annettu Helsingissä 6. päivänä joulukuuta 1941.

      Pääministerin esittelystä julistetaan, Eduskunnan annettua asiaan suostumuksensa, että alue, jonka Suomi on Moskovassa 12. päivänä maaliskuuta päivätyllä rauhansopimuksella joutunut luovuttamaan Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle, palautetaan valtakunnan yhteyteen ja saatetaan Suomen täysivaltaisuuden alaiseksi, sekä että ne sitoumukset, joihin Suomi mainitussa rauhansopimuksessa on suostunut Hangon niemimaahan ja sitä ympäröivään merialueeseen nähden, samalla raukeavat.

      Helsingissä 6. päivänä joulukuuta 1941.

      Tasavallan Presidentti RISTO RYTI

      Pääministerin estyneenä ollessa

      Ministeri VÄINÖ TANNER ”

      Euroopan parlamentin päätöslauselma 2. huhtikuuta 2009 ” katsoo, että Eurooppa ei yhdisty milloinkaan, ellei se pysty muodostamaan yhteistä näkemystä historiasta, tunnustamaan natsismia, stalinismia sekä fasistisia ja kommunistisia hallituksia yhteisenä perintönä ja saamaan aikaan rehellisen ja perusteellisen keskustelun viime vuosisadan totalitaarisista rikoksista”.

    • Ihan varmaan Tuula ’tässä maassa’ on moista tehty, mutta että syytät ja yhdistät mm. minun tuohon on TÖRKEÄN valheellista. Voin valaista sinua, että minä esimerkiksi jo 24 vuotiaana 70-luvulla ennustin lehtiartikkelissa NL:n hajoamisen ja irtisanouduin sen ajan vasemmistolaisesta tetteripolitiikasta. Sinulla ei ole näköjään mitään tajua keskustelujen vaatimasta asiayhteyksien kunnioittamisesta eikä rehellisyydestä ja tähtäilet ja räiskit agendasi räkäpäähaulikolla summassa minne sattuu.

  4. Jumala ei ole postimyyntifirma, josta voi tilata mitä mieleen juolahtaa. Jeesuksen opetuksen mukaan Jumala on Isä. Maallisella isällä ja äidillä on lasten pyyntöihin kolme perusvastausta: kyllä, ei nyt/vielä ja ei . Näitä vastauksia käytetään sen mukaan mikä ymmärretään lapsen parhaaksi. Jumala käyttää näitä samoja vahtoehtoja hyvän isän tavoin. Me maalliset vanhemmat saatamme erehtyäkin, mutta Jumala ei pyyntöihimme vastatessaaan erehdy. Hän vastaa meidän tosi parhaaksemme, myös silloin, kun hänen vastauksensa on ei. – Hyvä on muistaa myös se, että rukous on paljon muutakin kuin pyyntöjä, se on ”sydämen puhetta Jumalan kanssa”, siis kaksisuuntaista kommunikaatiota.

    • Näinhän se on. Kuulin amerikkalaiselta papilta juuri tämän rukousvastauksiin liittyen eli ”no, slow, go”.

      ”Hän vastaa meidän tosi parhaaksemme, myös silloin, kun hänen vastauksensa on ei.” Vaan kuinka saakaan hämmästyä, kun vastaus on ”go”! Eihän sitä oikein tiedä edes, miten silloin kiittäisi!

      ”Jumala on selkeästi puuttunut asioihin, aivan käsittämättömällä tavalla. Tavalla jota en osannut lainkaan odottaa, en edes toivoa. ” Kyllä se saa mielen hiljaiseksi, tiedän.

    • Jaa että jos joku isä/äiti rukoilee Jumalaa varjelemaan lastaan ja lapsi jääkin palavan laavavirran alle ja kuolee hirvittäviin palovammatuskiin, on Jumala jättänyt ko. rukouksen kuulematta vain lapsen parhaaksi-Älä viitsi…

    • Kärsimyksen ongelmaan emme tässä ajassa saa vastausta, vaikka sitä niin paljon ihmisvoimin on iät ja ajat pohdittu. Emme tiedä.

      Jesaja 55:
      ”Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra.
      Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne. ”

    • Ehkä toinen vaikea kysymys ihmiselle on myös, miksi Jumala antaa auringon paistaa niin hyville kuin pahoillekin.

    • Tarja: ”Kärsimyksen ongelmaan emme tässä ajassa saa vastausta, vaikka sitä niin paljon ihmisvoimin on iät ja ajat pohdittu. Emme tiedä.”

      Pitäisikö sellaista Jumalaa muka kunnioittaa joka ei pidä lupauksiaan varjella ja suojella luotujaan kaikelta pahalta? Ja vielä kaiken lisäksi olla nöyrä ja kiitollinen?

      Masokistien hommaa sellainen kiitollisuus.

    • Sahama: ”Hän vastaa meidän tosi parhaaksemme, myös silloin, kun hänen vastauksensa on ei.”

      Miksi Jumalalta pitäisi ylipäätään pyytää mitään tai rukoilla häntä tekemään jotain??? Jos hän kerran on kaikkivoipa ja -tietävä kaikkivaltias, joka on yhtä aikaa kaikkialla, niin hänhän tietää kaiken mitä Telluksella tapahtuu, eikä hiuskarvakaan pääse putoamaan kenenkään päästä hänen tietämättään.

      Hän tietää kuulemma myös tarkkaan luotujensa tarpeet ja huolehtii niistä rakastavan isän lailla vastuuntuntoisesti ja pyytämättä, niin kuin hän huolehtii taivaan linnuista ja kedon kukkasista jotka eivät kynnä, eivät kylvä eivätkä tiettävästi myöskään rukoile ?

      Sahama: ” – Hyvä on muistaa myös se, että rukous on paljon muutakin kuin pyyntöjä, se on “sydämen puhetta Jumalan kanssa”, siis kaksisuuntaista kommunikaatiota.”

      Aika yksisuuntaiseksi tuo taitaa yleisesti ottaen ja yleensä jäädä. Miksi muuten ”Isä meidän”- rukouksessa rukoillaan ”tapahtukoon sinun tahtosi”? Tarvitseeko Jumala ihmisen hyväksymisen siihen, että hänen tähtonsa tapahtuisi? Jos taas ihminen rukouksellaan ilmaisee haluavansa, että Jumalan tahto tapahtuisi, niin miksi hän (ihminen) sitten esittää Jumalalle oman tahtonsa mukaisia pyyntöjä ja rukouksia? Jumalan tahtohan tapahtuu joka tapauksessa merkitseepä se sitten hyvää tai huonoa Telluksella taapertaville lajikumppaneillemme tai itsellemme. Vai kuinka?

      Miksi Jumalan tahdon tapahtumista pitää erikseen häneltä itseltään rukoilla?

    • Tarja Aarniolle:_ Viattoman kärsimyksen ongelma liittyy mitä keskeisimmin myös rukousvastausten puuttumisen logiikkaan tai pikemminkin minkäänlaisen logiikan totaalisen puutteeseen.

Pekka Pesonen
Pekka Pesonen
En osaa olla huolissani kirkon kriisistä. Sisältyyhän jokaiseen kriisiin aina myöskin mahdollisuuksia. Yllättäviä käänteitä kirkkohistoriamme on täynnä. Odotan jotain hyvää tästäkin vielä tulevan. Luovana ja jääräpäisenä tyyppinä koluan kaikki vaikeimmat tiet. Helpommalla pääsisi, kun osaisi olla hiljaa, mutta kun en osaa. Kova pää on jo saanut monta kovaa kolhua. Luulisi niiden jo riittävän. Verovirkailijan ura on takana ja siitäkin uskaltaa jo mainita. Eläkeläisenä ei näköjään saa sitäkään aikaan, mitä työelämässä sai, kun oven illalla sulki. Mitä kaikkea sitä on silloin ehtikään: puheenjohtamisia, , nuorisotyötä, lähetyssihteeri, raamattupiirejä, saarnoja ja Avioparitoimintaa. Siinä ehkä rakkaimmat vapaaehtoistehtävät. Kaikkea tuota ja paljon muuta on takana. Nyt kuluu aika näissä pohdiskeluissa. Eikä tiedä voiko edes itseään ottaa kovin vakavasti.